moretolove

white

white

sunnuntai 23. elokuuta 2009

"Miten kukaan voi edes koskea tollasta valasta?"


Niinpä niin, kello on 07 su-aamuna ja Peppi on pohdiskelumielellä. Päätinkin kirjottaa eräästä asiasta, johon melkein kaikki on varmaan joskus edes jollain tasolla törmännyt..

Nimittäin "miten toi voi tykätä JUST musta"..

Muistan ikuisesti kesän 2005, kun käytiin silloisen ihastukseni kanssa yhdessä festareilla. Me koluttiin sinä kesänä ainakin Provinssi, Ilosaari ja Pipefest. Me oltiin siis tutustuttu vuoden alussa ja koska toinen asui 500km päässä, oli pakko ottaa kaikki irti noista tapahtumista missä voitiin nähdä. Festariseuralaisina meillä oli Ilosaaressa ja Pipessä suht sama porukka, joihin oltiin molemmat vasta tutustuttu. Random määrä mukavia tyttöjä ja poikia, lähinnä kavereiden kavereita..


Eräänä iltana Pipefestissä, oltiin menty jo omaan telttaamme nukkumaan, mutta mä en jostain syystä saanut unta.. Varmaan stressasin jo valmiiksi seuraavaa aamua ja sitä, että jouduin lähtemään Helsinkiin ja kauas tuosta ihanasta pojasta. Se nukkui humalaista untaan ja mä makoilin siinä vieressä miettien miten onnellinen oon, kun se tuhisee tuossa vieressä. Satuinkin kuulemaan teltan ulkopuolella käydyn keskustelun, joka on jäänyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi.. Muistan siitä vaan muutaman lauseen, mutta se riittää. Ne nimittäin meni jotenkin näin: "En kyllä ymmärrä miten se voi olla edes kiinnostunut tollasesta valaasta, kun se vois saada jotain niin paljon parempaakin" "Hyi hitto, miten se voi edes koskea siihen" sitten naureskelua ja "yööööh"- ääniä. Tässä kohtaa päätin lopettaa kuuntelemisen, kaivauduin tuon ihanan pojan kainaloon ja itkin itteni uneen.

Aamulla äheltäessäni itseni ulos teltasta, mulle oltiin todella mukavia kuten aiemminkin, mutta lysti loppui lyhyeen, kun ilmoitin olleeni hereillä illalla ja kuulleeni tämän keskustelun. Ton hetken jälkeen, en ole näiden tyttöjen kanssa montaa sanaa vaihtanut vielä tähänkään päivään mennessä. Multa ei ole pyydetty anteeksi koskaan, eikä mua ole myöskään kehdattu katsoa silmiin.

Näistä tytöistä ja erityisesti tästä ns. "pääpirusta" sen verran että.. Tyttö oli erittäin fiksunoloinen ja mukavanoloinen nuori neito, mua vissiin 2v nuorempi. Kulki tuolloin kaverinsa kanssa n. 20 kertaa liian isoissa farkuissa, isoissa lippiksissä ja löysissä huppareissa. Ne myös julisti kovaan ääneen pukeutuvansa näin ikuisesti, eivätkä koskaan tule käyttämään kireitä housuja, tai muutenkaan mitään naisellista. Tytöt ilmeisesti etsivät vielä tässä vaiheessa itseään, koska nykypäivänä käsitykseni mukaan molemmat pitää suhteellisen kireitä vaatteita ja ovat muutenkin melkosen tyttömäisiä. Näiden tyttöjen logiikalla moni olisi voinut myös miettiä, että miten kukaan hetero poika voi koskaan kiinnostua tytöstä, joka pukeutuu kuin mies, käyttäytyy ja puhuu kuin mies ja vielä kaikenlisäks sikailee kuin mies? Minä en kuitenkaan ajatellut näin.

Voin myöntää, että tuolloin mua sattu ihan hirveesti ja mulle tuli itsellenikin sellainen olo, että miten voin koskaan hyväksyä olevani jotenkin sopiva tuolle ihanalle pojalle, jos muutkin ajattelee meistä noin? Siitä hetkestä lähtien mä rupesin vertailemaan itseäni laihempiin ja aina ahdistuksen tullessa sanoinkin, että sun pitäisi löytää itelles joku vertaisesi LAIHA tyttö. Siinä kohtaa unohtui kaikki ne tunteet ja henkinen yhteys mitkä meillä oli, koska mä näin itseni vaan aivan liian läskinä tuolle pojalle. Sitä kesti todella pitkään ja siitä käytiin monen monta keskustelua.


Jotenkin se poika mut sai kuitenkin vakuutettua välittävänsä musta juuri tällaisena pyllerönä kun olen, koska edelleenkin joka aamu herätessäni sen vierestä, mä mietin kuinka onnekas olen saadessani siitä herätä ja joka kerta kun se sanoo mulle rakastavansa jokaista pientäkin yksityiskohtaa (ja jokaista ärsyttävää luonteenpiirrettä) mussa, tulee sellainen olo että se ihan oikeasti tarkoittaa sitä.

Mä en tiedä mitä tälle tytölle kuuluu, eikä mua oikeasti kiinnostakkaan. Toivottavasti on löytänyt itsensä, onnen elämäänsä ja oppinut pitämään ihmisistä, vaikka olisivatkin sitten läskejä, laihoja, rumia, kauniita, tyhmiä tai fiksuja. Mä en kanna millään tavalla kaunaa näille ihmisille, tai ole katkera. Kuitenkin joka kerta törmätessäni heihin, tai edes kuullessani jotain heistä, muistuu nää asiat samantien mun mieleen. Nykyään mä yritän vaan olla onnellinen siitä mitä olen, koska olemalla itseni mä oon saanut elämääni niin upeita ihmisiä, joita rakastan ja jotka rakastaa mua.

Pyrinkin rakastamaan itseäni juurikin tällaisena läskinä lyllertäjänä kuin olen, koska vaikka mulla olisi selluliittia tuolla ja läskit pursuisi tuolta, niin ainakin mulla on sydän siellä missä kuuluukin.


Ootteko te joutunu koskaan kokemaan, tai edes miettimään tällaisia juttuja?

Ps. Sitäpaitsi, mähän nyt oon kuitenkin kuuma ku kiehuva kattila! ;) Ajatellaan kaikki itsestämme näin, aina. Tai ainakin melkein aina.

Ps2. Kuvat on kesältä 2005 ja ööö taitavat kaikki olla Ilosaaresta. Näyttävä pari.. :D


71 kommenttia:

  1. jep, tällaista meininkiä on meikäläinen joutunut kuulemaan koko pienen ikänsä. Ajattelen vain, että hei, ainakin on nahka päässy kasvamaan, ei enää ihan pienestä ota nokkiinsa. Paksu nahka on huomattavan käytännöllinen työpaikoillakin, pomotkin arvostaa ettei nurise heti ihan turhista! :D
    Toisaalta, ei minusta olisi muokkautunut juuri tällaista persoonaa, ellen olisi läpikäynyt kaikkea kokemaani; niin huonossa kuin hyvässä. Kieltämättä välillä pitää tsempata että jaksaa vittuila takaisin, eikä jää kotiin peiton alle piiloon, mutta henk.koht. ajattelen, että niin kauan kuin ihminen itse on onnellinen, sujut itsensä kanssa ja rehellinen itselleen, ei kellään ole mitään sanottavaa asiaan.
    Rock on girls!

    -Olivia W.

    VastaaPoista
  2. voi hitsi mitä ääliöpimuja! mä olisin käynyt istumassa niiden päälle ja sanonut pari valittua sanaa!!
    mulla meinasi tulla iso raivo, kun kävelin tässä jokunen viikko taaksepäin omasta mielestä tosi kivassa (ja läskejä hieman piilottavassa, mutta ei mikään säkki todellakaan) asussa kuopion torilla ja vastaan tuli sellainen suurinpiirtein 15-16-vee tyttönen (tietysti langanlaiha) mukanaan joku räkänokka-amisviiksipoitsu ja minut nähdessään se tyttö kailotti "HYI HELVETTI!!!". poikaystävä sanoi, että entäs jos ei sanonutkaan sitä mulle, mutta kyseisessä tilanteessa se ei kyllä jäänyt epäselväksi. en jäänyt kuuntelemaan loppua keskustelusta. ja ajattelin, että siinähän räkätät, kyllä niitä vuosirenkaita sullekin vielä kertyy...:)

    VastaaPoista
  3. Ei vitsi, melkein tuli tippa linssiin sun puolesta, kun mietin niiden tyttöjen puheita. Ja vihaan sellaista ajatusmaailmaa että "se jotain parempaa" on aina laiha ihminen.

    Ja pakko kertoa, että tää teidän blogi on kasvattanut mun itsetuntoa hurjasta:) Olen alkanut ajatteleen, että mun ei tarvii hävetä tai tyytyä vähempääm elämässä vain sen takia, että en mahdu xs-kokoisiin vaatteisiin. Joten KIITOS

    VastaaPoista
  4. Olivia W: Kyllä se kasvattaa nahkaa, mutta välillä se on äärettömän rankkaa kerätä ittensä samantien ja olla kun ei mitään. Tsemppiä sinne ja muista, että me kaikki ollaan kauniita! :) <3

    Jane: Siis JUURI NOIN! Mä edelleen pelkään nuorisojoukkoja, kun oon varma että sieltä tulee jotain, koska niin monta kertaa pikkupojat on huudellu perään "läski läski lääskii" tms. Näytetään niille henkistä keskisormea ja hymyillään päälle! :) pus! <3

    Mari: Mä vihaan sitä ajattelutapaa myös ja aww kiitos. <3 Se joku parempi ei todellakaan pitäisi tarkoittaa laihaa ihmistä, kun mun silmissä paremmuutta ei ainakaan lasketa sillä paljon painat. Ennen tosin välillä alistuin ajattelemaan näin, kun siltä se tuntui.

    Ihanaa kuulla jos meistä oikeesti voi olla sulle jotain tukea elämässä. Ei todellakaan pidä hävetä tai tyytyä vähempään, päin vastoin. More To Love, eli enemmän pitää myös sitten vaatia! ;) OLE HYVÄ ja kiitos itellesi kommentista. <3<3<3

    VastaaPoista
  5. Joo siis todellakin näiden samojen ajatusten kaa painitaan melkeinpä päivittäin...Just viimeks eilen kaverin kanssa pohdittiin tätä ns huonoa itsetuntoa ja mistä se johtuu ymsyms.. Nykyään esim mediakin luo aikamoiset paineet olla tietynkokoinen ja näköinen. Itse ajattelen aina et ei kukaan voi musta tykätä, koska oon tän kokoinen ja näköinen, vaikka olen normaalipainoinen nykyään ja urheilullinen, kauniiksikin kehuttu usein, silti!! Aina tulee se ajatus, et mä oon tällainen, muut sellaisia ihania kauniita yms.. Harmi, toivon, että itseluottamus kasvaisi ja alkaisin tykkäämään itsestä sellaisena kuin olen :/ Teidän blogi on ihan paras!!! Jatkakaa, tää on AINA päivän piristys lukee näitä juttuja, paitsi toi äskeinen oli aika raivostuttavaa, kuinka joku idiootti on nimitellyt ja puhunut susta, olet kuitenkin tosi tosi kaunis ja ihanan oloinen ihminen!! Molemmat ootte, oon ihan teidän faneja :) Js päät nyt kaikki neidit pystyyn, ollaan me upeita naisia eiks niin ;)?? Hauskaa sunnuntai-päivää :)

    VastaaPoista
  6. Voi että :( Muista kuitenkin että olet kaunis sekä sisäisesti,että ulkoisesti!!(=

    VastaaPoista
  7. Menin aika vakavaksi kun ajattelin etta mita kaikkea sita pyllero saa kuulla ja kokea tassa maailmassa. Valilla saa kylla kuulla kaikenlaista ja aina ei jaksa nostaa niita henkseleita ylospain..Maa tuossa reilu kuukausi kavin treffeilla ja kundi sitten sanoi jalkeenpain etta natti naama ja silleen, mutta the rest doesn't follow...maa sille sitten sanoin etta kuules...jos olet tuollainen laskifasisti, etta et edes halua tutustua pylleroihin niin omapa on hapeasi silla voit kavella monen kivan asian ohi..mutta kylla jalkikateen kirpasi ja vielakin aina valilla ottaa hattuun kun mietin kaverin kommenttia. Joten kaunis kiitos ihanasta blogista jossa nakee etta laskiki on kaunis ja pukeutuu sopsasti.
    T. Johanna

    VastaaPoista
  8. Kyllä. Uskonpa, etten uskalla koskaan irrottautua nykyisestä poikaystävästä, kun ajattelen vaan että "No ei mua kukaan muukaan halua, miks haluais yhyyhyhyy"

    VastaaPoista
  9. Voi ei, nyt tuli paha mieli. Onneks en ole nykyiseni ystäviltä ikinä kuullut poikkipuolista sanaa ainakaan päin naamaa. Sen sijaan muistan, kuinka yläasteella yksi luokkamme pojista kävi valistamassa deittiäni siitä, kuinka lauta olen. Tuskin paljoa menetin sen deitin myötä, mutta itsetuntohan siinä kyllä meni vuosiksi.

    VastaaPoista
  10. Hienoa, että käsittelette täällä läskiaihetta tällein vakavamminkin, kun varmaan näitä samoja ajatuksia eksyy monen päähän. Itsekin kun oli vuosia koulukiusattu, niin tuloksena oli aika, jolloin ei tullut mieleenkään että tuntisi olevansa kaunis. Se sitten alkoi hitaasti muuttua vasta kun (uusilta) kavereilta sai kuulla kehuja ulkonäöstään. Nykyään sitten asenne omaan ulkonäköön on vähän se, että on sitä suurempiakin ongelmia kuin paino, että mitä turhia siitä stressaamaan. Monelle kun tuntuis olevan maailman kauhein asia olla lihava. Muutamaan kertaan on kavereille tullut kärkkäästi kommentoitua, jos joku koko ikänsä alipainoinen ja langanlaiha valittaa jotain olemattomia läskejään :P

    Te tytöt ootte kyllä oikeesti kauniita ja varmasti hyviä tyyppejäkin! Jonkun aikaa on tullut teitä luettua, vaikka tää vasta eka kommentti onkin :)

    VastaaPoista
  11. Oi kamala, miten kurja tarina. Ihan meinasi itku tulla kun luin :(

    Omalla kohdallani ei ole mitään suuria juttuja ollut, mutta olenpa ainakin kerran eräältä mieheltä kuullut, että olisin kuulemma muuten kaunis, mutta ihan liian laiha. Toisaalta taas kaveri, jota vähän aikaa sitten tapailin ei yhtäkään kertaa koko "suhteemme" aikana sanonut positiivista sanaa ulkonäöstäni. Sen sijaan hän vihjaili, josko vaikka vähän salilla kävisin ja haukkui kavereideni ulkonäköä. Siinä kohtaa onneksi tajusin, ettei kaikki ollut pojalla ihan kunnossa :P

    VastaaPoista
  12. Todella julmaa.:/ Tytöt osaavat kyllä olla järjettömän ilkeitä toisilleen ja varsinkin selän takana. Monta kertaa on tullut mietittyä, mitä minustakin puhutaan ja miten olen tavallaan tyytyväinen, etten edes tiedä sitä.

    VastaaPoista
  13. Tosi hieno juttu että sinulla oli rohkeutta sanoa kuulleesi sen keskustelun. Kyllä tuollaista on joutunut kuulemaan varmaaan tosi moni ei-niin-laiha mutta harvalla on kanttia sanoa vastaan. Hienoa sinä!

    VastaaPoista
  14. Oon seurustellu vuoden verran poikaystäväni kanssa ja monelle on varmaan ollut hirveen vaikee sulattaa meidän yhdessäolo - mitä classic bodybuilding-sarjan adonis tekee tämmöisen tavallisen, kokoo 44 olevan "tyttösen" kanssa, kun tarjolla olis kaikki nää kiinteeperseiset salimimmit jotka on jonossa kieli pitkällä odottelemassa että tää mun poikaystävä sais silmät auki joku päivä. Paras oli kommentti mun hyvältäkin ystävältä, jonka se oli asetellut hienosti, mutta jonka minä luin täysin suoraan loukkauksena. Kommentti kuului "Ihanaa että tämä poika on löytänyt tuollaisen TAVALLISEN naisen, eikä ketään kokoo 36 olevaa tyhjä päätä", minä kuulin: "Ihanaa että poika on läskin kanssa, niin ei ole kilpailijoita", onhan hänen omakin poikaystävänsä kovan luokan saliharrastaja.
    Aika ajoin hautaudun täysin itsesääliin, epäilen miten musta voi ikinä kukaan pitää noin kovin, ja oon valmis laittamaan kaikki pillit pussiin, koska kuvittelen kaikkien ongelmien johtuvan mun "naisellisista muodoista" eli läskeistä. Sitten koitan taas muistaa, että vuoden ajan oon sen seurassa heränny, ja näin ei olisi, jos Hän ei MINUSTA välittäisi. Long story short: Mitä muulla maailmalla on väliä, kun edes yksi sieltä näkee sen kaiken muun kuin puolijoukkueteltan, allit, sellut ja vastaavan. Pidetään päät kovina!

    VastaaPoista
  15. Ihana rakkaustarina :) Mulla on aina ollu tosi huono itsetunto ja se on vain huonontunu, kun lihoin paljon masennuksen ja vaikean elämänvaiheen aikana. Ahdisti ihan liikkua julkisilla paikoilla, kun aattelin et kaikki tutut kattoo onpa toi lihonu. Yleensä ne tosin sano ootpa muuttunu, mut oli aika selvää mitä se tarkottaa.

    Pikku hiljaa yritän oppia hyväksymään itseni tälläsenä kuin olen, vaikka yritänkin laihduttaa. Mut edelleen esim. työhaastatteluissa, jos en saa paikkaa tulee mieleen, että varmaan se ulkonäöstä johtui. Olen myös oppinut, että ennen kuin voi rakastaa muita on osattava rakastaa itseään :)

    Teillä on ihan paras blogi, tykkään kovasti :)

    VastaaPoista
  16. Ihan käsittämätön juttu :( No ne tytöt varmasti oli vain kateellisia.

    Mä olen koko ikäni saanut pitkiä, joskus halveksuviakin katseita. Olen kuitenkin ollut onnekas ja mulla onkin upeita ystäviä kaikissa kokoluokissa. Kaikki naiset on upeita omalla tavallaan :)

    VastaaPoista
  17. Tollasessa idioottiseurassa voi ajatella et sä voit aina laihduttaa mut asennevammaa ei paranneta ihan yhtä helposti.
    Ja tosiaan oothan sä kuuma ku hella kutosella :)

    VastaaPoista
  18. Joo mietin samoja juttuja lähes aina. Useimmiten kaupungilla ku kävellään poikaystävän kanssa (joka on todella hoikka) ni mua rupee pelottaa et jos joku mainitsee jotain tai huutaa perään. Ei meille oo onneks ainaskaan päin naamaa koskaan mitään sanottu, mut kerta se ois ensimmäinenki. Ooon kyl aika sinut painoni kanssa; ala-asteen koulukiusaus kasvatti henkisesti vahvan. mut silti välillä tulee heikkoja hetkiä!

    Löysin tän teijän blogin vasta eilen ja luin heti kaiken :D uusimmasta->vanhimpaan. Tää on ihana ja ootte ihania :3 Oispa mulla tuommoisia irl kavereita ku te.

    VastaaPoista
  19. Mä painoin 30 kiloa vähemmän alkaessani seurustelemaan muruni kanssa. Onkin siis tullut monet kerrat sanottua sille, että on varmaan kauheeta kun alko sellasen kiinteen "hottiksen" kans ja nykyään tilalla on tällanen valas. Ja sanonut, et sen pitäis ettiä jotain nätinmpää. Mut aina mä vaan olen sille "pieni söpöliini". "niin kauan kun mun kädet yltää ese jotenkin sun ympäri, ei oo hätää". (Onneks sillä on apinamaisen pitkät raajat :D) Olen itsekin joskus pelännyt ja ahdistellut, et mitä sen kaverit miettii musta ja naureskeleeko ne murulleni tästä valaasta, mut toisaalta olen pitkällisen pohdiskelun tuloksena tullut siihen tulokseen, että ainoastaan niiden mielipiteillä on väliä joita mä rakastan ja ne kaikki tykkää musta. Ja loppujen lopuksi noi kokohommat on usein pahimmillaan vain omassa pässä.

    Paskoja mimmejä oli ne ja saivatkin lähteä sun elämästä. Onneks maailmassa on ihania poikia meille pylleröillekin!

    VastaaPoista
  20. Anonyymi kirjoitti...

    Kiitos paljon kommentista. <3 Tiedän täysin mistä puhut ja lähetänkin sinne paljon hyvää energiaa tuomaan aurinkoa sun sunnuntaihin. :) Pää pystyssä mennään ja ihanaa jos me voidaan jotenkin piristää sun päivää! paljon pusuja sinne!

    Anonyymi: Muistan sen päivittän, muista itekki! :) Tosta on pitkä aika jo, siitä on tultu eteenpäin onneksi. :) Kiitos kun kommentoit! <3

    Anonyymi: Hei ihan hirveetä toi kundi. Mä oon ite kans joskus nuorempana joutunut kohtaamaan moista ja tiedän muutaman kaverinkin jotka ovat. Semmosta se on, kaikkia ei voi miellyttää. Mutta se on niiden häviö!! Kiitos, kun kommentoit :) <3


    Anna: Kyllä. Uskonpa, etten uskalla koskaan irrottautua nykyisestä poikaystävästä, kun ajattelen vaan että "No ei mua kukaan muukaan halua, miks haluais yhyyhyhyy"


    AnneVee: Hei ei pidä missään tapauksessa tulla paha mieli, tästähän on jo vuosia aikaa ja meikäläinen on nykyään onnellinen läski. :D Huoh, yläasteella pojat kyllä osas olla tosi inhottavia.
    Kiitos paljon ku kommentoit. <3

    minna kirjoitti: Joo välillä on hyvä vakavoitua ja puida näitä myös tältä kantilta. Ei meikäläinenkään oo aina 100% hyvällä itsetunnolla liikkeellä todellakaan, mutta pyrin siihen kuitenkin. :) Kehut on aina kivoja ja meidän pitää vaan muistaa miten ihania ollaan! <3 Kiitos kauheesti kun luet meitä ja pliis, kommentoi jatkossakin. Niistä tulee aina hirmu hyvä mieli. Pus <3

    VastaaPoista
  21. Tuttu tarina, tosin me ollaan kuultu tää toisella tavalla.
    Avomieheni ihan seurustelumme alussa kysyi multa usein et mitä mun kaltaiseni nätti ja hauska tyttö näkee hänenlaisessaan lihavassa pitkätukkanörtissä.

    No voin kertoa. Näen hänessä miehen, jonka kanssa tahdon perheen, miehen, jonka kanssa uskallan ottaa yhteisen asuntolainan, miehen, jonka läsnäolo saa mut herkistymään lähes kyyneliin saakka onnesta. Miehen, jota rakastan.

    Nyt me ollaan tässä miltei 3 vuoden aikana kohennettu toistemme itsetuntoa, ihan vain rakastamalla. :)Ei toisista tarvi välittää, omaa elämäähän tässä eletään, ei toisten.

    -jennibee

    VastaaPoista
  22. Maya: Ei pidä missään nimessä itku tulla, täähän oli loppujenlopuks vaan kaunis tarina. :) Meillä läskeillä on yleensä sellainen käsitys, että jos olisin laiha, niin kaikki olisi toisin. Olen myös jutellut ystäväni kanssa, joka on todella hoikka juurikin näistä asioista, joita hän sitten joutuu käydä läpi. Mun mielestä on ihan kauheeta, että et saanut tältä tyypiltä positiivista ulkonäöstäsi, me kaikki naiset tarvitaan sitä välillä! oikeesti. Onneks et ainakaan enää ilmeisesti tapaile samaa tyyppiä? Ansaitset parempaa! <3

    MouMou: Sama juttu. Mä oon kans sitä mieltä, että tytöt osaa olla tositosi julmia toisilleen ja sit kans se, että halutaan tietää kaikki toisten asioista, että voidaan sit jauhaa niistä seläntakana. Myös itse välillä olen syyllistynyt tähän, se myönnettäkööt. Välillä on ehkä parempi, ettei edes tiedä kaikkea. Kiitti ku kommentoit senkin söpöliini. <3

    Tuuli: No hei, läskille ei ryttyillä! ;) Minä oon semmonen Justiina kun sille päälle satun, että siinä heilahtaa kumoon kukkakeppi jos toinenkin! :D No ei, oon melkosen lepposa kuitenkin vaikka tulinen kyllä! :D Hyvä sinä ite ja kiitos! :)

    Anonyymi: Todellakin pidetään päät kovina! Muista, että se sun poikaystäväsi tykkää susta just tollasena ja se tuskin edes huomaa niitä tiukkapeppuja siellä salilla, koska se tietää että sillä on maailman paras nainen! :) We rule, muistahan se! <3

    Jenna: Ihana rakkaustarina tosiaan. <3 Usein sitä syyllistää niitä kiloja kaikesta mahdollisesta, sitä oon tehnyt myös itse. Tiedän tunteen kun ei tee mieli lähteä mihinkään, koska on lihonut. Pitää kuitenkin muistaa, että me näytetään hyvältä, eikä meidän täydy itteämme peitellä sen takia, että kiloja on kertynyt. Me ollaan helvetin hyvännäköisiä läskejä! <3 Niin ja kiitos paljon, tätä blogia on ihana pitää, oikeesti. Oon niin ilonen, että te luette meidän juttuja ja ootte viel noin ihania! <3

    Suvi: Kateutta tai ei, mutta toi on mun mielestä lähinnä sitä omaa epävarmuutta, kun ei tiedetä oikein mitä ollaan.

    Kaikki naiset on upeita ja kilonsa pitää kantaa kunnialla. Miks meidän pitäis peitellä jotain? Mehän ollaan KUUUUUUMIA! Kiitos kommentista. :)(:


    Milka kirjoitti: Nimenomaan ja täytyy toivoa, että tyttökin on kasvanut hieman tuosta. Onhan siitä jo nyt monta vuotta! :) Ja tottakai mä oon, kaikki naiset on kuumia jos niin itse päättää! ;)

    Tuhtitiuhti: Heikkoja hetkiä tulee meille kaikille joskus. Jos joku ikinä huutaakaan mitään sun perään, niin kiität vaan kovasti ja annat asian mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kukaan ei ansaitse sellasta ja sä oot ihana nainen! :) Sulla on ihana poikaystävä ja se on onnekas, kun on saanut sut!

    Alat meidän kaveriks vaan, meille pitää tulla juttelemaan ja meidät pitää lisätä kavereiks myös facebookissa jos ei jo oo! Niin ja meille pitää siellä kirjotellakkin! :)

    Tuhlaus: Oot niin oikeessa. Miks meidän pitäis saada hyväksyntää ja kehuja ihmisiltä jotka ei merkkaa meille paskan vertaa? Ei minkään takia. Me ollaan upeita naisia ja aina on olemassa myös tekokäsiä, jos jonkun poikaystävällä ei ole pitkiä raajoja! ;DD Mä lihoin kans meidän seurustelun alussa vielä tosta kunnostani sen parikyt kiloa, et ne olis varmaan siinä vaiheessa soittanu jonku järjestön paikalle hakemaan tän valaan pois. :D Nyt oon vähän laihtunu, mutta oon edelleen reippaasti isompi, ku toi ruipelo, joka rakastaa mua juurikin näin. :)

    Onneks on ihania poikia meillekin ja onneks me ollaan niin ihania, että kuka nyt ei meistä vois olla tykkäämättä? I love food and food loves me! <3

    Kiitos näistä, te ootte ihan uskomattoman upeita tyyppejä kaikki! :))

    VastaaPoista
  23. Kiitos hienosta kirjoituksesta!
    Olin pitkään kaveriporukamme ainut (ja läskein) sinkku, kunnes 2,5 vuotta sitten tapasin maailman suloisimman pojan joka rakastaa mua sellaisena kuin olen ja suurimman painoahdistuksen aikana vakuuttaa mulle, että minussa ei ole mitään ylimääräistä (vaikka sitä kyllä löytyy monta kymmentä kiloa ja elämäntapamuutos on käynnissä).
    Suurin loukkaus, jonka olen koskaan kuullut oli se kun yläasteella eräs luokkani poika sanoi minulle, että "Miksi sä käyttäydyt niinku olisit laiha?". Siis MITÄ, pitääkö laihan ja lihavan käyttäytyä eri tavalla?!??! Sitä kommenttia en unohda koskaan.

    VastaaPoista
  24. Joo on kuultu lukemattomia kertoja, kun läskiksi haukutaan ja ihmetellään, että miten TOMMONEN IHRAKASA on voinu saaha NOIN KOMEEN MIEHEN?? Ja et kannattaa pitää kiinni siitä, niin kauan ku pystyy??!! No, just juhannuksena tää läskipallero paukas naimisiin, hahhah!! Ja kohta 8 vuotta on yhessä oltu, 30kg lihottu (mies 20kg), ja sitä rataa... Myös miehen täti ilmeisesti sitä mieltä, että mitä ihmettä sen kummipoika mun kans tekee, ku parempiaki ois tarjolla... Joopa joo, onneks niitä ei tarvii nähä sitäkään ku about 1krt/vuosi, ja niin v-mäinen olen, että sanon kyllä takasin... Kerran töissä yks mies sano (se paino varmaan 120-130kg), että miten sä noin ketterästi menit autoon, kun HÄN ei meinaa päästä, ja ollaan näköjään samaa painoluokkaa,,, Sillon meinas kiehahtaa,mutta asiakaspalveluammatti, ni eipä viittiny. Joitakin asioita ei vaan sanota ääneen, ja ihmettelen vaan, että mikäs oikeus sillä on mua arvostella, ku itekään mikään hoikka ollut... Ihme touhua. Nykyään itsetunto vähän noussut, joten nyt oisin varmaan paukassu takasin jtn. nasevaa, rajansa se on asiakaspalvelullakin...

    VastaaPoista
  25. Kerran kummipoika, joka aina ollut mulle tärkeä, oli kesällä 2 viikkoa vieraisilla, ja hän paukas, että läski, miten sulla on noin iso maha, hyyyiii!!! Sillon pääs itku, ei voi mitään, hän ei koskaan aikasemmin ole sanonut mitään,mutta nyt sitten. Ja ammattikorkean aikaan jotenkin jouduin silmätikuksi,tehtiin muunmuassa aseella ampumisen ääniä,kun kävelin ohi, ei päästetty ulko-ovesta sisälle, kun se oli lukossa, ja aulassa nähtiin, että olin tulossa. Tuommosta 4 vuotta, valmistuin kyllä, mutta BED seurana, joten tässä sitä ollaan,4 vuotta myöhemmin, 30kg painavampana, naimisissa, töissä, ja yritän selvitä edelleen BED:stä, koska lapsiakin haluaisin, josko niitä tälle läskille suodaan. Kävin poskiontelotulehduksen takia lääkärissä, jossa määrättiin verikoe. Sain tulokset, ja hoitaja selitti, että ei sulla ole vajaatoimintaa, mikä aiheuttaa lihavuutta (en nyt muista elimen nimeä). Olin kuin puulla päähän lyöty, kun ei lekuri puhunut mitään, että tämä edes tutkitaan!!! Teki vaan johtopäätöksen ulkonäön perusteella... Joopa joo.

    VastaaPoista
  26. Pakko kommentoida, että onko muilla semmosta ongelmaa, että noi paskat puheet muistaa paljon paremmin ja ottaa enemmän tosissaan, kun taas jos joku sua kehasee niin sen antaa mennä vähän silleen "no ei se sitä kuitenkaan tosissaan tarkottanut" ja ohi.

    Muistaa helposti vuosienkin päästä kuinka joku tuntematon sanoi sinua läskiksi, mutta unohtaa ehkä helpommin jos joku tuntematon kehuu esim. kauniiksi.

    Mulla ainakin on ja usein ne huonot asiat saattaa palata mieleen ihan ihme tilanteissa ja yrittää nujertaa sen hetkisen mielentilani.

    Vaikea selittää, mutta näin minä tunnen.

    VastaaPoista
  27. Itse olen siis myös seurustelusuhteessa saanut osakseni tuota "miten se on tommosen kanssa, sais paremmankin"-paskaa. Se kyllä tuo älytöntä kitkaa suhteeseen ja toinen joutuu taas vakuuttelemaan että sinussa ei ole mitään vikaa. HUOH! :DDD

    VastaaPoista
  28. Kylläpähän ne paskat jutut jää aina mieleen, mua esimerkiks verrataan aina mun isosiskoon, ja ihmetellään, että miten voijaan olla sukua, toinen nätti ja hoikka ja meikkis taas läski, vinohampainen ja ruma. (sama äiti, eri isä). Se kyllä ottaa itsetunnon päälle aika raskaasti.

    VastaaPoista
  29. Tuttuja mietteitä. Just eilen illalla käänsin vaatekaapin nurin ja kriiseilin, ku mikään vaate ei tuntunu kivalta päällä, ku oon lihonu kesällä jonku verran. Oli jo semmonen olo, että ei huvita lähtee mihinkään, ku oon niin ruma ja läski ja epäonnistunu ihminen, ettei semmosta kukaan halua katella. Onneksi sitte löyty sopivan löysä tunika ja pääsin lähtemään :D Baarissa en enää muistanu kriiseillä, ku keskityin tanssimiseen, ja oli kyllä tosi kivaa.

    Sillon ku laihduin n. 25 kg, huomasin tosi selkeästi eron siinä, millä lailla vieraat ihmiset muhun suhtautu verrattuna aikaisempaan. Tietysti vaikutusta oli myös sillä, että mun oma olo oli paljon parempi ja itsevarmempi, ja se säteili ulospäinkin. Nyt, ku oon taas lihonu, oon ruvennu miettimään, suhtautuuko ihmiset muhun taas negatiivisemmin. Kyllä lihominen nakertaa itsetuntoa väkisinkin, no can do (paitsi tietty voi laihduttaa). Vaikka pidän itteäni ihan kauniina, on silti hankalaa olla kriiseilemättä kiloista, ku tiiän, että voisin olla kauniimpikin, ja ku tiiän, että tuolla ulkona liikkuu just sellasia ihmisiä, joista kirjotit. Ku on koko ikänsä kamppaillu näiden asioiden kanssa, se vanha tuttu epävarmuus nostaa päätään aina välillä, vaikka yleensä tykkäiski itestään.

    Oon tällä hetkellä sinkku, ja totta kai välillä mietin, että kukaan ei varmasti tykkää musta siks, ku oon läski, vaikka viimeksi eilen ois muutama mies ollu halukas tutustumaan. Tämmösissä tilanteissa huomaa, kuinka tiukassa ne vanhat käsitykset itestä voi ollakaan. Useimpina päivinä kuitenki onneksi tuntuu, että oon aika nätti pyllerö. :) Silti vähän surullinenki totuus on se, että nää kilot on taas karistettava ennen ku voin olla täysin sinut itteni kanssa.

    VastaaPoista
  30. Ja vielä Mimmille: juuri noin se menee! Ärrrsyttävää.

    VastaaPoista
  31. Voi että ärsyttää toi, että laiha ois muka parempi tyttökaveri. Just joo... Inhottaa muutenkin, jos joku naureskelee läskeille.

    Itellä ylipainoa ei oo montaa kiloa, mutta tuntuu, et ne on pilannu "kaiken". En voi ku ihailla sun asennetta - ja kadehtia. Mutta mulla kai on itsetunto-ongelmia niin paljo, et mikään ei ois hyvin, vaikka oisin mimmonen... huoh.

    VastaaPoista
  32. Itellää on samanlaista ongelmaa, miten poika voisi ulkonäköni takia minuun ihastua? En itse ole niin kovinkaan pinnallinen joten en tiedä mistä kehitän ajatuksen siitä että kaikki muut sitten olisivat. Jotenkin nämä ajatukset vain eivät helpolla lopu ! Sie oot hienosti kirjottanu nyt aiheesta ja se sai miutki miettimää positiivisemmi :) kiitti!

    VastaaPoista
  33. Kiitos tästä blogista! Olen anoreksiasta ja muista syömishäiröistä parempaa päin pyrkivä parikymppinen tyttö ja se että te normaalit, ruoasta ja elämästä nauttivat tytöt kirjoitatte positiivisella asenteella ja osoitatte vahvuutta olla juuri omanlaisenaan ihana antaa minulle paljon toivoa ja tsemppiä.

    Sam

    VastaaPoista
  34. Oot Mimmi kyllä aivan oikeassa niiden haukkujen suhteen. En ollut ala-asteella mikään lihava lapsi, ehkä vaanhiukan pyöreämpi kuin muut. Mutta silti melkein 15-vuotta myöhemmin muistan erään pojan kommentit, kerran hän esimerkiksi katseli jalkojani ja totesi:"on sulla ihmeen pienet jalat vaikka ootkin muuten lihava." Että kiitos vaan tällekkin pojalle, tästä ja muista mukavista muistoista. Pitäis vaan aina päästä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta eipä se oo niin helppoa...

    VastaaPoista
  35. Kun kuulee jotain tuollaista puhuttavan, sitä rupeaa helposti ajattelemaan, että ovatko he oikeassa. On tullut saman tapaisia juttuja eteen. Monesti joku tuntematon sanoo kovaan ääneen jotain kommenttia kun kävelen ohi, tai sitten joku tulee kysymään pokkana kasvotusten jotain tyhmää. Olen saanut mm. kuulla olevani anorektikko, lauta, luikku, ally mcbeal jne. Pari kuukautta takaperin joku vanhempi rouva tuli bussipysäkillä kysymään, että "miten voit olla noin hirveän laiha??". Kesän alussa jotkut lökäpöksyiset pojat huusivat kovaan ääneen "mistä vetoa, että tuo ei paina edes viittäkymmentä kiloa." Jopa oma mummoni on sanonut kerran ravintolassa, että minun pitäisi syödä enemmän, kun olen niin muodoton. Eikä se ollut edes pahimmasta päästä mitä hän on sanonut..
    Ymmärtäisin kai paremmin heidän arvosteluaan, mikäli luuni törröttäisivät ja olisin anorektisen laiha, mutta kun en ole..

    Ei tulisi itselleni mieleenkään mennä arvostelemaan kadulla jotain, joka olisi iso, pieni, pitkä, lyhyt, keltainen tai vaikka vihreä, koska tiedän kuinka pahalta sellainen tuntuu. Ihmiset jotka muita haukkuvat ja arvostelevat, pönkittävät vain omaa huonoa itseluottamustaan..

    VastaaPoista
  36. Todella hyvin kirjotettu ja antaa kaikille ajattelelemisen aihetta!

    VastaaPoista
  37. Voi kun vaan pystyisikin suodattamaan kaikki negatiiviset jutut ja keskittymään pelkästään itseensä! Mä olen saannut koko ikäni kuulla vastaavanlaisia heittoja, ja voin jo nyt sanoa, etten tule niitä koskaan unohtamaan. Oli elämäntilanne mikä hyvänsä, niin aina ne ilkeät sanat löytää kyllä jostain tiensä ajatuksiin.

    Ja vaikka se ns. suojakilpi onkin vuosien mittaan kasvanut ja vahvistunut (enkä nyt siis tarkoita suojakilvellä läskiä :D ), huomaan itsessäni edelleen selviä merkkejä huonosta itsetunnosta ja ikävien tilanteiden välttelystä. Mulle on esimerkiksi välillä todella vaikeaa lähteä yksin julkiselle paikalle, esim. ihan vaan kaupungille kävelemään. Yksin ollessani reagoin paljon helpommin muihin ihmisiin ja niiden mahdolliseen tuijottamiseen tms. Isolla porukalla mentäessä taas on paljon helpompi sulautua massaan ja olla näkymätön (okei, näkymätön on ehkä vähän väärä sanavalinta, mutta kuitenkin :D ). Kaikki teinigangstaryhmittymät torilla on pahimpia, sillä eniten pelkään sellaisia murrosikäisiä pikkupoikia, joilta saattaa välillä tulla todella julmaakin läppää.

    Ja tuohon Mimmin kommenttiin vielä sen verran, että oman pääni sisällä ei ole enää kehuille edes mitään omaa lokerikkoa. Kaikki positiiviset kommentit kääntyvät automaattisesti aivoissani negatiivisiksi, ja etsin vain jatkuvasti vihjeitä siitä, että minua yritetään loukata tai haukkua. Olen saanut aika paljon jälkeenpäin palautettakin siitä, että josku ihmiset yrittävät kuulemma ihan tosissaankin kehua ja sanoa jotain kivaa minusta :) .

    En tiedä, mahdanko koskaan löytää tältä planeetalta sellaista miestä, jonka sanoihin ja tekoihin pystyn tosissani luottamaan ja jonka uskon tykkäävän minusta juuri sellaisena kuin olen. Etsintä jatkuu, edelleen :D .

    Tästä nyt tuli tällainen kauhea vuodatus, mutta ihanaa huomata, että monet muutkin ihmiset ovat kokeneet samoja juttuja :) !

    VastaaPoista
  38. ajattelin kirjoittaa samasta asiasta kuin mimmi, että mikä siinä on että negatiiviset asiat muistaa paljon paremmin ja niillä on enemmän painoarvoa kuin positiivisilla? kyllä mä muistan mulle sanotut syvät loukkaukset paremmin kuin kehut, ja sitten ne julmat sanat taas pomppaa ihme aikoihin esiin. ja en tiedä että kumpi on pahempi, kuulla loukkaus mies- tai naispuoliselta henkilöltä? ja kumpi on pahempaa, se että kyseinen henkilö sanoo kommentin nauraen vaiko totisena?

    mulla oli tässä korkeakouluopiskeluaikoina kiinalainen luokkatoveri, jonka arvomaailma tosin perustui kokonaan pinnallisuuteen ja hän aina ihasteli aina ystävieni laihuutta sekä ulkonäköä vuoronperään ja minua hän vain tyytyi katsomaan päästä varpaisiin ja oli ihan hiljaa. kieltämättä noina hetkinä teki mieli hautautua piiloon. nykyään kun tuntuu, että pelkkä sanallinen pilkka ei riitä, vaan pitää myös halveksua muita ihmisiä katseella sekä muilla eleillä.

    pitäisi aina yrittää nousta tuollaisten kommenttien yläpuolelle, mutta helpommin sanottu kuin tehty. mimmi ja peppi ootte ihania! toivoo tyttö jonka 'lantiolla vois helposti synnyttää kolmoset' :C :D

    VastaaPoista
  39. Tästä tuli elävästi mieleen mun ala-aste ajat... Koulukiusaaminen toki masensi, mutta ilman sitä mulle ei olisi ikinä selvinnyt se kuinka vahva mä todella olen. Kukaan ei ole ikinä saanut mua tuntemaan itseäni rumaksi ja ne muutamat liikakilotkin on vain naisellisia kurveja. :) (Näin puhuu 15-vuotias likka, jolla on terve itsetunto. :D)

    VastaaPoista
  40. Itselleni kävi treffeillä niin, että mies ihan avoimesti sanoi pitävänsä juuri tällaisista "muodokkaammista" naisista. En osannut reagoida siihen silloin, mutta pahalta tuntui sekin! Tuli olo, ettei mies pitänyt musta sen takia että olin kiva ja hyvä tyyppi, mutta välittömästi tuntui siltä, että se piti musta vain ja ainoastaan kilojeni takia. Tuntui tosi esineelliseltä jotenkin.

    Useammin olen itsekin törmännyt kyllä siihen päinvastaiseen, että olen saanut kuulla olevani lihava, läski, valas, tankkeri... Nyt oon ollut kohta vuoden suhteessa ihan tavallisen miehen kanssa, ja edelleen itsetunto on toisinaan totaalisen hukassa. Mies ei tykkää käydä baareissa tai juhlia, joten yhdessä käydään todella harvoin missään, mutta välillä mies kuitenkin lähtee ystäviensä kanssa baariin. Niinä kertoina ihan aina hiipii mieleen ajatus, että ehkä se häpeää olla mun seurassa tanssilattialla.

    Todellakin syö suhdetta aika nopeasti, jos toinen joutuu koko ajan vakuuttelemaan, ettei pidä mua lihavana ja rumana ja ettei häpeä mua.

    VastaaPoista
  41. olivatpa olleet ilkeitä, hyi hyi :( itelläniki on ollu vähä samoja kokemuksia mutta siitä ku oon nii laiha[painoindeksi 17] ja mua kiusattiin melkein koko peruskoulun ajan siitä! mutta minkäs teet ku painoo ei tuu! mur...roskaruokaakin syön yli sallitun määrän :D mutta pitäkää tytöt lippu korkeella! <3

    VastaaPoista
  42. Voi hitto mä vaan aloin itkee ihan täysillä kun luin ton, koska mulle tulee kans vaikka mitä mieleen. Mä olin pienenä vähän sellanen pyöree, en lihava, mutta kuitenkin reilusti lapsenpyöree, koska en kasvanu yhessä vaiheessa yhtään ja ne sanat, mitä mulle sillon on sanottu, satuttaa mua joskus vieläkin ja sitä suuremmalla syyllä nykyään niitä ihmisiä nähdessä oon onnellinen jos mulla on vaikkapa vaan tyylikkäät vaatteet ja mun paljon hoikempi olemus näkyy selkeesti, kai mä haluun näyttää niille, että en ole enää samanlainen, vaikka sillä ei pitäiskään olla mitään väliä eikä mun pitäis entisille tollasille vittuilijoille yhtään todistella mitään. Silti ne sanat häiritsee vieläkin. Ja oon kieltäny tätä iteltäni jo pitkään, mut oon myös kehitelly itelleni pakkomielteen lihasten hankkimiseen, haluun näyttää että oon tehny töitä niiden eteen ja et musta on johonkin tai jotain! En oikein edes tiedä. :D Mutta siis tollaset jutut jää kyllä pahasti päähän.

    Ja vaikka mun itsetunto onkin nykyään aika hyvä, silti toi painoasia on vähän arka. Mun on vaikee kuvitella, että kukaan haluais mua, koska mulla on kunnon pömppövatsa ja pyöreet posket enkä muutenkaan (vaikka periaatteessa olenkin ihan normaalikokoinen) ole mikään tavallisimman kokoinen tyttö, koska mulla on niin naiselliset muodot ja tiedän kuitenkin jollain tavalla että kyllä kai joku sitten joskus! Mutta siis ymmärrän sen tunteen tosi hyvin, että on vaikee kuvitella ja joka kerta jos joku sanoo mulle tyyliin baarissa jotain niin en osaa vastata mitenkään, koska oon varma että oikeesti ne testaa että kuka pokaa pulleimman tytön baarista tms. Oon siis jo valmiina aina ihan raivoissani, jotta mahdollinen haukkuminen (joita ei kyllä ole onneksi enää tullut) ei sattuisi niin paljon... Ja totuushan on se, että ei mun eikä kenenkään muunkaan pitäis hävetä yhtään itteään tai ajatella tollasia, mut menneet ei niin vaan aina katoa. :S Ja pelkään että jos joskus mihinkään suhteeseen asti edes pääsen niin tuun aina miettimään että mitä hittoa se näkis mussa.

    Kamala avautuminen tuli nyt, mut oli vaan pakko kirjottaa tähän jotain, kun otti jotenkin niin omasta sydämestä! Ja oot ehkä ainoa ihminen, joka on kirjottanu tolla tavalla seurustelusuhteestaan, tuntuu että sä todella tajuat kuinka hienoa on löytää joku ihminen, joka välittää susta just semmosena kuin oot ja että ei sellasta kuitenkaan joka päivä tapahdu. Tai että tuntuu että sä oot todella ansainnu jonkun rakastamaan sua. :) Outo lause, mut toivottavasti tajusit pointtini!

    VastaaPoista
  43. Tää oli ihana postaus :) Kiva että välillä vähän vakavempaakin. Ne tytöt oli todella idiootteja, mutta mahtavaa että uskalsit sanoa kuulleesi keskustelun, ite en olis varmaan pystynyt.
    Mä ite seurustelen hiukan isokokosemman miehen kanssa, ja voin sanoa että en edes mieti sitä painoa, koska tää henkilö vaan on niin ihana! En vaihtais mihinkään<3 Niin ja itse olen siis kokoa 34. Silti mua kiusattiin yläasteella, josta jäi aika huono itsetunto, ja aina joka paikassa kuvittelin että muut puhuu pahaa musta. Mutta uusien ystävien, ihanan poikaystävän ja ajan kanssa se on parantunut, ja hei mehän kaikki ollaan kuumia omalla tavallamme! :)

    VastaaPoista
  44. Muistakaahan hyvät naiset joskus ajatella niinkin päin, että "tuo ukonretale on kyllä onnekas kun on saanut minut"! Se on välillä ihan virkistävää ;)

    Mitä väliä sillä on mitä muut ihmiset ajattelevat, jos ympäriltä löytyy todellisia ystäviä, perhe ja rakastettuja. Kaikkia ei voi miellyttää. Itsetunto kuitenkin loppujenlopuksi kumpuaa ihmisen omasta sielusta. Itselleen täytyy antaa samalla tavalla mahdollisuus kuin muillekkin: jos joku haukkuu tai puhuu pahaa parhaasta ystävästänne, ettehän te sen perusteella päätä onko ystävänne kiva, tyhmä, ruma tai kaunis. Kyllä te tiedätte onko hän sitä vai ei, sanoivat muut mitä hyvänsä!

    VastaaPoista
  45. Itse olen normaalikokoinen ja kyllä mahdun myös s-kokoisiin vaatteisiin, eikä nämä kaksi piirrettä tee minusta parempaa tai itsevarmempaa ihmistä. Kaikenlisäksi olen usein ihaillut pyöreitä ihmisiä, jotka pukautuvat ja näyttävät kadehdittava hyvältä (:

    VastaaPoista
  46. Oon kuullu samantyylisiä kommentteja poikaystäväni kavereilta, mutta koska oon helvetin ylpeä kaikista kiloistani ja muodoistani (joita olen tässä 3,5 vuoden seurustelun aikana väistämättä kerännyt hitusen) en jaksa välittää näistä älyllisesti keskenkasvuisten hormonipesien sanailuista.

    En voi sanoa, ettenkö muistaisi joka ikistä kertaa kun mua on läskiksi sanottu, mutta oon oppinut edes jollain tasolla päästämään nää kommentit toisesta korvasta saman tien ulos.

    Muistetaan se, että ollaan kaikki kauniita! Toki on niitäkin päiviä kun tuntuu, ettei mikään omassa olemuksessa miellytä, mutta niitä tulee varmasti myös Heidi Klumille. :)

    Tää blogi on ihan mielettömän hyvä! Go girls!

    VastaaPoista
  47. kiitos tätä blogista!:)

    VastaaPoista
  48. Älkää olko noin ihania ku saatte mut itkemään!!

    En osaa nyt sanoa mitään muuta kuin kertoa sen, että olen suuren osan elämästäni ollut alipainoinen ja nyt kai jotakuinkin "normaalipainon" alarajoilla. Eli en ole ikinä koskaan joutunut kuulemaan olevani iso tai lihava. Silti näistä teidän jutuista saa aina jotain ja näihin pystyy samastumaan, koska oma ulkonäkö nyt on mitä on... Siitä löytäisi aina jotain purnattavaa, jotain mihin ei voi olla tyytyväinen. Jokaisella on omat kriisinsä.

    Vaikka mulla ei ole yhtään ylimääräistä kiloa, niin olen todella kateellinen teidän itsetunnolle. Toivoisin, että voisin jotenkin joskus oppia tuon teidän asenteenne - ootte niin ihania!

    - Juuli

    VastaaPoista
  49. Anonyymi: Ottaa ihan varmasti, muutenkin tollanen vertailu on rankkaa. Mä en oo ikinä ymmärtänyt sitä ja oon kans ite joutunut sen kohteeksi. Etenkin painon takia. Pienenäkin mua aina vertailtiin, että "kato nyt miten toi on paljon laihempi ku sinä", mutta sitteku olin koulussa huomattavasti luokkalaisiani edellä kehityksessä (siis osasin lukea, laskea vaikeita laskuja yms.) niin siitä oltiin vaan, että joo. Voimia sinne, me ollaan parhaita! <3

    Ninety: Välillä kuuluukin kriiseillä, niin se vaan menee. Onneks on niitä tarpeeksi löysiä tunikoita, että sitten taas unohtaa hetkeksi sen kriisin. :) Tiedän ite ton, nytku oon laihtunu niin mä tiedän etten voisi koskaan enää palata siihen mitä joskus olin, koska en todellakaan voisi olla tyytyväinen itseeni. Mulla tarvittiin 35kg, että pystyin olemaan itteeni edes jotenkin tyytyväinen ja nyt mua pelottaakin, että enkö mä koskaan enää laihdu enempää, kun tunnun olevani niin tyytyväinen jo nyt, et vetelen vaan herkkuja onnellisena. :D Ehkä joskus sais itteensä taas niskasta kiinni ja jatkettua projektia. Tavoitteeni olis kiinteytyä ja tykätä vartalostani vielä enemmän. Kiitos kun kommentoit <3

    norppa: Musta on tuntunut myös joskus tollaiselta ja mä olen myös ollut se, joka jäi kotiin mielummin verkkareissa, kun edes yritti näyttää ihmiseltä koska olin mielestäni niin ällötävä. Täytyy vaan muistaa, että laiha ei ole parempi kun lihava, eikä lihava parempi kuin laiha. Me kaikki ollaan parhaita. <3


    Anonyymi: Ihanaa jos voin jotenkin vaikuttaa johonkin ihmiseen positiivisesti. Kiitos paljon, vau. Mä ajattelin kans ennen, että kaikki muut on hirveen pinnallisia ja etenkin kaikki ns. hyvännäköiset, mutta ei se aina ole niin. Pitää myös ite pyrkiä näkemään pinnan alle ja sieltäkin löytää ne syyt miksi susta tykätään juuri tuollaisena. :)


    Anonyymi: Kiitos itsellesi. Et tiedä miten upeeta on kuulla, että voi oikeesti antaa jollekkin ihmiselle hyvää mieltä ja tuoda jotain positiivista elämään. Paljon kaikkea hyvää sulle ja KIITOS kun luet meitä. <3

    Mari: Ne pahat jää mieleen, koska ne satuttaa ja jättää arvet. Mutta sittenkun muistelee niitä hyviä mitä on kuullut, niin tulee parempi mieli. :) Mä oon kuullut about täsmälleen saman kommentin. Terkkuja siis sinne toiselle pikkujalalle. <3

    RagDoll: Ihan hirveetä miten ihmisillä on oikeesti pokkaa huudella perään jotain tollaista. Se varmasti koskee ihan yhtälailla kun meitä läskejäkin. Sitä rupee väkisinkin kiertämään paikat missä on esim. tollasia porukoita. Kamalinta on kuitenkin kuulla omilta läheisiltään jotain tollasta. Paljon pusuja lähetän sulle, oot urhea! <3

    cocogirl: Kiitos ja kiva jos herättää ajatuksia! Minussa myös :)

    piiapauliina: Mä pelkään niitä teinigangstoja myös ihan hirveesti.. :D Voin luvata, että löydät tältä planeetalta ihmisen johon voit luottaa ja joka saa sut tuntemaan ittesi juuri täydelliseksi noin. Tai ainakin mä toivon, että jokainen löytää sellaisen. <3

    sanni: Se on aika kamalaa miten halveksien jotkut voi katsoa toisia. Jo siis kaupungilla näkee välillä ihan hirveetä meininkiä. Mä en tiedä kumpi loukkaa enemmän, kuulla loukkauksia mieheltä vai naiselta? Mun mielestä ehkä mieheltä. Ne on ihan kauheita tilanteita, kun susta ei sanota mitään ja muita kehutaan. Tulee sellanen olo, et äkkiä pois täältä. Mut onneksi me ollaan kuumia, vaikka muistutettaisiinkin jotain muumia! <3 ;)

    VastaaPoista
  50. looranatic: Ootpa ihana. <3 Se mikä ei tapa, se vahvistaa. Mä oon mennyt sillä aina eteenpäin ja sen takia voinkin todeta olevani melkosen vahva jo nykypäivänä. Ihanaa, että ajattelet noin. <3

    anna: Lähde joskus sen sun miehesi mukaan ja huomaat ettei se sua häpee. Miehet vaan haluu mennä kavereidensa kanssa välillä itekseen ja niin muuten tytötkin, sen oon huomannut vasta tässä suhteen kehittyessä, kun ennen en halunnut lähteä minnekkään ilman poikaystävääni. :D

    Ja toi miten sulle on treffeillä sanottu on ihan yhtälailla ihan karseeta ja siitä tulee huono fiilis.

    Kiitos kun kommentoit <3

    schrei: Pidetään varmasti liput korkeella! (NIin kauan kunnes haba rasittuu ja väsyy :DD) On hirveetä miten sitä on joskus ajatellu, että olis mielummin hirveen laiha, kun lihava koska sillon olis varmasti onnellisempi. Kuitenkin nyt sitä huomaa, että kyllä laihatkin joutuu kärsimään ihan yhtä käsittämättömistä kommenteista ja loukkaauksista. Kiitos kun kommentoit, nää kommentit pistää oikeesti miettimään sitä omaakin ajattelumaailmaa. <3

    Tiia: Ihana kommentti, kiitos ja en kestä että oot itkenyt siellä. <3 Mä tiedän ton "näyttämisen" tarpeen. Mulla ainakin on aina ollut, että haluan näyttää niille jotka on mua mollannut. Mä olin aina koulussa se "hauska" tyttö, jolla oli kavereita, mutta joka silti oli läski ja sitä haukuttiinkin. Ajattelinkin aina, että mähän näytän niille että musta tulee 100 kertaa parempi ku kenestäkään haukkujasta. Mä myös tiedän tunteen siitä, et oonko mä jossain piilokamerassa jos joku on tullut pokailemaan mua.. Et siellä nyt nauretaan seläntakana, kun läski on ihan fiiliksissä.

    Kiitos, mä todella koen olevani onnekas saadessani olla poikaystäväni kanssa, jota rakastan ihan kauheesti.

    Paljon pusuja lähetän sulle, vaikutat hirveen herttaselta tytöltä. <3

    mirka: Kiitos paljon. Tosi kivaa, kun sanot noin, koska välillä jännittää ihan kirjottaa tämmösistä vähän vaikeammista aihesta. :)

    Me todellakin ollaan kuumia ja musta on ihanaa kuulla, että sun itsetunto on parantunu. Mun myös ja hitto, eikö vaan tunnukkin mahtavalta? Paljon sinne kaikkea hyvää sulle ja poikaystävällesi. <3

    Juillian Falaraki: No sillä ajatusmaailmalla tässä nykyään mennäänkin, mehän ollaan helvetin hyvännäköisiä läskejä ja onnekkaita on ne, jotka saa meidän kanssa olla! ;)

    Sä olet esimerkki ihmisestä, jonka sisäinen kauneus paistaa myös ulos ja se on yksi suuri osa sun upeutta! :) Kiitos tsemppauksesta! <3

    Anonyymi: Hei ihana kommentti. Nämä on asioita, joita pitäisi muistaa kun kriiseilee itseään, että KAIKILLA on huonoja päiviä ja kaikki löytävät myös itsestään niitä "vikoja", joita muut ei välttämättä edes näe.

    Saara: Ihailtavan terve asennoituminen, kiitos. :) Me ollaan kauniita jokainen, sen kun vaan muistaisi joka päivä, niin ei olisi läheskään niin hankalaa.

    Kiitos, te lukijat ootte ihan mielettömän ihania. Mä herkistelen täällä ihan hirveesti, kun luen näitä kommentteja. KIITOS <3

    VastaaPoista
  51. Täällä herää taas yksi tulisempi suuriluinen ja pahansisuinen amatsoni kihisemään kiukusta kun luin tuosta tilanteesta. Pari kuukautta sitten sain kuulla, että rakkaalle ystävälleni on kaupungilla huudeltu perään kommentteja lihavuudesta - hetken aikaa oli tosiaan sellainen olo, että haluan rikkoa jotain, lähinnä jotain elävää. Ystäväni kun on henkisesti paljon herkempi tällaisille kommenteille kuin itse olen, joten olin tosiaan raivoissani.

    Lihavatko leppoisia? Kokeilkaapa suututtaa... MRÄYH!

    Vielä muutama vuosi sitten kärsin itsekin ihan säännöllisin väliajoin tästä läskiahdistuksesta, kaikki haukut ja loukkaukset palasivat mieleen ja ne tuntuivat täysin ansaitulta: mitäs olin kasvanut tällaiseksi muodottomaksi möhkäleeksi ja uskaltauduin vieläpä liikkumaan ihmisten ilmoilla, kun olisi pitänyt vain pysytellä omassa kolossaan piilossa häpeämässä.

    Kyllä toisaalta nykyäänkin, miessuhteita miettiessäni - jokaista suhteenpoikasta tai tapaamista ennen olen kysynyt mieheltä, että ei kai häntä haittaa, kun olen tällainen suurempikokoinen. Jopa nykyiseltä tapailukumppaniltani - hän vastasi minulle, että ei hänkään voi mitään pärställeen, miksi hän siis valittaisi kiloistani, koska sisältö on se mikä ratkaisee.

    On niitä kehujakin vuosien saatossa kai joskus tullutkin, mutta tästä lihavuuden aiheuttamasta valikoivasta dementiasta johtuen [;)] ne on tupanneet myös unohtumaan. Nyt viime aikojen kehut kyllä olen painanut mieleeni - tämä samainen tapailemani mies on kehunut minua kauniiksi, seksikkääksi ja kiihottavaksi. Pakkohan se on uskoa lopulta, vaikka onhan sitä viimeisen vuoden-parin aikana jo osannut vähän aavistellakin, että näin asia saattaa tosiaan olla. ;)

    Asenteestahan se on kiinni, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Ystäväni kysyi minulta mesessä tässä yksi ilta, että mikä on salaisuuteni. Ihmettelin, että mihin asiaan.
    "Miten voit aina olla noin positiivinen?"
    Minusta jotenkin ihanasti kysyttykin jo :)

    Mietin hänelle vastaustakin kyllä ja totesin, että on yksi asia, jota teen joka päivä, joka on tosin hieman noloa ehkä myöntää, mutta tullaan tässä nyt julkisesti kaapista ulos:
    Etenkin kun olen yksin kotona ja katson itseäni peilistä ohimennen kylppärissä käydessäni tai muuten, niin suorastaan flirttailen itselleni peilin kautta. Virnuilen, isken silmää ja kohottelen kulmiani. Muutama viikko sitten katselin ulkonäköäni jälleen peilistä hymyillen ja totesin silloin ihan ääneenkin:
    "Hitto, että olen ihanan näköinen."

    Joten, kiedotaanpa koko pitkä kommentti pakettiin toteamalla vielä lopuksi, että jep - me ollaan suorastaan kuuminta hottia ;)

    VastaaPoista
  52. Anonyymi: Herraisä, kiitos itelles kun luet meidän blogia!!! :)


    Anonyymi: Aww. Oot ite ihana ja musta on niin upeeta, jos joku oikeesti voi saada jotain näistä meidän jutuista. :) Tuntuu ihan hirmu hyvältä. Paljon pusuja ja haleja sinne, muista että oot kaunis. <3

    VastaaPoista
  53. Tää sai mulla kyllä niskavillat nousemaan väkisinkin.
    Oon tullu vuosien (ja kilojen :D) saatossa siihen tulokseen, että ne yksilöt jotka on silmä kovana tarkkailemassa muiden kiloja ja jakelee noita hyi miksi oot tollasen kanssa-kommentteja, niin niillä täytyy myöskin olla huono itsetunto, ja ne jollainlailla ehkä yrittää sitä pönkittää arvostelemalla muita, ja odottaa että muu ryhmä vierellä nostaa ko. kritisoijan jalustalle ja vastaa räkäisellä naurulla ja niinpä-vastauksilla.

    En oo ikinä ymmärtäny minkäänlaista rasismia, kokoon, sukupuoleen, ihonväriin tai minkään vuoksi. Mun kaveripiirissä oli joskus vuosia sitten sellaisia ihmisiä joiden kanssa tää ajatusmaailma ei osunu yhtään, vaan ne oli juurikin niitä jotka huuteli ihmisille jotka ei ollu niinkuin ne, 45kg ja isot tissit. Yks tapahtuma oli ylitse muiden ja mun viimeinenkin sietokyvyn raja ylittyi kun yksi niistä tytöistä teki ohikulkevasta naisesta uhrinsa ja julkisen nöyryytyksen kohteen huutamalla kovaan ääneen "SUN PERSE ON YHTÄ LEVEE KUN MÄ OON PITKÄ, SÄ ET IKINÄ SAA MIESTÄ VAAN SÄ KUOLET YKSIN, VARMAAN TUKEHDUT NOIHIN LÄSKEIHIS" Törkeimmät ja kauheimmat sanat mitä mä oon ikinä kuullu kenenkään suusta. En kestäny sitä enää, joten jayjay 14v, juoksi sen _ITKEVÄN_ nuoren naisen perään pyytelemään anteeksi idioottikaverinsa käytöstä, kerroin että tällä naisella on yhden kauneimmista kasvoista mitä tiesin, ja ettei kukaan maailman ihmisistä oo oikeutettu tollaseen kohteluun.

    Nyt muutamaa vuotta myöhemmin kyseinen nainen sattui mun asiakkaaksi kauppaan ja kysyi "Kai neidillä on edelleen se Afrikan kokoinen sydän siellä missä sen kuuluu?" Meni varmaan 17 sekuntia kunnes tajusin kuka mun edessä seisoo. Muisteltiin tapahtunutta ja hän kertoi rakastunein silmin menneensä naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa. Olin maailman onnellisin ihminen kun tämä nainen sanoi "Sinä päivänä kun se tapahtui, itkin elämäni ensimmäiset ilon kyyneleeto vaan siitä tiedosta, että on olemassa ihmisiä joita ei kiinnosta montako hehtaaria kangasta mun vaatteisiin menee". :-D

    Peppi, mä toivon että noi sun elämän mean girlsit näkee sut nyt, näkee miten onnellinen sä olet, miten onnellinen sun bf on juurikin SUN kanssa, ei niiden tai kokoa 32 olevien.
    Susta tulee maailman kaunein morsian, itken vuoden päästä kun luen sun hääpostausta :-D

    Still truly madly deeply in love with u both, MWAH ! :-D
    Loveletters ? On their way

    VastaaPoista
  54. "Pakko kommentoida, että onko muilla semmosta ongelmaa, että noi paskat puheet muistaa paljon paremmin ja ottaa enemmän tosissaan, kun taas jos joku sua kehasee niin sen antaa mennä vähän silleen "no ei se sitä kuitenkaan tosissaan tarkottanut" ja ohi. "

    Ehkä maailman eniten totta.

    Tää oli todella koskettava teksti ja muutenkin tuntui osa jutuista todella todella tutuilta.

    VastaaPoista
  55. Noiden tyttöjen typeryyttä on puitu niin monessa kommentissa, ettei mulla oo siihen enää mitään lisättävää. Toteanpa vaan, että teillä tuntuu olevan aivan ihana, vakaa ja tasapainoinen parisuhde, joka perustuu toisen kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Huippua <3 :D

    VastaaPoista
  56. Mä uskon, että tuollasia "olenko tarpeeks hyvä"-tyyppisiä ajatuksia on jokaisella jonkin verran. Mä en itse oli mitenkään liian laiha, mutten myöskään ylipainoinen. Aloin kesän alussa seurustella aivan ihanan miehen kanssa ja mulla oli aluksi jatkuvasti sellainen olo, etten kelpaa tai oon "liian ruma" sille. Nyt onneks oon päässyt sen yli ihan kuin itsestään, kun suhteessa on kuitenkin tuhat muutakin (tärkeämpääkin) asiaa, joiden pitää mätsätä jotta suhde toimii!

    Inhottavaa, että ihmisten pitää ajatella noin pinnallisesti kaikesta. Kaikki kelpaavat juuri sellaisina kuin ovat!!! <3 ja varsinkaan kukaan ulkopuolinen ei ole tyyppi eikä mikään sanomaan, kuka saa olla ja kenen kanssa!

    VastaaPoista
  57. Tuli tippa linssiin tästä postauksesta. Tässa maailmassa on liikaa idareita, onneksi niiden yläpuolelle voi nousta, menestys on paras kosto. Tiedän itse entisenä koulukiusattuna, noita juttuja ei vain unohda, vuosienkaan jälkeen. Ihana blogi, keep it going! :)
    Ulla

    VastaaPoista
  58. Ihanaa Peppi taas. Tuntuu niin tutulta nää jutut että huh, en kestä. Se tunne. Tosin ei mulle samanlaista juttua ole käynyt, mutta just kuullu paskapuheita jotain muuta kautta, ja aina olen kyllä kertonut että olen tietoinen asiasta. Siinä vaiheessa ei sitten enää näitä tyyppejä nauratakkaan.

    Muistan aina sen kun aloin seurustelemaan ensimmäisen poikaystäväni kanssa (kaukosuhde) ja olin sitten samalla kanavalla IRC:ssä hänen kavereidensa kanssa. Sitten laitettiin iloisena jotain yhteiskuvia meistä Irc-galleriaan niin kohta joku heittää IRC kanavalla "ton muijahan on melkein isompi kun se ite" (poikaystäväni oli suht pitkä ja langanlaiha niin tottakai tällänen pyllerö näyttää vieressä pyöreälle). Olin asiasta todella häpeissäni ja aloin häpeämään itseäni hänen seurassaan ja mietin aina mitä muut ajattelee.

    Minä saan kiittää äitiäni siitä että olen jaksanut näin hyvin ja että nautin elämästä ja pidän itsestäni (joskus enemmän ja joskus vähemmän), ilman mitään itseinhoa. Koska olen omilta isovanhemmiltani kuullut jo pienenä kommentteja "mahtuuko se sun pylly edes tuohon liukurille" "katohan mitä syöt kun toi sun poikaystäväkin on noin laiha" jne. Sekä koulussa kaikki paska mitä joutu kestämään, katseet ja naurut ja haukkumiset. Mutta aina olen pystynyt puhumaan äidilleni, ja hän on neuvonut että "toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos" Koska jokainen on sitä mikä itse tuntee olevansa, eikä sitä mitä muut sanoo.

    Ihan totta on se mitä Mimmi kyseli, että kaikki huonot asiat jää paremmin mieleen kun hyvät. Mutta toivottavasti nyt muistaisi painaa mieleen aina vain ne hyvät asiat.

    Kiitos tytöt, olette niin Suber rakastettavia etttttä!!! Toivottavasti nähdään pian <3

    VastaaPoista
  59. Pakko vielä kommentoida, että arvelen just ton itsetyytyväisyyden olevan syy siihen, miks oon taas varkain lihonu. Ku hoikistuin niin paljon lyhyessä ajassa, olin niin tyytyväinen olemukseeni, että hiljalleen löysäsin uusista ruokailutavoista. Tadaa - tässä ollaan kymmenen kiloa takas ottaneena. :D Vaan ei se mitään, vorheistä oppii. Eteenpäin, sano mummo lumessa! :D Kiitos vielä tästä kirjotuksesta. Tää oli selkeästi tosi tärkeä tosi monelle. :)

    VastaaPoista
  60. Upea postaus ja ihanaa että tartuit aika vaikeaan aiheeseen. Kommenttimäärästäkin huomaa että tälle oli tarvetta :)

    Tollasia ihmisiä on tullut itselläkin vastaan ja voin vaan sanoa että ihan sama miltä niiden naamat/kropat näyttää, ne on sisältä niin mätiä että kaikki ulkoinen katoaa ainakin mun silmissä kokonaan. On oksettavaa että joku edes ajattelee tuolla tavalla, saati sitten sanoo sen ääneen. Etoo tollaset :S

    Itse alan pikkuhiljaa, 22-vuotiaana, ymmärtämään miksi joku saattaisi oikeasti tykätä juuri minusta. Koko ajan mennään kohti parempaa :)

    VastaaPoista
  61. Aivan mahtavaa että joku uskaltaa tuoda tollasia asioita esille!!

    Monta kertaa kun vaatteet puristaa ja peilistä tuijottaa iso norsu niin ajattelen teitä, Mimmi & Peppi, ja tuun heti varmemmaks - meillä isoillakin on oikeus olla kauniita ja näyttäviä, ei pelkästään laihoilla!

    Oon aina ollu lihava ja saanu kuulla siitä niin tuntemattomilta, ystäviltäni kuin perheeltänikin , pari vuotta sitten laihduin normaalipainoikseksi ja huomasin heti että silloin olin hyväksytympi kuin lihavana - kohtelu oli ihan erilaista. Nyt olen masennuksen ja pitkään jatkuneen vaikean elämäntilanteen seurauksena lihonut eikä kukaan tue muuten kuin ihmettelemällä kuinka olen taas entisissä mitoissani. Täytyy myöntää että olen siitä katkera että ihmiset ei näe muuta kuin ne kilot mutta vielä mä näytän enkä tee sitä muiden vaan itseni takia!

    Te tytöt olette kuuminta hottia blogimaailmassa!

    VastaaPoista
  62. Huh, osui ja upposi, tää teksti nimittäin.
    Tunsin siut juuri tuon kesän jälkeisenä syksynä ihan sekunnin ajan peppi, ja niiden tapahtumien ja sekasotkujen jälkeen varmasti itsekin olen läheisyydessäsi tollasia kommentteja heitellyt. Täydestä tyhmyydestä ja vihasta, koko tilannetta kohtaan. Ja onnekseni myös vuosia sitten jo ymmärtänyt, miten idiootti olen voinut olla. Ihmisten väliset jutut on niin monimutkaisia.
    Aavemaista oli silti löytää tää siun ja kaverisi blogi. Kivaa syksyä! :)

    Terveisin, no, tiiät varmaan kuka :)

    VastaaPoista
  63. Kuule, sä oot kaunis nainen! Sun ei tarvii tuollaisia miettii, sun mies rakastaa sua sellaisena kuin sinä olet :)

    Mielummin minäkin olen tälläinen lyllerö, mutta persoonana positiivinen ja sosiaalinen kuin laiha, mutta sitten kärttyinen tai masentunut tms. Luonne on se mikä tekee esim minusta minut :)

    VastaaPoista
  64. Anonyymi: <3 takas!

    jayjay: Toivottavasti on jo niskavillat laskenut, kun mulla on kestänyt tää vastaaminen! ;)

    Hei apua, en kestä miten ihana oot ollu! Sä toimit niin upeesti, voiku kaikki olis tollasia. <3 Ihanaa, että se nainen vielä muisti sut myöhemmin. :)

    Mä toivon kans salaa, että ne näkee ja awww oot ihan liian ihana! Mulla meinaa nousta pala kurkkuun, ku oot niin sulonen. Lovelettereitä odotellaan ja me halutaan sun kanssa joskus treffeille! <3

    rachell: Niin se vaan menee usein, että ne ikävät asiat jää sinne mieleen ja hyvät vähänku ohittaa. Onneks sen alkaa jo vähitellen tiedostaa ja muistaa välillä ajatella niitä ihaniakin juttuja mitä on kuullut. Mä voisin ainakin kehua sua maasta taivaisiin, koska oon ihaillut sua jo niin kauan! oot upee. <3

    Maian: Aww ihanaa. Niin se taitaa olla, toki välillä sitä vois pyrkiä kunnioittamaan toista vielä paljon tätäkin enemmän. Koskaan ei voi mun mielestä ottaa toista liikaa huomioon ja välillä sitä unohtaa arvostaa sitä kaikkea mitä onkaan saanut toiselta. Kiitos kommentista. <3

    sisko: Todella hyvä pointti sulla ja ihanaa, että oot löytänyt ihanan miehen! <3 Mä uskon myös näitä ajatuksia olevan melkein jokaisella, jollain enemmän ja jollain vähemmän. Kiitos kun kommentoit! :)

    Ulla: Ihana kommentti, me rulataan - muista se! :) Pidetään päät korkeella ja hymyillään vaan niille kiusaajille. Ehkäpä nekin joskus tajuaa mitä on tullut tehtyä! :)

    Emzzi: Toivottavasti oot unohtanut moiset jutut ja muistat kuinka upea olet. <3 Sä oot niin hieno ja kaunis nainen, että pidät vaan pään korkeella ja kannat ittes ylpeesti! Tiedän, että läheisetkin osaa olla todella julmia välillä ja se jos joku satuttaa. Nähdään pian, pus!


    Ninety: Kiitos itsellenne, kun kommentoitte. Antaa hirveesti voimaa itelleenkin jaksaa. Itsetyytyväisyys on tavallaan paha, tavallaan hyvä. Mä oon kans nyt pullistunu pari kiloa, mut meinaan nyt laihduttaa ne pois. Paljon kaikkea hyvää lähetän sulle sinne! <3

    Lina: Kiitos paljon ja joo, nyt vasta tajusin miten tämä koskettikaan monia. Upeeta huomata, koska tämä koskettaa myös itseäni. :) Kiitos kommentista, ihanaa jos koet kokoajan meneväsi parempaan suuntaan. <3

    Anne: Kiitos :)

    Anonyymi: Hei ihan oikeestikko ajattelet meitä sillon? AIVAN MAHTAVAA! Ihanaa, voi jumpe! :)

    Ihan hirveetä jos toi on käsitys ihmisten tukemisesta. Luulisi tuossa kohtaa läheistenkin ymmärtävän sen olevan myös sulle vaikea asia ja haluavan auttaa. Toivottavasti me voidaan tehdä edes jotain pientä, että tuntisit olosi vähänkin paremmaksi. Sä olet itse kuuminta hottia nainen, kuumuus ei katso kiloja! Yleensähän meillä isommilla on ainakin kuumempi! ;) Pus <3

    Anonyymi: Jouduin hetken miettimään kuka olet, mutta luettuani tekstin muutamaan kertaan, uskon että ymmärsin. Mun mielestä on hassua tajuta, että tänne voi eksyä ihan kuka tahansa lukemaan ja että kaikista ihmisistä juurikin sinä. Mutta hienoa. :)

    Joo, muistan edelleen ne kommentit ja siinä tilanteessa ne vielä iskivät aika lujasti, kun tilanne oli mikä oli ja itsekin melkoisen haavoittunut olin.

    Olen myöskin kuitenkin jo vuosia sitten tajunnut, että sä tuskin olet millään tavalla paha ihminen ja miettinytkin joskus mitä sulle mahtaa kuulua.

    Kiitos siis, että kommentoit ja toivotan sulle paljon kaikkea hyvää. Toivottavasti kommentoit toistekin. :)

    Siny: Kuule, kiitos paljon kommentista! Luonne se on se joka tekee meistä meidät ja mehän ollaan kaikki aivan ihanaisia. :) Ihanaa, kun oot myös sen tajunnut, mäkin yritän hiljalleen! ;) <3

    VastaaPoista
  65. J: Mun mielestä on kiva, että otit yhteyttä ja oikeesti lähestyit. Se niistä ajoista jäänyt paha maku ja ikävät fiilikset on jo unohtunut ja tämä laittaa vielä sinetin sen kuoren päälle. :)

    Moikataan kun törmätään, johan tässä aikuisia ollaan ja elämä vienyt meitä kaikkia eteenpäin. Asiat on hyvin, toivottavasti sulla myös.

    Kiitos kun pistit viestiä, kiva jos luet, voi oikein hyvin! :))

    VastaaPoista
  66. '' miten kukaan voi edes koskea tuollaista valasta?''


    awwwwww jollain tavalla aivan ihana postaus ja huh ku alkoi ärsyttämään tyttöjen reaktio suhun. oot nimittäin aivan upea :) Jos himoitsisin naisia nappaisin sinut mukaani;) itse olen ollut hieman samantyyppisessä tilanteessa. Olin aivan järkyttömän ihastunut erääseen henkilöön, joka lopulta ihastui ystävääni hänen paremman ulkomuotonsa takia. Itsehän olen kanssa hieman pullea. Jälkeenpäin ajatellen en olisi edes halunnut noin pinnallista ihmistä, mutta on kyllä pakko myöntää, että kyseinen tapahtuma satutti ja paljon. Mutta onneksi elämässä on ainakin yksi mies, joka ei välitä pinnallisista asioista ja kyseessä oleva herra on mr. candy king;)kiitos vielä aivan mahtavasta blogista!<3 ps. Ja kyllä kyse oli ulkonäköön liittyvistä seikoista ei luonteesta.

    VastaaPoista
  67. Itse olen nyt kohta 20v ollut itseäni huomattavasti timmimmän miehen kanssa... alkuaikoina sai kyllä huomata että miehen exät yms naikkoset katsivat kerran päälleni ja alkoivat pörhistellä miehelleni,,

    vaan tässä ollaan vieläkin. Niin, silloion painoin 85-90 ja nykyään 110-120........

    VastaaPoista
  68. moi, tama tulee HIUKKASEN myohassa koska brausailen blogianne vasta nyt ensimmaista kertaa. en tieda miksi, vierastan vahan 'muoti'-blogeja. ainut asia jonka haluan sanoa, on etta pojat ja miehet yleisesti tykkaavat tisseista ja perseista. pyoreammilla ihmisilla nama ruumiinosat ovat yleisesti ottaen suurempia, joka on yleisesti ottaen hyva asia. ei ole mikaan itsestaanselvyys etta kaikki miehet maailmassa dihggailevat vaan langanlaihoja misuja. ja sitten tulee tietty se persoonallisuus ja muut 'ylimaaraiset', joihin ihmiset saattavat joskus tykastya... ;D mutta muistakaa nama tissihommat ja satsatkaa enemman luonteenne kehittamiseen. turha naista asioista on numerhtia... nimim. vaikka murehdin kylla aina itsekin. mutta kokemuksesta voin sanoa, ettei miehet oo aina ihan noin yksiulotteisia :)

    VastaaPoista
  69. Mä kans seikkailen blogissanne ekaa kertaa ja tulin ton linkin perässä :) Kamalaa kyllä kuulla tuollaista. Mä en oo kuullu, mutta ajattelen itse ihan valmiiksi jo aika lailla samanlaisia asioita.. Vaikka ollaanhan me onnen arvosia ihan niinkun kaikki muutkin.

    VastaaPoista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.