moretolove

white

white

torstai 26. marraskuuta 2009

Lihonut puoliso pitää jättää?

Lihonut puoliso
Keskiviikko 25.11.2009 klo 08.23

Avopuolisoni on lihonut. Tavatessamme kymmenen vuotta sitten hän oli juuri sellainen ihminen, jonka olin aina toivonut elämääni. Ajan kuluessa kiloja on kertynyt, ja minun on hankala arvostaa häntä sen takia. Lihavat ihmiset ovat mielestäni luotaantyöntäviä, vaikka tiedän, ettei täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Rakastan häntä kyllä edelleen, ja hänessä on paljon piirteitä, joita arvostan. Mutta jatkuva painonlisäys mietityttää minua. Pitäisikö minun pitää kiinni rakkaimmastani vai etsiä hoikempi? Miten voisin oppia pitämään läskistä?

Sixpack

Sofia: Kun ihmisen kohtaa, hänen ulkonäöllään on kohtalaisesti merkitystä. Henkilön henkisiin ominaisuuksiin tutustumisen jälkeen ulkoiset seikat yleensä menettävät melkein kokonaan merkityksensä.

Aiemmin naiset painoivat viisikymppisinä 30 kiloa enemmän kuin parikymppisinä, ja nykyään miehet tahtovat kaljamahoittua. Juuri kukaan ei pitkässä parisuhteessa saa pitää sitä, minkä valitsi, vaan joutuu vuosi vuodelta rakastamaan uusia kiloja - niitä, joita ei koskaan luvannut rakastaa. Sen lisäksi kasvot rypistyvät, lihakset heikkenevät ja voi tulla erilaisia terveysongelmia. Älä jätä rakkaintasi läskien takia.

Yritä puhua hänelle ja tukea häntä laihduttamisessa. Älä puhu haluttavuudesta tai vastenmielisyydestä vaan korosta liikapainon epäterveellisyyttä. Kun paino on normaali, nivelet ja sydän pysyvät kunnossa, ei tule diabetesta eikä tavallisesti verenpainetautiakaan. Miettikää uusi ruokavalio perheellenne ja löytäkää jokin yhteinen kuntoilumuoto. Valitettavasti lopulta kuitenkin vain ihmisen oma tahtotila vaikuttaa laihduttamiseen ja sen onnistumiseen.

Kysymys ja vastaus täältä.



Ja jälleen MTL goes deep..

Käsi ylös joka on joskus tuntenut tulleensa jätetyksi lihomisensa takia. Tai kuka on lihojensa takia saanut pakit ihastukseltaan. Been there, done that! Pahaltahan se välillä tuntuu, jos sinut määritellään vyötärön ympäryksen perusteella jo heti kättelyssä ja välttämättä edes tutustumiselle ei anneta mahdollisuutta. Tosin ne ihmisethän jotka näin tylysti tekevät siinä menettävät, et varsinaisesti sinä. Saat vaan myhäillä kiloinesi, että menettipä vastapuoli varsin mukavan ja nokkelan seuralaisen.

Eikai kumppania hylätä syövänkään takia? Ainakaan toivottavasti.

... Toivottavasti Sixpack on järkevä eikä hylkää puolisoaan läskien takia. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, niin haluamme omistaa puolisolle tämän aivan mahtavan biisin, joka on Pepillä taas repeatilla soinut tässä viimeiset päivät, koska se nyt vaan on niin ihana. Niin ja tule tänne meidän syleilyyn heti, me kyllä näytetään sulle sixpackit.


18 kommenttia:

  1. Kamalaa tollanen! kyllä mun mussu on selvästi paisunut masun kohdalta niistä teinivuosista kun alettiin seurustella. En kyllä ole edes ajatellut, että hän olisi jotenkin epäviehättävä!

    ..tosiiin, noissa kysymyksissä onkin kai mies asialla :p

    VastaaPoista
  2. Tästä aiheesta oli jossakin vaiheessa paljon keskustelua, että onko puolisolla oikeus huomauttaa jos huomaa toisen lihoneen. Ja mulle oli yllätys, että tosi moni oli sen kannalla, että pitää huomauttaa. Tosin kyllä mä ainakin ihan itse omista vaatteistani huomaan jos on kiloja kertynyt. Kuinkakohan moni nainen sen sulattaisi jos mies sanoisi, että kuule kulta nyt toi sun pömppäs on alkanut mennä vähän huolestuttaviin mittoihin. Tästähän löytyy niin paljon kuolemattomia lausahduksia miehiltä, jotka on muotoilleet lauseensa vähän väärin pahaa tarkoittamatta. No joo, jos sitä nyt alkaa jotenkin nätisti lenkille houkutella niin ehkä se vielä jotenkuten menee. Mutta voihan sitä sattua paljon muutakin minkätakia toinen menettää ulkonäkönsä. Tietysti yleensähän kait se ylipaino on itse hankittua ja sairaus ei.

    Mutta mielenkiintoinen aihe etten sanoisi!

    VastaaPoista
  3. Niin...kumppania ei hylätä syövän takia koska syöpä ei monesti ole itseaiheutettu, kun taas lihavuus on. Ja se hankitaan itselle hyvin pitkäjänteisellä toiminnalla johon on aikaa puuttua vaikka kuinka monta kertaa. En sano että on oikein hylätä ketään lihavuuden takia, mutta kyllä se niin on että jos on hoikan naisen halunnut ja häneen seksuaalista vetovoimaa tuntee, niin on se vaikea kokea haluttavana jotain ihan muuta, vaikka kuinka oma rakas olisi. Tää kommentti kuulostaa nyt vähän tökeröltä, mutta kirjoitan mitä olen itse lähipiirissä tavannut, ja miten itse asian kokisin. Olen nainen ja kaljamaha ei haittaa, mutta jos mies alkaa selvästi leviämään oikein hurjasti niin kyllä se vähän tiettyjä kahdenkeskisiä puuhia latistaa...

    VastaaPoista
  4. Ite joskus vuosia sitten sinkkuaikoina ajattelin, että voi kun oon läski ja semmonen ja tämmönen ja tuommonen, kunnes otin asenteeks,et jos en tämmösenä kelpaa ku oon, niin olkoon sit kelpaamatta. Ja hyvin on toiminu, kohta ollaan neljä vuotta oltu kullan kans yhessä pehmeitä :D

    VastaaPoista
  5. Jep, olen tullut jätetyksi vajaan 1,5kk "seurustelun" jälkeen hieman alle 18-vuotiaana. "Mies" oli 23. Mittani tuolloin olivat 158/58-60 ja miehen perustelu hylkäämiselle oli juuri että olin liian lihava. Olin ihan että "WHAAAAT?!" :D Mutta se oli hänen menetyksensä, vaikka pahaltahan se silloin tuntui. Ja jälkeenpäin ajateltuna mies oli täysi idiootti, mitähän oikein siinä edes näin. :)

    Nyt 21-vuotiaana olen vielä pulskempi ja kutistunut (157/70) mutta koen kuitenkin olevan vain hieman pyöreähkö ja muodokas eli little fat and faboulous ja jos en jollekkin kelpaa kilojeni takia niin se on sen miehen ongelma eikä minun. :) Toki olen kyllä ajatellut kutistua mutta en kenenkään miehen takia tai että saisin miehen vaan ihan itseni ja terveyteni takia (labrakokeissa triglyseridit ihan todella hitusen koholla mutta parempi korjata tilanne nyt ennen kuin korjattavaa on enemmän).

    VastaaPoista
  6. Jos mies sitten ettiskin sen hoikemman ja uuden naisen niin entäs jos sekin lihois ajan mittaan? :D Sitte pitäis taas ettiä uus hoikempi ja siinä olis kiva oravanpyörä...

    Hmm, itse olen tapaillut miehiä jotka "tykkää enemmän muhkuista" mutta kerran kun ilmaisin mielenkiinnon erästä miestä kohtaan, sanoi hän, ettei ole kiinnostunut. Luulen, että tähän vaikutti muhkuni...

    But SO WHAT?! I'm still fabulous (and fat)!

    VastaaPoista
  7. Eräs ystäväpariskuntani on ajautunut tilanteeseen, jossa nainen on lihonut useita (varmastikin 30-40 kg) kiloja heidän seurustelun aikana ja mies ei siitä pidä. Mies on suunnitellut tyttöystävänsä selän takansa menevänsä maksullisiin naisiin kun seksi ei kuulemma suju enää.

    VastaaPoista
  8. Mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa pyöreistä ihmisistä. Jotkut ihmiset vaan on luonnostaan pyöreämpiä. No toki paheksun sitä, jos ruokavalio koostuu pelkästään epäterveellisesta ruuasta ja liikunta ei kuulu missään muodossa elämäntapoihin. Itse rakastan liikuntaa ja pääkoppa vaatii raitista ulkoilmaa päivittäin. Jopa masennun jossen esim. sairastumisen takia pääse lenkille viikkoon.

    Mitä tulee toisen jättämiseen lihomisen takia, niin onhan se toisaalta niin, että itsestään huolehtiminen ei saa loppua vaikka parisuhteessa elääkin. Se on kuitenkin osoitus siitä, että arvostaa toista huolehtimalla myös itsestään. No toki tuo huolehtiminen koskee ulkoista habitusta muutenkin eli siistiä ulkoasua. Mutta toki kannattaisi asiasta keskustella kumppanin kanssa ensin, ehkä hänellä on syynsä lihomiseen. Eli ei mielestäni saisi jättää toista sillä perusteella, että toinen on lihonut.

    Mutta se siitä. Pakko kehua vielä teidän blogia! :) Ootte tosi hauskoja ja näytätte tosiaan että kaikki on asenteesta kiinni! Go girls!

    VastaaPoista
  9. "Eikai kumppania hylätä syövänkään takia? Ainakaan toivottavasti."

    Tuosta tuli mieleen, että Hesarissa julkaistiin tutkimus, kuinka moni pari eroaa jos puoliso sairastuu. Miehet jättävät naisen hieman useammin kuin naiset miehensä, mutta joka tapauksessa suurin osa pareista (n.80%) pysyy yhdessä puolison sairastumisen jälkeenkin :)

    VastaaPoista
  10. Ooops, pakko kyllä sanoa, että kyllä se ulkonäkö ja itsestä huolehtiminen on pitkässäkin parisuhteessa tärkeää. Enkä nyt tarkota, että läpi elämän pitää samannäkösenä pysyä, vaan että antaa itselleen arvoa, huolehtii terveydestä, eikä kerää itselleen epäterveellisen paljon ylipainoa. Jos toinen sen kymmenen kiloa lihoo, niin ei se haittaa, mutta pakko myöntää, että voi se vuosien varrella kertynyt suuri ylipaino vaikuttaa seksuaaliseen vetovoimaan. Tämä kylläkin ihan tapauskohtaista, toiset vaan osaa ne kilonsa kantaa ihan erilaisella ylpeydellä ja joistakin ne jopa tekevät haluttavampia.
    En myöskään toivoisi, että puoliso laihtuisi mitenkään järkyttäviä määriä yhtäkkiä, eek kyllä jotain pitää olla miehessäkin.
    Itse olen viiden vuoden parisuhteen aikana lihonut n. 5 kiloa ja se on vaikuttanut meidän parisuhteeseen, ei sillä että miestä haittaa, vaan minua itseäni haittaa, en tunne näyttäväni hyvältä.

    VastaaPoista
  11. Nyt raapaisi läheltä... Olen itse lihonnut 6,5 vuotisen suhteemme aikana 15-20kg. Ja niin oudolta kuin se kuulostaakin: Itseltäni huomaamatta! Vasta nyt jälkikäteen olen tämän hoksannut. Pohdittuani asiaa, olen tajunnut, että olen lihonnut luulemiini mittoihin. Olin siis teininä peräti hoikka, mutta luulin aina olevani pullea/lihava. Sen takia en huomannut hiipiviä lisäkilojakaan, ja vasta nyt jälkikäteen teinikuviani katsellessa olen ymmärtänyt, että olen oikeasti ollut joskus hoikka!

    Kysyin mieheltä, kuinka paljon hän arvelee minulle tulleen painoa lisää suhteemme aikana. Oikein hän arvasi, eli on huomannut tämän, mutta ei ole tainnut olla tärkeä asia, koska ei ole koskaan tuota ennen (tai tuon jälkeenkään) huomautellut tai edes maininnut asiaa. Eikä ole vähentänyt hänen halujaankaan tms. Ja naimisiinkin päästiin viime kesänä, kiloineni kaikkineni! <3

    Omaan korvaani lihonneen kumppanin jättäminen/pettäminen tai edes pohdinnot noista kuulostavat kovin pinnallisen ihmisen mietteiltä. Kärjistetysti ilmaistuna olen sitä mieltä, että jos kyse on oikeasta rakkaudesta, ei ulkonäöllä ole enää vuosien päästä väliä. Silloin ei enää näe sitä pintaa, vaan näkee vain sen rakkaimman sisimmän.

    VastaaPoista
  12. ex-poikaystävä sanoi kerran, että kyllä mut jättäis jos lihoisin huomattavasti. Mun mielestä se oli vähän...inhottavasti sanottu, tai enemmänkin! Ihan niinku mussa ei sitte ois mitään hyvää enää jäljellä. Kaverit sano että tuskin se niin vakavasti sitä tarkoitti, mutta pisti kyllä miettimään että mitä helvettiä sellaisen ihmisen kanssa tekee yhdessä sitten! En ole siitä lihonut, eikä olla yhdessä enää (ei ainoastaan tämän lihomiskommentin takia!) ja hyvä niin :) ei ne kilot ihmistä muuta, saattaahan ne itsetuntoa syödä joiltakin, mutta ei ole oikein jos suhde on pelkän ulkonäön varassa! Ja hyvä pointti toi vanheneminen, kyllä me rumennutaan kuitenkin..ei ulkoinen kauneus ole ikuista.

    VastaaPoista
  13. Ei helvetti! Tuo on kyllä törkeää, ei voi mitään.

    Ymmärrän toisen ulkonäöstä "huomauttelun" vain, jos kyseessä on terveysriski ja silloinkin asian puheeksi ottamisen tulee olla hyväntahtoista huolehtivaisuutta ja nimenomaan YHTEISTEN elämäntapamuutosten tekemistä.

    Ihminen, joka ei siedä sitä, ettei kumppani näytä samalta lopun elämää, ei kannata haaveilla pitkästä parisuhteesta. Vaikka toinen ei lihoisikaan, niin noin pinnallinen ihminen tuskin sietää riipputissejä ja ryppyjäkään =P

    VastaaPoista
  14. Niinno. Suhteet muuttavat ihmisiä. Mutta jos ennen aktiivisempi hanipupu vaihtaakin tenniksen suklaan mussutukseen, en usko että kertyvät kilot ovat ainoa ongelma.
    Kyllä mä olen sanonut poikakaverilleni jos pömppää alkaa kertyä - mars kunttikselle. Ja vice versa. Pitää yllä hyvää motivaatiota :)

    VastaaPoista
  15. Oijoi kyllä parisuhde on huonolle pohjalle rakennettu jo alkuvaiheessa jos vuosien jälkeen ainoa asia mikä suhteen pitäisi kasassa on ulkonäkö. Mihin ovat kadonneet ne arvot jotka eivät liity vaan fyysiseen ulkokuoreen?
    No mutta tässä asiassa voi taas lohduttautua sillä että jos kumppani painon heilahtelujen takia minut jättäisi niin minähän en moista pinnallisuuden ilmentymää muutenkaan kaipaisi elämääni!

    VastaaPoista
  16. Luulin, että tuo kirje oli huumoria, muttei sitten vissiin... :-o

    VastaaPoista
  17. Kysyin joskus aikanaan poikaystävältäni, että eikö häntä ihan oikeasti haittaa, että olen paksu. Oli vähän alemmuuskompleksia niihin aikoihin, eikä vähiten siksi, että kaikki hänen entiset tyttöystävänsä/deittinsä ovat olleet todella hoikkia ja siroja. Poikaystäväni totesi siihen että "niin kauan kun sä selkeästi olet jonkin muotoinen, niin ei haittaa. Ja ainakin sulla on kunnon tissit!" :D

    Vaikka poikaystäväni ei olekaan läski, hän ei ole mikään urheilullisuuden ja terveellisten elämäntapojen ruumiillistuma. Ollaan siis oikein hyvä pari ja mässytetään yhdessä aina kovasti herkkuja ja hyvää ruokaa, kun siitä kerta tykätään. :)

    VastaaPoista
  18. Okei, myönnetään. Mä rakastan teitä. En oo koskaan oikeen jaksanu kiinnostua blogimaailmasta, ja teiänki olemassaolon & blogin oon tienny jo vaikka miten kauan, silti koskaan lukematta sitä. Sit eräänä tylsänä ja yksinäisenä päivänä aloin lukemaan tätä ja jäin pahasti koukkuun. Nyt oon täs about parin viikon aikana lukenu lähes teiän kaikki tekstit ja joudun sanomaan vielä uudestaankin että rakastan teitä. Ootte ihan superkauniita ja inspiroivia ihmisiä, just sellasia kenen kaveri ois ihana olla.
    Tähän tekstiin mun oli pakko tarttua, ja näin ollen tulla kirjoittamaan ensimmäinen kommenttini tähän blogiin. Mun erittäin hyvä ja rakas ystäväni jätettiin tällä viikolla sillä perusteella että hän on "too fat and too ugly" ?! Niinku mitä ihmettä!!!!! Ja nämäkin seurusteli 3vuotta! Oon niin vihanen sille miehelle, että se voi päästää mitään tollasta suustaan, tässä ei kuitenkaan enää olla mitään pikkulapsia, vaan 80-luvulla syntyneitä nuoria aikuisia. Ja sitä paitsi tää mun ystäväni on erittäin kaunis ja seksikäs mulattityttö, ulkoisen kauneutensa lisäksi häneltä löytyy myös sitä nk. sisäistä kauneutta, ja kuuluu ehdottomasti maailman hauskimpiin naisiin.

    Anteeks ja kiitos jos jaksoitte lukea, pisti vaan niin vihaksi.

    <3 : meikämimmi

    VastaaPoista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.