moretolove

white

white

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Missä kaikki mun kamut?

Moi taas pitkästä aikaa kaikki!

Mä jouduin eilen todellisen kurituksen uhriksi, nimittäin mun äiti päätti PESTÄ mut. Oon kyllä aina ihan kiltisti kun mua pestään, mutta on se mun mielestä myös ärsyttävää, että pitää tulla märäks ja vielä seisoskella siellä pitkään operoitavana. Yleensä sitten kyyhötänkin todella reppanan näköisenä ja kun äiti mut sitten lopuksi pyyhkeeseen, niin rupeen tärisemään vielä lisätäkseni tätä reppana-efektiä. Se toimii aina ja isi kirmaa paikalle lepyttelemään mua. Mun isissä on aina se hyvä puoli, että se säälii mua jokaisessa tilanteessa kun muistan vilauttaa reppana-ilmettäni ja yleensä vielä saan jotain namia varmasti jos oon tarpeeksi vakuuttava.


Tää kuvastaa hyvin mun ilmettä sen jälkeen kun mun hipiä on kehdattu kastella. Nykyään tosin jo vähän tykkäilen esim. uimisesta ja odotankin jo kesää kovasti!


Jos kuitenkin joudun pestäväksi, niin sillon täytyy aina sit myös ite tietty kuivata ittensä hepuloiden saattelemana.. Se tapahtuukin parhaiten olohuoneen matolla ja jotenkin näin.


..ja näin.


Sitteku oon taas kuiva ja puhdas, niin jaksan olla tyytyväinen, tutustua uusiin tyyppeihin ja kirmailla tälleen.. Toi oli kesällä mun mielestä ihan huippu tyyppi. Isini kalastama hauki! Sit äiti meni ja pilas meidän ystävyyden, se nimittäin palotteli ton ja pisti grilliin. :(

Kavereista puheenollen..



Koska mäkin saan lahjoja, niin haluun myös antaa itse jotain. Niinpä laitankin teille jakoon tämmöset Paul Mitchellin John Paul PET-shampoon, hoitoaineen ja puhdistusliinat. Noita kaikkia tuotteita minä käytän aina näissä kuritus-operaatioissa ja liinat on käytössä myös arkisin, kun mun tassuja puhdistellaan. Mun äidin mielestä nää on ihan superhyviä, koska ne on tarkoitettu herkälle iholle ja siksi ne esim. hoitaa ja kosteuttaa hyvin mun pumpulimaista turkkia+ihoa. Minä nyt tyydyn vaan toteamaan, että ainakin noiden jälkeen tuoksun vähän paremmalta ja turkki tuntuu pehmeeltä, eikä ihokaan kutise. Yleensä saan extrahuomiota puhtaana, mutta oon niin ihana, että mua rakastetaan vaikka olisin kuinka likanen.

Kertokaa siis mulle kaikki lemmikkiystäväni (nämä palkinnothan on siis tarkoitettu lemmikeille), että keitä te olette, mistä tuutte ja mikä on teidän kaikkien vaikuttavin temppu? Minähän oon saanut paljon kehuja laulutaidoistani, mutta osaan kyllä vaikka mitä muitakin temppuja! Vastausaikaa on 26.12.2009 klo 15:00 asti ja minä sitten sieltä valkkaan tai arvon yhden voittajan!

Oikein ihanaa Joulua teille kaikille, muistakaa yrittää pihistää kinkkua. Minä ainakin meinaan nimittäin onnistua! :)

T. Uno

Ps. Te jotka ootte udellut mun rotua, niin oon Coton De Tulear ja iältäni olen 3,5v. Aikamoinen pakkaus, sanoisin.

115 kommenttia:

  1. Hei!

    Minä olen Boris! Olen 1-vuotias ja rodultani irlanninterrieri. Minulla on oma blogikin, jos haluatte käydä katsomassa... :)

    Olen omasta mielestäni taitava ja komea nuori uros. Erityistaitonani voisin mainita erittäin ison ja kuuluvan äänen.

    Tykkään lihapullista, Cesar-koiranruuasta, tyttökoirista, ihmisystävistä ja metsälenkeistä.

    Lopuksi haluan vielä lähettää teille kaikille jouluterveisiä ja virtuaalipusuja!

    T. Boris

    VastaaPoista
  2. Moi Uno! Me ollaan chihuneidit Nana ja Nelli. Ja mä, Nana, saan kuulemma esitellä itseni ekaksi. Mä muutin tänne suomeen vuonna 2005 Pietarista ja kotiuduin heti ihan kivasti. Mun täytyy myöntää, et oon vähän prinsessa. Nirsoilen ruoan kanssa (mitä mun omistaja ei tee) ja oon muutenkin vähän nirppanokka kuulemma. Mua ei ainakaan saa komentaa, siitä suutun ja alan murjottaa. Mut mä oon kuitenkin niiin hellyyttävä, et pääsen aina omistajan tyynylle nukkumaan, se on paras paikka maailmassa. Mä en myöskään tykkää pesuista ja käytän tota samaa murjotusilmettä! Kylläpä ollaan ovelia.
    No nyt on mun vuoro! Eli mä oon Nelli, eli kavereitten kesken ihan Neepu vaan. Mä oon vähän nuorempi ku toi Nana joten oon myös kuulemma vähän hönömpi. Mä tykkään ruoasta, kenkien pureskelusta ja Nanan kiusaamisesta. Näkisitte sen ku se hermostuu ku istun sen päälle, se näyttää niiiiin hassulta et teen sen sit heti perään uudelleen. Joskus se suuttuu mulle oikeesti ja alkaa räkyttää, se vasta hauskaa onkin. Ja mä tosiaan sovin hyvin tänne MTL blogiin, koska mäkin oon isoluinen ja tykkään kovasti ruoasta. Mä painan kuulemma yli kolmekiloa ja chihujen pitäis olla pienempiä, mut minkäs teet ku tykkään ruoasta. Yleensä himoitsen myös Nanan ruokia kun se nirsoilee. Se hölmö saattaa vaan tuijottaa sen kuppia puoli tuntia ja sit se suuttuu jos mä meen ees vähän haistelee siihen lähelle. Ja kuten säkin, mäkin osaan myös laulaa. Opin sen jo pienenä, ekana päivänä uudessa kodissa jo vähän laulelin ja huutelin mun äitiä, mut ei se kuullu. Mut nyt me lähetään kuulemma ulos joten täytyy mennä.

    Mut semmosii me ollaan. Toivottavasti me joskus nähdään!

    Halutaan vielä toivottaa sulle herkkurikasta joulua ja onnellista uutta vuotta!

    - Nana ja Nelli

    VastaaPoista
  3. Mä olen tällanen vähän pyörehkö ranskanbulldoggineiti Keravalta. Nimi on Rita ja osaan vaikka mitä; esimerkiksi skeitata.:)Toivottavasti voittaisin noi tuotteet, että tuoksuisin edes vähän paremmalta, vaikka kyllä mustakin tykätään likaisenakin.:) Ja joo, mäkin aion onnistua siinä kinkun varastamisessa;D

    VastaaPoista
  4. Hei mie oon Vito 3,5 v. Lagotto romagnolo ja voisin sanoa olevani oikea italialainen hurmuri: )

    Rakastan kavereita ja miusta on ihanaa leikkiä kaikkien kivojen kanssa, mutta eniten mie kuitenkin tykkään ruuasta :D (tai siis herkuista)

    Parhaiten osaan ehkä äänellä kuin undulaatti, ja niillä taidoilla saan nopeasti huomiota osakseni niin että kaikki kääntyy kattomaan et onks tuo lintu vai koira. Ja kun ne kääntyy kattomaan teen kaikkein vallottamimman ilmeeni ikinä, ja kaikki herkut on miun :)

    VastaaPoista
  5. Haha apua! Kun aloin lukea tuota ja ennenku tajusin, että kyse oli Unosta niin mulla kävi mielessä jo kuvia missä Pepin äiti kuuraa Peppiä!
    Hetken jo olin katteellinen kun ajattelin et toisilla on noin hyvä palvelu ;)

    VastaaPoista
  6. Moikka Uno!

    Täällä kohtalotoverisi Pablo. En tykkää yhtään pesuhommista, ja tärisenkin dramaattisesti pitkään pesun jälkeen. Onneks mulla on lyhyt turkki niin se kidutus on aika nopeesti aina hoidettu. Oon käyny uimassakin vasta pari kertaa kun oon niin pieni vasta (6kk).

    Mun erityistaito on ehkä takajaloilla hyppiminen. Jos mammalla tai isukilla on jotain herkkuja, niin yleensä takajaloilla ympäriinsä hyppely ja tasapainottelu saa herkut tippumaan minun suuntaani. Helppoa, kokeile ihmeessä!

    Täällä on minun jouluterkut kaikille, käyppä kattomassa miten tonttumainen tyyppi mä oon!
    http://thefatulous.blogspot.com/2009/12/very-merry-christmastime.html

    -Pablo

    VastaaPoista
  7. Heippa, olen Eki, rodultani westie ja iältäni 3 vuotta. Olen komea poika ja turkkini hoitamisessa on kova homma, joskus mamma vähän hermostuukin, kun olen rymynnyt kaikki puskat läpi ja se joutuu mut pesemään ja harjaamaan sen jälkeen :D Osaan paljon temppuja, mutta parhaiten osaan leikkiä kuollutta, kun minua kohti "ammutaan" ja tietysti osaan matkia myös oravaa :) T: Eki-hauva

    VastaaPoista
  8. hahha :D en eka aatellu että tää on joku uuno-postaus niin vähä ihmettelin että peppi tolleen: "äiti päätti pestä mut" :DDD

    VastaaPoista
  9. Hau Uno ja moro MTL-tädit!

    Mä oon 1,5vuotias chihuahuapoju ja tuun ihan Suomesta, vaikka mami ja isi on kertonu, et mun esi-isät on Meksikosta. Näin talvella tekis kyl mieli pakata lelut ja luut, ja lähtä Meksikoon, ku tääl Suomes joudun pukeutuun noloihin toppavaatteisiin että tarkenisin käydä pisulla..

    Munkin äiti pesi mut joulun alla, ja en sitten tykännyt yhtään! Koko ajan yritin livahtaa karkuun saunan puolelle, mut aina mami vaan onnistu nappaan kiinni. Mun äiskäl ei oo vaan ihan yhtä hienoi tököttei ku teidän äitil, vaik isi on käskeny sen ostaa jotain laadukkaampii.. mulle kun kelpaa vaan paras, ja isi tietää sen!

    Mun vaikuttavin temppu..hmm..osaan mm. istua, maata, kieriä ja kuolla..mut mun omasta mielestä kuitenkin vaikuttavinta on, ku koitan kerjätä mamilta ja isiltä ruokaa nousemalla seisomaan kahdelle takatassulle ja tepastelemalla niin ympäriinsä. Kuulemma näytän ihan mangustilta, ja ehk mussa on myös samaa näköö Mungo-Annankin kans.. Mun kuvan voitte nähä tästä http://www.aijaa.com/v.php?i=5448909.jpg


    Mut nyt pitää lopettaa, ku ruoka-aika lähestyy, mutta mun mamin s-possaossa on applepie@suomi24.fi

    Rentouttavaa ja luurikasta joulua!

    VastaaPoista
  10. hahahaha repesin ääneen noille teidän ajatuksille äidistä kuuraamassa peppiä! :DDD

    VastaaPoista
  11. Moi Uno!

    Täällä tassuttelee Cara, vähän alle 2 vuotta ja rodultani oon espanjanvesikoira. Mä luen aina äiskän kanssa teidän blogia ja mun mielestä sä oot aika söpö. Mulla on muuten ihan kihara turkki, niin että muutun lumipallokoiraksi näin talvisin. Tänäänkin mä jouduin "sulatukseen" ja se oli niiiin hirveetä. Äiskä aina nauraa kun saan adrealiinipiikin aina kuivauksen jälkeen ja juoksen ympäri taloa iihan hulluna! Mä muuten autan siinä lumipallojen sulatuksessa vinkumalla ihan hirveästi, niin kovaa että ne lumipallot juoksee kirkuen karkuun.

    Vaikka mä inhoan sulatusta, en ikinä muista sitä siinä vaiheessa kun näen koskemattoman hangen. Pää on niin ihana tunkea sinne puuterilumeen ja haistella niitä pupunjälkiä ja pyöriä ja kieriä ja... oih. Talvea ei voita mikään, paitsi kesä, kun saa uida! Ja sukeltaa, sellaistakin mä osaan!

    Mun paras temppu on varmaankin kuolleen leikkiminen.. Kun äiti sanoo PUM ja osottaa mua niin mä menen vinkuen kyljelleni. Osaan myös mennä matkalaukkuun piiloon!!
    Äiti on opettanut mua tosi hyvin ja mä oon kulmakunnan temppuisin koira!
    Mulla on myös oma blogi:
    www.caranblogi.blogspot.com

    Mä muuten autoin äitiä tekemään teille ne MTL-avaimenperät, jotka se on lähettänyt teille.

    Hyvää Joulua, Uno-mussu!

    T. Cara Helsingistä

    VastaaPoista
  12. Heippa Uno! Meikä on jo 9 vuotias kultaisennoutajan vaari, jonka mieli on kuin pennulla. Meikä tulee täältä Etelä-Pohjanmaalta ja asustelen perheeni kanssa täällä ihan maalla ja saan juoksennella päivittäin vapaana pihallani.

    Uskon että ainakin yksi vaikuttavimmista tempuistani on se kun isäntäni menee jääkaapille, hipsin hänen viereensä istumaan ja tapitan häntä suurilla suklaa silmilläni vain hetken niin jo sieltä lentää jotain hyvää minullekkin. Olen myös todella hyvä esittämään ettei minua ole ruokittu koko päivänä ollenkaan. Myös yksi temppu, mistä omistajani eivät aina pidä, on se että osaan tehdä katoamis temppuja. Valitettavasti katoamis temppuni jälkeen omistajani jotenkin löytävät minut aina jostain kuraojasta, lammikosta, lätäköstä tai mistä vain missä on vettä. Kerran kesällä löysin aivan ihanan ojan, missä ei ollut paljoa vettä ja sain lillua siellä oikein kauan, kunnes omistajani tuli huutaen etsimään minua ja oli hyvin vihainen minulle, mutta ei voinut olla nauramatta sille että olin puoliksi musta turkiltani. Olin kuulemma mennyt lika ojaan ja vaikka haju ei minua haitannut, omistajaani se näemmä hieman heikotti, kun hän yritti pestä minua.

    VastaaPoista
  13. moi!
    mä olen leevi enkä mä tykkää lenkkeillä. ainakaan nyt kun on lunta ja se menee tassuihin. olen puuvillainen, enkä oikein sovellu tänne kylmään ja märkään.

    tänäänkin, niinku, mun olis pitäny nousta sohvalta vaikka olin just saanut tassut hyvin ristiin ja kuuntelin ihan rauhassa jazzia... ihan hanurista. talvella nousen vain, jos kuulen sanan autolla. tai nakki. siinä on jo jotain järkeä.

    VastaaPoista
  14. Moi olen 3- vuotias Chihuhua nimeltä Muro ja asun Järvenpäässä. Mun vaikuttavin temppuni on ruoan metsästäminen urbaaneissa olosuhteissa. Erityisen ylpeä olen viime jouluna metsästämästäni kinkun paistirasvoista jotka onnistuin saamaan. Livahdin salaa kuistin ovesta kun emäntä vei rasvat sinne hyytymään ja söin 2 kiloiseen ruohooni varmaan kilon rasvaa. Eläinlääkäriä nauratti kovin kun livoin ahnaana huuliani emännän kauhistelessa vieressä.

    Osaan myös kävellä etutassuillani jos palkintona on ruokaa.

    VastaaPoista
  15. Moikka Uno! Me ollaan kaksi kääpiösnautseri neitiä täältä Lappeenrannan suunnalta. Nelli ja Nitro ollaan nimeltämme. Nelli on pian jo 3-vuotias fiksu ja filmaattinen musta-hopean värinen more to love-hauva, ja kaverina häärää pikkuisemman kokoinen pippurin ja suolan värinen Nitro.

    Me ollaan ihan bestiksiä ja tykätään melko samoista asioista. Kuten esimerkiksi syömisestä kylkikyljessä nukkumisessa, toistemme putsailusta, leikkimisestä ja hellyydestä. Ekstrana vielä Nitro rakastaa saunomista! Ei neiti tiedä mitään parempaa kuin kyyhöttää saunassa kuudenkympin löylyissä, ja vaikka alkaa jo kovakin läähätys ja jano iskeä päälle, ei neitiä saa saunasta ulos kuin pakosti repimällä, Nelliä ei taas tämmöinen saunominen oikeestaan kiinosta pätkän vertaa, kuten ei myöskään uiminenkaan.

    Nyt on joulukin tulossa, ja talvella meidän lempipuuhaa on lumihangessa möyriminen ja pitkätpitkät lumiset lenkit! Vaikka nyt me ollaan kumpikin aika maassa ja vähän ehkä surumielellä kun jouluksi alkoivat juoksut molemmilla! :( Toivottavasti paketeista löytyy kaikkea kivaa lievittämään näitä naisille koituneita vaivoja!

    Vaikuttavimpia temppuja vielä kyseltiin ja me osataan vaikka mitä! Meidän nyt jo tuhdimmassa kunnossa oleva Nelli on aikoinaan ollu melkein viittä vaille valio! (vaikka ei ehkä lähelläkään mutta omistaja oli ylypiä) Muttamutta, me osataan istua, käydä maahan, tanssia, kieriä, antaa tassua ja kaikkea tämmöstä, sekä lauletaan aina jäätelöauton tunnusbiisin soidessa! (Jäätelö on muuten hyvää)

    Hyvää joulua! <3

    VastaaPoista
  16. Moi oon Hiski, reilu 2 vee maatiaiskissapoika. Mulla on kämppiksinä täällä "isoveikka" Elmo (3vee) ja sit palvelusväkenä mamma ja iskä.

    Mä oon vähän niinku MTL kissa, koska sen jälkeen kun mut kas.. kastr.. (toim. huom. kastroitiin), niin oon alkanu keräämään painoa vyötäisilleni. Mamma tossa sanoo että mun syömisiä sen takia säännöstellään, mut kyllä mä silti saan masun täyteen joka päivä ja rakastan syömistä.

    Joskus jos ruokaa ei tipu tarpeeksi, niin saatan paremman puutteessa viedä oman tassun oikeudella mamman laukusta purkkapussin ja tehdä siihen rei'än.. Nyt jostain syystä en oo löytäny vähään aikaan yhtään purkkapussia mistään, mamma on kuulemma nyt pistänyt ne "parempaan talteen", kun toi purkka ei kuulemma oo kissojen ruokaa. Jos vaan tassuiksi pääsen, niin saatan myös napata lattialle kuivanappulapussin tai mitä tahansa muuta syötävää.

    Kuivanappuloita saadaan Elmon kanssa vaan kerran päivässä annokset (mikä huutava vääryys!) ja yleensä mammaa täytyy hoputtaa melko kovalla äänellä että sitä nappulaa tulee tarpeeksi nopeasti kuppiin.

    Juustonaksuja osaan pihistää niin huomaamattomasti pussista (ei rapinan rapinaa!), että yleensä mamma ja iskä huomaa mun herkuttelut vasta kun lattian tasosta rupeaa kuulumaan rouskutusta.

    Eilen olin melkein onnistua mamman kokonaisen joulutortun pihistämisessä ja sain sen kannettua yöpöydältä sängylle asti, kunnes mamma tuli siihen ilkeilemään ja otti sen multa pois :(

    Sen lisäks että ruoka on hyvää, oon myös oikea temppukissa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ollaan mamman kanssa harjoteltu nyt muutamaa temppua ja mamma sanoo että opin niin nopeasti ettei mammalla meinaa riittää mielikuvitus uusien temppujen keksimiseen.

    Tällä hetkellä mun repertuaariin kuuluu istuminen, yläfemma, mamman pusuttaminen, kahdelle jalalle nouseminen ja piruetti. Rakastan temppujen oppimista ja tekemistä, edellyttäen että palkka (=ruoka) on kohdallaan.

    Ei tässä muuta, kaikki olennainen tulikin varmasti kerrottua. Tässä vielä linkki kuvaani, jotta näette kuinka söpö (ja kaikkiruokainen) mä oon:

    http://i13.photobucket.com/albums/a284/sarin_2/hiskivege.jpg?t=1261420509

    Ei tässä muuta kuin lämpimän jouluiset tassutukset MTL Pepille, MTL Mimmille ja Unolle... Veden kanssa läträäminen on inhottavaa, sympatiat siis sinne. Toivottavasti saat nyt ekstrahuolenpitoa kun joudut märkänä värjottelemään.

    Terveisin: Hiski

    ps. Oonko mä tähän mennessä ainoa kissa joka tänne on kommentoinut. Nyt kaikki kissatkin kommentoimaan! Vaikka emme tunnetusti kylpemisen ystäviä olekaan, niin kommentoidahan aina täytyy, eikä me palkintojen takia tätä blogia seurata tai kommentoida, vaan siksi että täällä on niin huiseja juttuja, myös meille eläimille!

    VastaaPoista
  17. Olen 1,5 vuotias Cottoni Sulo, tai no mua kutsutaan Sulkiksi. Olen aina takussa ja tumppuinen ja sitten minun karvaani leikellään "ammattitaidolla" ja lopputulos on ... erittäin hellyyttävä =D Vihaan kans korvakarvojen nyppimistä.. ai.. Olen hirmu kiltti, en tekisi kärpäsellekkään pahaa, mutta oma tahtoni on TODELLA kova. Siksi minulla on toisinaan erimielisyyksiä omistajani kanssa mutta kyllä mä melkein aina olen sen suosiossa. Siitä kertoo pitkät lenkit mitä saan monta kertaa päivässä, rapsutukset ja leikit sekä herkutteluhetket. Mielestäni ihmisten suklaa tuoksuu maailman parhaalle, sekoan täysin kun joku rapistelee vähänkin Fazerin sinistä. Omistajani ei koskaan anna kyseistä suklaata mulle, joten joudun tyytymään LIDL koiran suklaanappeihin. Tai no tyytymään ja tyytymään - ne on ihania ! Osaan kaikki temput tassun antamisesta seuraamiseen, mutta eniten kehuja kerännyt taitoni on suklaasilmieni napittava ja suloinen katse. Osaan vähintäänkin maailman parhaiten koiranpentukatseen ja saan sillä melkein mitä vaan hihi :-) Saan myös jokaisen tykkäämään musta. En ookkaa mikää turha hauveli. Hyvää joulua Uno, muistutat muuten aika paljon minua! Pidä kiva joulu, niin minäkin. Huomenna saan avata koiransuklaajoulukalenterini viimeisen luukun ja ehkä muutaman lahjankin, Tanja kertoi.

    T: Sulo

    (Tanja , tanjasii@luukku.com)

    VastaaPoista
  18. No moi moi, olen kohta 5-vuotias Landseer narttu Mimmi ;) Mun vaikuttavin temppu on varmaankin ilmoittaa kun on nälkä. Mamma sanoo ruokaa niin minä vastaan vuf jos on nälkä.

    Tässä minä ja mun kaverit:

    http://3.bp.blogspot.com/_2NjdG8Za6rM/SwLQpAgiszI/AAAAAAAAAAM/3jsdoeVA734/s320/s627612486_588841_8625.jpg

    VastaaPoista
  19. Moikkamoi Uno! Mää oon Iita, tajuttoman söpö ja hurmaava shetlanninlammaskoira Oulusta. Mun oikee nimi on niin hieno, että ku alan lausuun sitä niin kielikin menee ihan solmuun! Ikää multa löytyy 5,5 vuotta, oon siis neiti parhaassa iässä.
    Mun spesiaalitemppu on (syömisen ja nukkumisen lisäksi) mun true BFF:n jahtaaminen ja vartiointi. Mun BFF on Aapeli, se on marsuherra joka on jo ainakin sataviiskyt vuotta! Aapeli on lepposta seuraa, tykätään syödä yhdessä. Kesäisin Aapeli pääsee aina ulos, sillon mun pitää keskeyttää omat pallopelit, koska Aapeli ottaa jalat alleen ja yrittää mennä mua piiloon. Paimenkoiran ominaisuuteni pääsee sillon valloilleen, juoksen ympyrää Aapelin ympärillä ja pidän huolta ettei se mene hukkaan.
    Mäkin inhoon suihkua! Mun mami taas inhoaa kun mä leuhkaan. Omasta mielestä oon kyllä hurmaava, vaikka vähän haisisinki. Myös hampaiden pesu on inhottavaa, mutta selviän siitä, sillä tiedän että jos oon kiltisti niin saan herkkuja. Ja jos en pitäis mun hampaista huolta, ne vois mennä pilalle ja mites mää sitten enää mitään söisin. Joskus meen sängyn alle syömään, varsinkin jos oon saanut varastettua jotain extrahyvää!
    Nyt toivotan sulle kinkuntäytteistä joulua, toivottavasti onnistutaan molemmat pihistään kunnon palat kinkusta. Pitää näistä muodoista pitää kiinni, vaikka äippä joskus naureskelee mun leveelle pepulle joka heiluu kun sipsutan ruokakupille.

    Rakkaudella, Iita

    ps.näin meidän kesken, toisinaan oon vähän jätkämäinen neiti, nimittäin tykkään syödä Aapelin papanoita. Mutta älä huoli, ne ei oo myrkyllisiä,.koska Aapeli ittekki syö niitä.

    VastaaPoista
  20. Heipähei! Minä olen kohta yhdeksänvuotias setterityttö, Misty. Aamuisin, kun muu lauma menee ulos, jään minä nukkumaan. En jaksa nousta vielä silloinkaan, kun Susanna lähtee kouluun! Päivisin istun omistajani huoneen ikkunalla ja pidän huolen, ettei yksikään olento pääse ohi haukuitta. Lenkillä tykkään kulkeä keskellä, tai reunalta reunalle.

    Olen kovin nirso, enkä suostu syömään jos joku muu kuin Susanna antaa ruokaa. Jos saan pelkkiä nappuiloita, en suostu syömään (muuta kuin ehkä kädestä ruokittuna..). Muutama viikko sitten söin päivällä tylsyyksissäni Susannan leipomista pipareista melkein kaksi pellillistä. Pestäessä osaan näyttää yhtä surkeaa naamaa kuin sinäkin! Ja kaikissa muissakin asioissa, esimerkiksi jos Susanna syö jotain hyvää. Kyllä sieltä yleeensä jotain liikenee! Ja jos ei, huidon tassuilla tai tungen syliin..
    Olen käynyt Susannan kanssa koiratanssi -kurssin, ja osaan aika monia temppuja! En kuitenkaan suostu tekemään niitä ilman tarpeeksi hyvää palkkiota (esim. nakit, juusto tai lihapulla ;D)

    - Misty

    VastaaPoista
  21. Moi!

    Mä oon 8-vuotias tiibetinspanieli Vilma. Mä oon äärettömän söpö ja oon tosi hyvä kerjää herkkuja. Avaan mun ruskeet nappisilmät oikein oikein isoiksi ja katson söpösti sitä namua mitä haluun ja sen haltijaa. Saan myös paljon kehuja siitä, että osaan tanssia!


    Sit vaikka oon tosi nätti ja ihmisrakas ,nii mä oon tosi hyvä kakkaa mun isännän huoneen eteen. Se on tosi hauskaa!

    Hyvää joulua Uno! oot komee!

    VastaaPoista
  22. Meitä on kaksi, kammottavaksi..eikun ihailtavaksi:) Arttu ja Teppo. Tepon suurimmat saavutukset lienevät puuhun kiipeäminen (!) ja kalan järvestä pyydystäminen (matikka:P), Artun saavutuksia taasen on ilmiömäinen ruuan ja ihmisten rakastaminen (ilmiselvä mtl-koira, kiloja tosin ei ole ylimääräisiä:D):)
    t. A&T

    VastaaPoista
  23. Moi Uno!

    Mä oon Bella ja olen ihmisten mukaan sekarotuinen, täytin juuri edellispäivänä 10 kk ja sain lahjaksi iiiisooon ydinluun, jota olen pureskellut siitä asti.

    Mun äiti ja isi päätti huhtikuussa hankkia koiran ja etsiskelivät pientä koiraa ja mielellään sekarotuista. He olivat sitten onnekkaita ja näkivät musta ilmoituksen. Mun vanha emäntä kuvaili mua vähän väärin ja sanoi, että olen tosi pieni, mutta tää osoittautui vähän vääräksi ku äiti tuli katsomaan mua niin olinkin vähän isompi. Mut mun äiti ei voinu vastustaa mua ja mun suklaasilmiä niin äiti vei mut uuteen kotiin. Se koti oli aika pieni niin siksi äiti piti mua usein puistossa vapaana ja vei mut kesäisin joka päivä uimaan.

    Mä harrastan... Noo, juoksemista ja oonhan mä yhden sohvankin pistänyt remppaan ja päätin et tapetit oli rumat niin aloin niitäkin vähän ottaa pois. Mut ei se mitään, nyt oon löytänyt uuden rakkauden, nimittäin LUUT<3. Niitä mä nykyään puren, välil kyl isii ja äitiikin mut ne antaa aina anteeks ja minkä mä sille voin et niitten kädet tuoksuu aina ruoalle. Huh.

    Mut nyt mä meen syömään ja sit ottaa päikkärit, olin nimittäin just äsken kaupassa.

    Tässä vielä äiskän s-posti: roryofthestory@hotmail.com

    Luista joula sullekin uuno! Älä syö liikaa lunta ulkona, vitsi se on kyl musta aika hyvää!

    VastaaPoista
  24. Moikka Uno! Mää oon Dana (äiskä sanoo kyllä jostain syystä Taunoksi), syötävänsuloinen Welsh Corgi -tytsy täältä Tampereelta nääs! Olen etsinyt hyvää shampoota jo kesästä asti, sillä synnytin KYMMENEN (joo, huhhuh mikä homma) pentua ja ennen niin säihkyvän turkkini hohto kärsi! Muutama raskauskilokin on vielä näkyvissä, mutta ompahan jotakin mistä ottaa kiinni! ;)

    Mun hienoin temppu on se, että osaan juosta TOSITOSIKOVAA kun äiti huutaa syömään. Osaan myös laulaa ruoka suussa ja oon paras laivakoira ikinä!
    Mun kanssa asuu myös kissa, mut en kyllä kerro siitä kun se luulee olevansa joku kingi (oikeesti mä oon). Tarvin hohtoni ja prinsessalookkini takaisin! :)

    Pusuja Unolle, oon sinkku! <3

    VastaaPoista
  25. heipsan, täällä myös kohtalotoveri, 3 vuotias persialaisherra Tiuhti. Muutaman viikon välein tapahtuva pesu ei ole ollenkaan herkkua, varsinkaan kun aina pesun jälkeen joutuu föönin eteen, eikä ole yhtään kivaa kun ilmaa menee korviin ja silmiin. ja omistaja eliminoi mahdollisuudet puolustautua leikkaamalla kynnet ennen pesua. ei ole ollenkaan kissan elämää tommonen :( nyt onneksi syksyn kunniaksi omistajani ajoi minut kaljuksi joten tarvitsen pesua harvemmin!

    Minun erikoistaitoja ovat tuijottaminen, mulkoileminen ja mulkoillen tuijottaminen, saan katseellani siirrettyä vasikankokoisen koiran sohvalta ja olen perheemme kiistaton yksinvaltias. mulkoilun ohella osaan myös röhkiä vakuuttavasti mutta näin joulun aikaan se ei kannata etten joudu joulupöytään omena suussa.

    VastaaPoista
  26. KRÄÄKS!! olen Lille (lilli). Nymfipapukaija HOTTIS-man ja rakastan tuhota ISOmamman ja -papan kämppää. Pidän laulamisesta, tosin moni luonnehtii sitä rääkymiseksi ja huudoksi. Miksiköhän?
    Suloisimmillani olen juuri kun olen tehnyt jotain pahuuksia ja vihainen tantta lähestyy. En tarvitse muuta kuin vinon päänkallistuksen ja valloittavan punaiset poskeni hoitelevat loput!
    Vihaan siivoavaa ISOmammaa ja suhteemme onkin erittäin salamoiva. Oma mammani uskoo ettei minussa ole mitään vihkaa; kaikki raivostuttavakin minussa on äärettömän suloista. Miksi naiset siis rakastuvat renttuihin?

    VastaaPoista
  27. niinjoo muuten mun lillero ei tarvitse pesuaineita, se on niin siisti jätkä ;D
    oli vaan niin kivaa kertoa omasta rakkaudesta teille ♥

    VastaaPoista
  28. Moi Uno!
    Mä oon pieni Cavalier tyttö Nelli,Kiteeltä... tulin lauantaina vasta tänne mun uuteen kotiin, mut mä oon kyl tykänny hirmusesti olla täällä. Mun äiti on ihan huippu.
    Mä tykkään leikkiä, mun äitin pojan kanssa..hihih, se on kivaa :3 Lempileikkini on vetoleikki, olen oikea ärripurri kaikissa leikeissä.
    En tykkää yhtään olla yksin, siksi aina kun herään rupen leikkimään, jaksan leikkiä vaan noin puolituntia ja sitten nukkumatti kutsuu jo. Olen kova tyttö nukkumaan.
    Ulkona on kylmä, enkä siksi oikein viihdy siellä, siksi teen nopeasti tarpeeni ja juoksen tositosi nopeasti sisälle, leikkimään pehmonallellani (se on paaaaljon isompi kuin minä, mut tosi kiva silti<3)

    Mutta Uno tuosta pesusta, mua pelottaa..äiti sanoi että se aikoo pestä minut tänään. huihui. Toivottavasti selviän..olenpahan sitten huomenna putipuhdas ja hieno neiti, kun joulupukki tulee :) Mitähän kivaa ne on minulle keksineet?

    Hyvää joulua Uno !<3

    VastaaPoista
  29. Hei Uno! Täällä täpinöi melkein sun kaima, nimittäin Maailman Kuningas Urho. Tällä hetkellä johdan valtakuntaani pienestä Etelä-Pohjanmaan käpylästä käsin, mutta normaalisti linnani on Oulussa. Oon rodultani bassetin ja lapinkoiran siniverinen jälkeläinen. Mun kaikkein parasta lempiruokaa on jääpalat, ootko ikinä maistanut? Ne on huippuja, kun ne liukuu karkuun ja sit kun ne saa kiinni, niin ne on kivan rapsakoita. Tykkään myös nukkua sängyllä, paitsi ens yön tapitan kyllä uunin edessä! Kinkkuhan luonnollisesti paistetaan mulle, nuo alamaiset saa ehkä ihan pikkuisen maistaa. Paras temppu, minkä osaan, on ehkä takajaloilla tanssiminen. Se on hurjan kivaa! Lisäksi käyn usein mamman kanssa pitkiä, henkeviä keskusteluja ja osaan tehdä tosi hauskoja ilmeitä, niitä kannattaa käydä tsekkaamassa mamman blogista ;> Terkkuja sinne teille, pidä väki kurissa ja kinkku omassa kulhossa!

    Terveisin, URHO
    http://oh-molly.blogspot.com (blogi, jonka emäntä epäilee usein lukijoiden käyvän siellä lähinnä kuvissa vilahtelevan koiran vuoksi.)

    VastaaPoista
  30. Moikka Uno!

    Täällä heiluttelee häntäänsä 4 vuotias Westie tyttö, nimeltäni olen Ella (mulla on miljoonia lempinimiä, suosikkini on ehttomasti prinsessa.)

    Pidän todella paljon ruoasta ja ehdoton herkku on Cesar-koiranruoka. Lempilelunani on toiminut syntymästäni asti rikkinäinen ja raikuvan oranssi pallo, myös koirakaverit ovat mieleeni.

    Minulla on myös samaa rotua oleva poikaystävä! Tykkään todella paljon nukkua korkeissa kohdissa mm, kasattujen tyynyjen ja peittojen päällä. Rakastan todella paljon kesää, ja nurmikolla venyttelemistä/pyörimistä. Sekä osaan paljon kaikenlaisia temppuja.

    Olen myös hyvä murjottamaan, jos paha päivä osuu kohdalle. En myöskään pidä liukkaalla lattialla liikkumisesta, koska tassuni sutivat niin mielettömästi,ja kylvyistä puheenollen, vihaan kylpyjä eniten maailmassa! Joskus Äiti joutuu korottamaan ääntään minulle, ja siitä en pidä laisinkaan.

    Pentuna olin aika hankala, söin Äitini seitsemät kengät (anteeksi äiti. :)) sekä pelikonsolin kapulan, vessan oveakin pääsin maistelemaan, pentuna myös tykkäsin koluta kaikki mahdolliset kukkaruukut!

    Aamulla lempipuuhiini kuuluu Äidin herättäminen ja pusuttelu.

    ♥ Ella

    ps. Hyvät Joulut teille sinne.

    VastaaPoista
  31. Pöö!
    Minä olen Madde ja iältäni olen 1,5-vuotias pikku neiti. Mun mamin mukaan olen rodultani Havannan koira. Asutaan äitin ja isin kanssa Kajaanissa. Olenkin tainnut kerran lähettää sinulle kuvan itsestäni tänne äitisi pitämään blogiin.

    Mun mielestä kaikista suurinta herkkua mitä voi olla on nakit ja sian saparot, niitä toivoinkin joululahjaksi. Kävinkin jo hieman kuusen juurella nuuskimassa paketteja ja luulen, että sieltä on tulossa minulle jotain super herrrkullista.

    Mielestäni hienoin taitoni on siis syöminen. Osaan mä myös hienosti koristella kotini omilla leluillani, vaikkei olis joulukaan.

    Paljon märkiä pusuja sulle ja äitillesi rentouttavaa joulua! <3

    Jouluterveisin Madde

    VastaaPoista
  32. Heippa Uno! Oletkin saman rotuinen kuin meidän serkut. Me ollaan Wiivi ja Bella, äiti ja tytär. Rodultamme me ollaan Bichon Havanaiseja.

    Äiti kun olen, niin minä, Wiivi, saan esitellä itseni ensin. Eli oon siis Wiivi, 5-vuotias Bichon Havanais. Oon ollut melkeen päivälleen 5 vuotta mun perheen luona täällä pohjoisessa, Iissä.

    Sillon kun mä olin ehkä kaks tai kolme, mun perhe päätti, että ne tahtoo perheenlisäystä, mutta ei ihmis- vaan koiravauvoja. Se oli aika kivaa, kun mää sain sitte kaikkia herkkuruokia ja tutustuin kivaan poikaan, Zoroon. Huijasinkin kaikkia, ja esitin kerran että ootin pentuja. Sitte puolen vuoden päästä ootin ihan oikeesti, ja elokuussa 2007 sain 6 reipasta pentua, joista yks, Bella, jäi tänne mun kanssa ja muut lapset meni maalimalle. ään yhtä poikaani, Wallua joskus, kun se on samassa perheessä mun veljen kanssa.

    En tykkää paljon olla sylissä, kun siinä on aina niin kuuma ja ahdas, mutta tykkään köllötellä mun lempparikavereiden vieressä ja laittaa pääni vaikka jalan päälle tai syliin. Jos en oo sohvan päällä ni oon sohvan alla. Osaan kieriä, istua, pysyä paikollaan ja mennä nätisti hihnassa, aina sillon kun mua huvittaa. Mutta kaikkein hienoin temppu mulla on se, kun mää osaan tanssia takajaloillani ympäri.

    Ja semmosen sanon että nuo hoitojutut tulis mulle tosi tarpeeseen, ku sen jälkeen ku mää sain pennut ni mulla meni joku juttu hormoneissa vähän höpöksi, ja kun mua kutitittaa niin kamalasti, nii mun pitää raapia, ja sitte mun selästä lähtee karvat. tosin nyt ne on alkanu taas kasvaa takas.

    Heippa! Mää oon Bella, Wiivin tytär. mun väri on soopeli ja mää oon 2½-vuotias. Mää on ollu vaan täällä kotona. Mulla on paljon kavereita mun perheen sukulaisten koirista, joissa on myös mun setä ja veli. ja sitte ku meijän perheestä on kaks ihmispentua jo muuttanu pois, ni sillä pojalla, Anssilla on hurja dreeveri, Nelli. Vaikka se on nuorempi ku mää ni se on paljon isompi.

    Mää oon aika riehakas ja utelias ja villi, mutta me pelätään äitin kans molemmat outoja koiria, ku sillon ku äiti ootti meitä, ni sen kimppuun hyökkäs joku tosi iso ja tuhma koira. Siks me haukutaan jos meitä pelottaa.

    Mää en tee mitään hurjia temppuja, mutta tykkään mypeltää aina ihmisten kylkiä vasten ja tehä kuperkeikkoja. ja sitte mää hypin tosi hyvin ja korkeelle ja kevyesti.

    Ja arvaa Uno mitä mää tein tänään? Yks meijän perheen ihmislapsista, Tiina nukku pitkään eikä sen poikaystävä jaksanu oottaa sen heräämistä, ni Marko päästi meijät koirat niitten sänkyyn. Mää olin just syöny ni mää aattelin, että Tiinaki haluaa aamupalaa. Ni mää menin tiinan luo ja työnsin kielen sen suuhun. Mutta Tiina ei vissiin oikiasti tykänny siitä ku se työnsi mut pois. Mutta kyllä se sitte taas rapsutti.

    Mutta koska me ollaan hienoja leidejä me Wiivi ja Bella, nii kyllä meijän pittäis saaha vähä hienoja pesu- ja hoitoaineitaki!

    VastaaPoista
  33. miauuu minä olen mice kissa:) osaan antaa tassua ja moiskauttaa poskelle.. sitä piti harjotella noin kolme vuotta . mutta nyt olen jo vanha konkari.. hyvät joulut!

    VastaaPoista
  34. Täällä ruudun takana häntäänsä heiluttavat kaksi savolaista shetlanninlammaskoiraa Elli ja Demi, vuh!

    Elli-kelli-karamelli on kohta 10-vuotias tricolour (samanlainen kuin Annan Simba) neito, maailman kiltein, tottelevaisin ja helpoin nelitassuinen jonka tiedän. Elli on ensimmäinen koirani ja Elämäni Koira. Ellin kanssa olemme harrastaneet aktiivisesti kaikenlaista, vahvimpana lajina agility, jossa kisattiin näyttelytulosta vaille agilityvalioksi. Vaikuttavin temppu on kuitenkin ehdottomasti se kun Ellille sanoo että "hali" niin se painautuu tiukasti syliin ja tunkee päänsä ja kuononsa napakasti leuan alle tai olkapäälle aivan kuin se oikeasti halaisi<3

    Demi on puolestaan juuri 9 vuotta täyttänyt soopelineitokainen. Meidän perheen blondi ja bimbo. Kova pomppimaan, haukkumaan, heilumaan, häsläämän, touhuamaan, pyörimään jaloissa, kaivautumaan peiton alle, olemaan aina tiellä ja touhussa mukana. Demin kanssa elämä ei koskaan käy tylsäksi.. Demin paras ystävä (Ellin lisäksi) on äitini kissa, jolta Demi on oppinut paljon melkoisen kissamaisia tapoja. Demi on äärimmäisen omistushaluinen ja paras temppu taitaakin olla hamstrata ja kerätä itselleen kaikki lelut ja luut ja lapaset ja sukat ja pallot ja no, kaikki minkä itselleen vain irti saa..

    Sellaisia otuksia siis täällä :-)

    Ihanaa valkeaa, piparintuoksuista ja rauhaisaa joulunaikaa teille molemmille :-)

    -Blomknopp

    VastaaPoista
  35. Minä alan olla jo aika vanha mamma ja ikääkin on kertynyt jo neljätoista vuotta. Nuorimmainen lapsista (10-vuotias), asustaa vielä samassa taloudessa, kun ei sitä raaskinutkaan päästää kokeilemaan maailmalle onneaan. Oma nimeni on siis Lady Lila ja tyttäreni nimi on Yö. Olemme molemmat syntyneet ja aina asuneet Raumalla, jossa kaksi palvelijaamme asuu samassa taloudessa kanssamme. Palvelijoita on ollut aikanaan enemmänkin, mutta pikkupalvelijat ovat muuttaneet jo pois kotoa, kuulemma opiskelemaan (ilmeisesti palvellakseen meitä paremmin loma-aikoinaan).

    Nuorempana olin aika menijä ja pitkäkarvaiseksi mäyräkoiraksi oikea karkailun mestari - 1,5 metriä korkeasta piha-aitauksesta pakenin koko ajan omaksi ilokseni, vaikka omakotitalon pihasta en silloinkaan lähtenyt. Luulivat jo, että kaivan itseni ulos ja vanhoja ratapalkkeja upotettiin maahan puoleen metriin asti, mikä minua kovasti huvitti. Menoani se ei toki hidastanut, joten palvelijani uteliaina ja toki taidoistani ihmeissään jäivät seuraamaan eteisen ikkunasta, miten sen teen. Vaikka olenkin matala mäyräkoira onnistuin kuitenkin hyppäämään aidan yli, kun oikein kunnolla ponnistin vauhdin kanssa. Oloni oli hypätessä kuin kuuluisilla korkeushyppääjillä ja olin kuulevinani korvissa aina raikuvat aploodit. Palvelijat kuitenkin päättivät rajoittaa harrastustani ja korottaa aitaa kahteen metriin, kuulemma omaan turvallisuuteeni vedoten.

    Osaan myös avata kaikki normaaleilla kahvoilla varustetut ovet, kun vain otan vauhtia ja ponkaisen ovenripaan roikkumaan, niin johan aukeaa. Tästä taidosta on usein hyötyä, varsinkin, jos keittiön ovi on kiinni ja mielenkiintoisia ruokia, kuten joulukinkku, on katettu jo pöytään valmiiksi odottamaan.

    Nykyään olen jo luonteeltani hieman tasoittunut ja arvostan enemmän kulttuuria kuin urheilua. Minä ja tyttäreni muodostammekin oikein komean duon, kunhan säestys on oikeanlainen - arvostamme eniten nokkahuilua, mutta pianokin joskus käy.

    Puhtaudestani pidän iästäni huolimatta kuitenkin aina huolen. Arvovaltainen iäkäs rouva siis olen. Yksi luotettavista pikkupalvelijoistani on erittäinkin suuri faninne ja harras lukijanne, joten minuun ja tyttäreeni saa tarvittaessa yhteyden hänen kauttaan.

    VastaaPoista
  36. WuhWuh!

    Täällä linjan toisessa päässä lähettelee Unolle terkkuja kääpiösnautserivaari Kassu. Olen jo vanha herra - ikää minulle on kertynyt ruhtinaalliset kymmenen vuotta. Eläinlääkäri tossa kerran totesi, että mun sydämessä on vajaatoimintaa ja nyt syön päivittäin sydänlääkettä. Hyvä puoli tässä on se että saan joka ikinen aamu kinkun kun olen niin kiltti ja syön lääkkeeni mutisematta :)Eikä yhdet vajaatoiminnat mun vauhtiani hidasta, joku on todennut että musta löytyy energiaa noin kolmen ydinvoimalan verran!

    Olen kaikkien lellikki ja rakastan mun perhettäni ylitse kaiken. Osaan olla myös aika "drama queen" - jos musta tuntuu että mua ei huomioida tarpeeksi osaan kyllä näyttää sen mököttämällä. Ja yksi kaikkein kivoimmista tempuista on osoittaa mieltä repimällä roskiksia... Toi mun perhe ei vaan kauheasti tykkää tästä mun huvista,kumma juttu?

    Olen oikea sydäntenvalloittaja ja kaikki tykkää musta. Rakastan ylikaiken hellimistä ja paijaamista enkä kyllästy koskaan rapsuttamiseen!

    Hyviä jouluja sulle Uno ja toivottavasti sä saat paljon kinkkua!

    Toivoo Kassu Raumalta

    VastaaPoista
  37. millon tulee mimmin tukasta postausta?

    VastaaPoista
  38. Mimmin tukasta tulee myöhemmin juttua! :)

    VastaaPoista
  39. Hau!
    Jessika & Belinda täällä toivottaa ensinnäkin hyvää joulua!
    Olemme erittäin vanhoja koissuja, 15-16 vuotiaita ja iästä huolimatta jaksetaan vieläkin leikkiä kuin pienet lapset!

    Rakastamme maksalaatikkoa (http://www.youtube.com/watch?v=lTXtE8Q84cg)ylikaiken ja minä, Jessika, rakastan ruokaa siinä missä tekin ja olen itsekin vähän more to love. Täytän tänään myös vuosia (olenko jo jopa 17v en sitä edes muista) ja ajattelin että tuo paketti voisi piristää omaa elämääni koska a) en enään kuule mitään ja b) minulla on virtsaongelmia. En siis enään oikeen osaa tehdä minun vaikuttavia temppuja, koska en kuule kun emäntäni pyytää minua istumaan, antamaan molemmat tassut yksi kerrallaan ja mennä vielä makuulle.

    Minä, Belinda, olen vuotta nuorempi Jessikaa ja olen aina ollut vähän omaa sorttia. En ole koskaan oikeen tykännyt leikkiä mitään lapsellisia luu -leikkejä, mutta yksi intohimoistani on ulvoa Jessikan kanssa kauniita melodioita. Olen myös aina ollut sylivauva, mutta viime vuosien aikoina minua ei ole päästetty sohvalle koska minulta, kuin myös Jessikaltakin, lähtee jatkuvasti karvoja. Yksi syy siihen taitaa olla kun meille molemmille todettiin kohtutulehdus ja meiltä leikattiin kohdut.

    Olisimme siis erittäin iloisia jos vielä näin vanhempana saataisiin hemmotella itseämme ja tuntea itsemme freeseiltä ja näyttää puhtaan nuoreilta. :)

    VastaaPoista
  40. Hei Uno, olet miun sielunveljeni! Olen Umppa (rakkaalla lapsella on monta nimeä), jo kohtalaisen kypsään ikään ehtinyt Coton de Tulear -neiti Itä-Suomesta. Miekin vihaan pesua ja kastumista, mutta tarvittaessa osaan täristä, ulista ja katsella kulmieni alta siinä määrin, että omistajani heltyvät ja palkitsevat minut nameilla.

    En varsinaisesti osaa mitään erityisiä temppuja, sillä olen vähän laiska. Rakastan kuitenkin syömistä ja erityisesti joka joulu minulla on tapana järjestää pieni yllätys perheelleni. Viime jouluna söin vahingossa melkein kokonaisen piparkakkutalon, koska se oli viety saunan lattialle piiloon muun leipomistouhun ajaksi. Kukaan ei vaan muistanut sulkea ovea... Tänä jouluna puolestaan löysin joulusuklaat hiukan etuajassa ollessani yksin kotona - oli niin tylsää. Tuo tepponon aiheutti omistajissani kauhunsekaisia reaktioita, sillä suklaahan on minulle vaarallista. Itse en tietenkään siinä herkkuhurmassa moista tullut edes ajatelleeksi. Onneksi kaikesta selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja nyt joudun käymään lenkillä useammin kuin normaalisti, ettei minusta "tule pallo".

    Lopuksi tahtoisin toivottaa oikein piparin tuoksuista joulua kaikille! Kinkkua tulen varastamaan ihan varmasti. Lisäksi omistajani tahtoo ujuttaa tähän pienin sivumaininnan: bloginne on mainio. <3

    VastaaPoista
  41. ei vitsi!! Uno on ihan Kertun näkönen, eri värinen vaan :) mut ei mikään ihme ku Kertun äipässäkin on suuri osa Cottonia ^_^ Tykkäisköhä Uno Kertusta? ;DDD Ne vois saada aika söpöjä pentuja..... :p

    Mut kerttu tuol kovasti heiluttaa häntää ja haluaa nyt päästä tähä kirjottelee:

    "moi uno!

    mun nimi on Kerttu ja oon vast 5kk vee... mä oon sekarotuinen mun iskä on kääpiövillakoira ja äiti on kans sekarotunen siin on coton de tulearia, maltankoiraa ja perhoskoiraa. ja mä tuun suomen turusta, siel asuu mun äiti Niisku. Ja mul on kolme veljee! nii ja mä tykkään kovasti lumesta! siel on tosi kiva pomppia ja kaivaa. tykkääksä lumesta? sit mun kaks kaverii, Noa-kissa ja Mauri-kissa, niin niitä on kans kiva vähä kiusata välil hihihii. Mut joskus mä tykkään nukkua Noa-kissan kanssa vierekkäin ku se on niin iso, pörröinen ja lämmin. Mä opin tosi nopeeti uusii temppuja ja must on kiva tehä niitä.Mun uusin ja ehk hienoin tenppu on ku mä nousen takajaloilleni ja kävelen jonkin matkaa eteenpäin!Mua jänittää jouluaatto.Se on mun eka jouluaatto.Hyvää joulua Uno!

    T: KERTTU

    VastaaPoista
  42. keitä te olette, mistä tuutte ja mikä on teidän kaikkien vaikuttavin temppu?

    Moi Uno!
    Me ollaan kolme söpöä koiraa; Wallu, Rodi ja Peppi!

    Minä olen Wallu, coton de tulearin ja bichon havanesen sekoitus. Olen 6-vuotias Seinäjoella majaileva "vanhaherra", kuten omistajani minua kutsuvat. Enhän minä nyt mikään vanha vielä ole! Rakastan sitä, että saan olla rauhassa eikä Rodi ja Peppi häiritse minua ja morsiantani (josta muuten on enää jäljellä pää..). Rakastan ruokaa ja kaikkia herkkuja, sen voi ehkä huomata ulkomuodostanikin. Harmikseni saan ruokaa vain kaksi kertaa päivässä, eikä minulle anneta enää edes mitään hyvää kuten makkaraa, olen kuulemma liian lihava. Onneksi olen hyvä kerjäämään, joten poikkeustapauksiakin löytyy. Varsinkin silloin kun on vieraita kylässä, niitä on helppo jekuttaa. Inhoan kynsienleikkuuja ja turkin harjaamista. Suihkussa joudun käymään lenkkeilyn jälkeen, varsinkin jos on kurainen ilma. Suihkun jälkeen yritän kuivattaa itseäni juoksemalla täysiä ympäri taloa ja pitämällä mukavaa ääntä. Hinkkaan itseäni myös mattoihin, jotta kuivaisin paremmin.
    Osaan tehdä paljon temppuja, joita teenkin aina vähän extraa jos palkinto on hyvä! Yleensä jos pyydetään istumaan, istun kiltisti ja menen lisäksi vielä maahan, kierin ja annan tassua vaikkei pyydettäisikään. Tällä heruu herkkuja!

    Mä taas olen Rodi, chihuahuan ja papillonin sekotus! Me asutaan mamman ja iskän kans Keravalla. Mä oon vähä yli vuoden, eli iso mies jo! En pelkää mitään, en edes naapurin isoja koiria vaikka niiden pelkkä pää onkin mun kokonen! ..tai no kynsienleikkausta ja partakoneen ääntä pelkään vähän, mut jätetään tää salaisuudeksi ettei mun ego kärsi. Koirapuistossakin leikin isompienkin koirien kans. Mun lempileikki on hippa, ku mä oon niin nopee, ettei kukaa saa mua ikinä kiinni!
    Sit kun kukaan ei näe, mä oon vähän äitin lellikki ja nukunkin yöt sen ja iskän välis. Oon muutenkin ollu aina tosi kiltti niille. Mä osaan joitain temppuja, mut mieluiten teen niitä jos saan juustoa tai muuta tosi hyvää, kuten paistettua jauhelihaa!

    Minä taas olen Peppi. Rodultani olen kiinanharjakoira, puuterihuisku versio, eli en sellainen naku niinkuin jotkut lajitoverini. Olen vasta 13-viikkoa vanha ja totuttelen vasta ympäröivään maailmaan. Mun lempikaveri on Rodi, koska sitä saa kiusata eikä se piittaa mitään. Me myös painitaan usein, se on kivaa, vaikkei kuulemma ookkaan kovin naisellista.
    Omistajani mielestä olen aikamoinen drama queen. Pyh sanon minä! Olen vain ajatellut että jos harjattaessa vähän kiljuu ja rimpuilee, saattaa päästä pois. Yleensä ne kyllä vaan jatkaa. Onneks sen jälkeen kuitenkin saa jotain herkkuja! Mulle käy oikeestaan mikä vaan, ruuan suhteen en oo mikään nirso! Tykkään siitä että joskus mulle tarjoillaan ruoka lusikasta syöttäen, kun en ite meinaa syödä.
    Oonkin intohimoinen ruuan ystävä (en ehkä aina oman, mutta ihmisten ruuan) ja villiinnyn täysin jos nenääni kantautuu joku ihana tuoksu! Tätä ilmiötä meillä kutsutaan 'Peppi goes crazy' -ksi. Silloin mä koikkelehdin ympäriinsä niinkuin jänis, teen kaikki temput mitä keksin ja jos muu ei toimi, niin hyppään sohvalle ruuan haltijan syliin ja menen osingoille. Oon vaan niin valloittava ettei mua siitä toruta!
    Mua ei oo vielä kertaakaan pesty, koska mami ei oo vielä löytänyt mitään hyviä shampoita, kun mun pitkäksi kasvava pehmee turkki on tosi vaativa. Sen takii oliskin kiva, jos voisitte lähettää mulle shampoon ja hoitsikan! Rodiakaan ei oo ikinä pesty, mut sillä onkin sellainen turkki ettei tarvi, mut olis se kiva jos kaverikin tuoksuis puhtaalta edes joskus.. Se kun hinkkaa ittensä aina kaikkiin ällöihin juttuihin!

    Terkkuja Unolle meiltä kaikilta!

    VastaaPoista
  43. vuh !

    Täällä haukkuu viisi-vuotias neiti Merri ! Ja olen rodultani Cavalier King charlesin spanieli. Mun vahvuuksiin kuuluu syöminen ja syönkin melkein mitä tahansa paitsi salaatinlehdistä en sitten tykkää yhtään ! Mutta melkein kaikki suusta menee kyllä. Osaan myös antaa ylävitosen kun omistajani sanoo:"Kättä päälle". Tykkään myös juosta kilpaa hitaiden omistajien kanssa. Omaan myös samoja tapoja peseytymisen jälkeen kuin sinäkin !

    ystävällisin terveisin Merri

    VastaaPoista
  44. Bichon Frise tyttönen nimeltään Myry käväisi äsken nuolaisemassa vasta uunista tullutta joulukinkkua! Ensin hieman huutoa, koira äkkiä karkuun, ja sen jälkeen hervotonta naurua koko perheeltä :) Ihanaa joulun aikaa!

    VastaaPoista
  45. keitä te olette, mistä tuutte ja mikä on teidän kaikkien vaikuttavin temppu?

    Olen Bella, koko nimeltäni Juliuksen Bellariina ja asustelen Oulun laitamilla äitin, isin ja sisarusteni kanssa (oon adoptiolapsi). Kuulemma rodultani oon kääpiösnautseri, muka hirmu itsepäinen jäärä. Oon silti kuulemma ihanin ja paras koira, sekä mun ruskeet nappisilmät on saanu paljon kehuja. Ne tosin jää piiloon mun hienon otsatukan alle, ja eräs pikkupoika kerran kysyi, onko mulla silmiä. Loukkaannuin vähäksi aikaa aika verisesti.
    Mun vaikuttavin temppu on se, kun osaan manipuloida ihmiset antamaan herkkuja. Manipuloimiseen käytän sellasta keinoa, että istun syöjän edessä ja kallistan vähän päätä, joskus meen istumaan semmoseen jänisasentoon. Välillä saatan vähän kopauttaa omistajaa jalkaan, jos tippuis ees jotain..

    VastaaPoista
  46. Moi Uno!

    Me ollaan mun pikkuveljen kanssa lähetetty aiemminkin sulle terveisiä meidän äiskän kautta!
    Mä olen Iita, ja mun pikkuveikan nimi on Simo. Simo on kyllä mua kamalasti isompi. Sumo-Simo! Mä olen 13kk ja Simo on 10kk ikäinen.

    Simo on oleillut meillä vasta kuukauden verran. Sen entinen äiskä ei enää voinut pitää sitä, niin se muutti meille, ja sitten selvis että meillä on Simon kanssa sama koiraisä, joten ollaankin ihan oikeasti sisaruksia!

    Me ollaan kanssa cottoneita. Äiskä pitää meillä kanssa lyhyttä karvaa, koska kesällä meinasin upota lampeen, kun olin uimassa ja karvat alkoi painaa kamalasti. Mä rakastan uimista, ja keppien hakemista vedestä!

    Mä osaan kauheasti kaikenlaisia temppuja. Sain kerran mummon luona pöydästä ruokaa, kun keksin tanssia siinä pöydän vieressä! Nykyään koitan oikeastaan aina tanssia, jos äiskäkin vaikka heltyis antamaan herkkuja, mutta ei se kyllä helly. Taidan muuttaa mummolaa.

    Simo käski kertoa, että se oppi vasta täällä sen uudessa kodissa sisäsiistiksi, joten sen omasta mielestä on hienoin temppu ikinä, että se osaa pidättää niin pitkään että pääsee pihapuun juurelle!

    Nyt mä menen simon kanssa syömään joulukinkkua. Toivottavasti säkin saat jouluna paljon herkkuruokia! Hyvää ja rentoa joulua Uno! :)

    Toivoo:

    Iita ja Simo

    annich_@hotmail.com

    VastaaPoista
  47. Heippa! Mä oon 8kk vanha (nuori) Helmi neiti. Samaa rotua kun sä :) Mulla on takkuikä parasta aikaa, ja mun takkuja on jopa jouduttu leikkaamaan pois :( Kyljissä kivat piilokaljut! Noi turkinhoitojutut tulis siis tosi tarpeeseen!! Hmm mikäs olis mun vaikuttavin temppu... Ei tuu nyt mieleen mutta mulla on kuulemma ihana luonne. Oon tosi kiltti ja ihmisrakas,aamusin saan olla sängyssä ja sillon makaan selälläni äitin tai isin kainalossa rapsutettavana.

    Hyvää Joulua Unolle! (iiks tää on mun eka joulu :))
    ps. Turkinhoito vinkkejä otettais kyllä vastaan!

    t:Helmi

    VastaaPoista
  48. Vuh Uno! Täällä on Doris ehkä 2-vuotta, tarkkaa ikääni ei tiedetä, kun olen Viipurin entinen kulkukoira, mutta nyt onnellisesti asun täällä Helsingissä. Kukaan ei tiedä tarkkaa rotuanikaan, mutta olen aivan saksanpaimenkoiran näköinen, vaan hurjan paljon sirompi ja pienempi. Minussa taitaa myös olla lintukoiraa, sillä kesällä kun oltiin maalla tykkäsin jahdata serkkujen luona olleita kanoja. Kanat ei minusta pitäneet, mutta eihän kaikki voi kaikista tykätä!
    Silloin kun tulin tänne Suomeen, olin niin arka, että en uskaltanut kävellä rappuja ylös, en syödä muiden nähdessä ja ulkona ollessa minua piti kantaa. Lentokoneet, lastenvaunut ja tuuli pelotti minua hurjan paljon. Nyt kun ajattelen sitä aikaa, minua vain naurattaa kuinka hupsu hauva silloin olinkaan. Tykkään myöa kovasti juoksennella koirapuistossa muiden ihanien turrikoiden kanssa. Minulle maistuu kaikenlainen ruoka, mutta parhain herkku mitä tiedän on juusto! Kerran kähvelsin emäntäni lautaselta juustovoileivän, mutta se jäi viimeiseksi kerraksi kun emäntä ei tainnut tykätä! Nyt minua kutsuuu joulupesu, voi kuinka ihanaa onkaan että joku pesee minun kauniin turkkini!

    VastaaPoista
  49. Moi!
    Olen utelias Samojedinkoira Kide ja asustelen täällä metsien keskellä Keski-Suomessa. Turkkini on kuin tehty tähän vuodenaikaan; se on pitkä ja paksu. Pidän erittäin paljon koiraystävieni kanssa kirmaamisesta ja emäntäni juoksuttamisesta!

    Mikäli emännältäni kysytään minun vaikuttavinta temppuani, hän luultavasti vastaisi käpälätemppuni. Kun emäntäni sanoo "gimme five" lyön hänen kanssaan käpäliäni yhteen.

    Omasta mielestäni vaikuttavin temppuni on kyllä kaikkien hälytysajoneuvojen äänien matkiminen. (Kotiväkeni kutsuu matkimistani ulvomiseksi ja laulamiseksi, mutta minusta se on matkimista!) Mikäli kuulen hälytysajoneuvojen olevan hälytysajossa, minun on aivan pakko matkia tuota ääntä ajasta ja paikasta riippumatta. Tästä johtuen emäntäni usein häpeilee edesottamuksiani esimerkiksi ollessamme lenkillä. Tällöin otan itselleni hyvän istuma-asennon mukavalta kohdalta tietä (yleensä keskeltä) ja aloitan matkimisen.

    Oikein mukavaa ja puuhakasta joulua kaikille!

    Terveisin Kide

    VastaaPoista
  50. Moi Uno!

    Olen Helmi, melkein 4- vuotias kultaisennoutaja. Olen syntyjäni Haapavedeltä, mutta olen asustellut lähes koko ikäni Raumalla.

    Mulle jaksetaan aina jauhaa siitä, että olen hieman "tuhdimpi" tyttö, mutta mitäs sitten, olen mä silti mielestäni oikein kelpo haukku. Useimmiten olen aika kovapäinen tyttö, jos lenkillä ei mennä sinne minne MÄ haluan, niin ei sitten lenkkeillä lainkaan.

    Mun uusin, ja ehkä tähänastisista kaikkein paras temppuni on se, että kun mä olen kerran tottunut siihen, että äiti antaa aina ruuan jälkeen mulle puolikkaan denta stickin, niin mähän olen oppinut syömään ruokani monessa erässä! Ensin vähän, sit palkkio, sit vähän lisää, ja uus palkkio..sääli, että äiti on vaan ruvannut huomaamaan mun keksintöni ja vie sen ruokakipon pois jo ekan palkinnon jälkeen.

    Herkuntäytteistä joulua sulle Uno, toivotaan, että meille karvakuonoillekin liikenis kinkun viipale tai vaikka kaks!:)

    <3:Helmi eli kavereitten kesken Hemppa

    VastaaPoista
  51. Moikka Uno, villakoira tyttöset Wilma&Lissu toivottavat sulle hyvät joulut! :>>

    Me ollaan keskikokoisia villakoiria, Wilma 7v. ja Lissu 4v. Me asustamme mikkelissä isossa omakotitalossa, johon kuuluu myös iso takapiha jossa on hyvä juosta ja saada hepulikohtauksia. :D
    Meidän vaikuttavin temppu... hmm. Wilma on ainankin erityisen hyvä kinkkuvahti ja muutenkin erikoistunut kaikkeen syötävään. Kyllä muuten alkaa aivan hervoton hyppiminen ja haukkuminen kun jostain kuuluu sana "makkara", ja myös jääkaapin avaus saa Wilmasen nopeasti apajille! Pusun osaa molemmat myös antaa kun sanoo "suukko" tai "pusu". :--)
    Lissu on jäänyt vähän tohvelin alle ja on oikea sylihauva. Minne tahansa istuu niin kohta on meidän vauva sylissä.. ja rapsuttaa pitäisi kokoajan. Lissulla on myös erittäin persoonallinen haukkuääni.

    Vielä kerran oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! <3

    t. Wipe ja Lipe

    VastaaPoista
  52. Moro karvakamu! Mä oon 2-vee mittelspitz äijä täältä Lappeenrannan perukoilta ja mun kämppis on tollanen vähän ärsyttävä ja iso hovawart. Se on vasta 9kk että kyllä mä välillä ymmärränkin sen sekoiluja.. Mutta asiaan; mä ite oon kulmakuntien ykkösuros, the man, kovin kolli, miehisten miesten mies! Vaikka painankin vaan 7kg mä voitan kaikki isottelevat poikakoirat viimeistään egollani! Mä oon kuullut että pienillä on isojen koirien ego ja isoilla taas pienten, ainakin se meillä päin on toteutunu sillä toi mun kamu on aika tossu, se ei ikinä yritä isotella kenellekään ja on aina kiltti kaikille. Mä joskus oon vähän auttanu sitä jos joku tyhmä äijä on tullu koirapuistossa röyhistelee sille, onhan se mun pikkuveli kuitenki vaikka mulla välillä menee hermo sen kanssa.. Se nimittäin on muun muassa syöny mun hännän karvattomaks, raapassu mun silmään haavan ja jyränny mun yli monta kertaa silleen että multa aina lähtee ilmat pihalle. Ei se tahalleen, mutkun se painaa jo 40kg ja mä vaan 7kg.. Meidän mami aina sanoo että se on mittelspitz hovawartin kropassa. Yli kaiken mä rakastan mamiani, jonka eteen teen mitä tahansa se sattuu pyytämään! Mä en edes halua herkkuja ikinä palkinnoksi, riittää että saan palvoa sitä vaan ja se ottaa mut syliin ja kehuu. Mä aina ulvon monta tuntia kun mami on joskus ilkee ja vie mut hoitoon mun isomamille, mulle tulee niin hirvee ikävä.. Rakastan myös kaikkia ihmisiä riippumatta siitä oliko ne ennestään tuttuja vai ei. Mä oon muuten aika komeekin ihanan luonteeni lisäksi, nimittäin mä olen suomen muotovalio! Veikkakin on käyny jo parissa pentunäyttelyssä ja se on pärjännykin kivasti. Ja ne kun mamin kanssa tuli viimeksi näyttelystä niin se oli ihan uuvuksissa, kun sen sisaruksia oli ollu kanssa siellä näyttelyssä, voit kuvitella oliko ne riehunu vähän keskenään.. Harrastetaan mamin ja veikan kanssa koirapuistoilua, mettälenkkejä, tottista ja kaikkea kivaa. Mä myös käyn viihdyttää mummoja ja pappoja vanhainkodissa ja oon siinä tosi hyvä, tiedän että ne tykkää kun hyppään syliin ja pussaan vähän! Yks mummo kerran kopautti mua päähän sellasella kävelykepillä, mä vaan ihmettelin et miten se muka ei voi rakastaa mua kun oon niin ihana. No, seuraavalla kerralla se jo tykkäskin musta enkä mä ollu suuttunu siitä keppijupakasta ollenkaan.. Veikkakin on käyny siellä pari kertaa, mutta mamin mukaan sen täytyy vielä saada vähän järkeä päähän ja lopettaa pentuhösöilyt ennen kuin me otetaan sitä sinne mukaan uudestaan. Tällaisia me ollaan, koirapojat, olis kiva tutustua suhunkin (ellet oo sellanen machoilija kun mä en valitettavasti tykkää isottelusta) mutta tota välimatkaa on vähän liikaa.. Terkkuja sun mamille, mä rakastan sitä jo vaikken edes tunne! Hauskaa joulua niin karvoille kuin ihmisillekin!

    Ps. Tosta kinkkujutusta, niin mä viime jouluna söin mun isomamin tyttökoiran kanssa kinkun narut jotka mami oli laittanu roskiin, niin tänä jouluna nää on nyt ollu aika varovaisia että mihinkä sen possun jättää.. Kuulemma me saadaan veikan kanssa yhdet kinkkuateriat ja sillä siisti! Mutta me kummatkin barfataan, että lihaa saadaan kyllä joka päivä vaikkei kinkkua niinkään heruis..

    VastaaPoista
  53. Helou!

    Olen 6-7 -vuotias (isikään ei oikein muista ikääni) Siri-neiti, australianpaimenkoira, Salosta. Äärimmäisen leikkisä ja nätti ja ihanakin. Ainakin kaikkien ihmisten mielestä.
    Osaan hakea palloa, mennä makaamaan, antaa tassua, etsiä pallon vaikka lumikinoksesta sekä olla äärimmäisen söpö, jolloin saan herkkuja. Rapsutuksiin riittää yleensä silmien räpsyttely, hännän vieno heilutus sekä selällään makoilu. Mm. tänään söpöilyllä ansaitsin pekonia, joulukinkkua sekä maksalaatikkoa, mums! Niin, osaan myös etsiä liian pitkään nukkuvia ihmisotuksia peittojen alta, koska minähän herään aikaisin ja kaipaan heti paljonmonta rapsutuksia!

    Tässä on vielä kuvani, jotta kaikki näkevät söpöyteni!
    http://4.bp.blogspot.com/_zKozdOwNUPM/SypOmJUv8nI/AAAAAAAAArI/qUWlZcIJ97w/s1600-h/Kuva072.jpg

    VastaaPoista
  54. Moi Uno!

    Olen melkein 2-vuotias kleinspitz, nimeltäni Heidi -emäntäni suosii lausuntaa haidi- ja tulen Turusta (paitsi että synnyin jännässä paikassa nimeltään Taulakylä). Ulkonäöltäni olen musta ja hieman pienikasvuisempi kuin muut kanssakleinini, mikä saattaa minut usein ihaillun kohteeksi. Olen erittäin rohkea nuori neiti ja ehkä paras vahtikoira minkä emäntäni tietää!

    Pidän paljon automatkoista, kiltistä pojista (ja tytöistä, mutta ne pojat kyllä vetävät hieman enemmän puoleensa) sekä tietysti ruoasta. Suurta herkkuani ovat jäiset lihapullat, mitkä helpottavat kummasti ikenien kutinaa hampaidenvaihdossa, sekä kaikki muu ihmisten ruoka. Emännälläni ei ole tapana hemmotella minua, mutta onneksi emäntäni äiti on melko taipuvainen suloisiin koiranpentukatseisiini. Vaikuttavin temppuni on ihmisten tunteisiin vetoaminen pörröisyydelläni ja hurmaaminen pusutteluillani.

    En tykkää leikkiä leluilla, joten pidän ihmisystäviäni kiireisenä riehumisellani. Toivottavasti tapaamme joskus leikkideiteillä niin ne ihmiset saisivat hieman rauhaa perässä juoksemisesta! ;)

    xoxo, Heidi

    VastaaPoista
  55. Moikka Uno!
    Mun nimi on Dara ja oon 6-vuotias amerikancockerspanieli neiti Kuopion suunnalta.
    Oon maailmanmestari ikävöimään ihmisiä, jos jään yksin kotiin alan itkemään kovaan ääneen. Nyt mun mami on keksiny, että jos se jättää mulle herkkupalan en aloita huutamista niin herkästi ja sehän passaa mulle nimittäin oon ruuan suuri rakastaja.
    Mami on tainnu ruokkia mut piloille, sillä oon aika reilusti ylipainoinen ja kun koitan kierähtää mamin käskystä herkkupalojen toivossa mulle tirskutaan, sillä en taia olla kovin vakuuttava kierähtelijä...
    Mää muuten valvoin melkein koko viimeyön vahtimassa kinkkua, ettei kukaan voro veisi sitä. Oon ihan villinä jouluna, kun on niin paljon eriruokia mitä saattaa tipahtaa pyödän alle.

    No mut hyvää joulua ja ihanaa uuttavuotta!

    T. Dara

    VastaaPoista
  56. Hei karvainen kaveri!

    Täällä tervehtii helmikuussa komiat 2 vuotta täyttävä labbiksen ja kultaisennoutajan sekoitus Leevi! "Isovelikin" löytyy, Jere nimeltään. Jere on pehmoinen kultainennoutaja jonka tarkkaa ikää ei tiedetä koska hänet on adoptoitu ja pelastettu kurjalta juoppo-omistajalta! Ja nyt elämä hymyilee meille molemmille. Tosin aina välillä tuo Jere vähän näyttää minulle nuoremmalle kaapin paikkaa...Useimmiten kuitenkin tullaan vallan mainiosti toimeen!

    Me molemmat osataan sanoa "VUH!" käskystä, tosin minä Leevi aina hieman innostun ja saatan sen makupalan perässä vaikka hypätä voltin takaperin samalla! Jere taas osaa sanoa "VUH!" aivan hiljaa ja nätisti huulia suipistaen. Minä olen myös erityisen taitava saamaan mitä haluan kun haukun vain eri tyyleillä tilanteesta riippuen! Kun oikein kimeästi haukahtaa niin kyllä ne palvelijat siitä herää, suosittelen kokeilemaan ;)

    Täytyy muuten sanoa ettei ole meidänkään lempipuuhaa tuo kylpeminen! Tosin me pistetään kyllä hanttiinkin parhaamme mukaan, mutta valitettavasti mitkään hienoista tempuistamme ei tepsi silloin kun nuo kaksijalkaiset ovat päättäneet meidät saada putipuhtaaksi...Ja meillä on muuten aivan samanlainen kuivaustyyli kuin sinullakin! Tehokas on kyllä. Ja hepulithan sitä pitää aina heittää kun pääsee pois tuosta piinapenkistä eli suihkusta, ainoa oikea tapa hätistää koko juttu pois mielestä :)

    No nyt täytyykin lähteä iltalenkille! Onpa ihanaa kun meillä on täällä ainakin paljon lunta, siellä on kiva pyöriä ja hyppiä!

    Ihanaa ja herkuntäytteistä joulua sinulle Uno-kaveri! <3

    T.Leevi (& Jere myös!)

    VastaaPoista
  57. Moikka Uno!
    Toi pesujuttu on just noita ämmien kotkotuksia,mäki jouduin tänään "Joulusaunaan". On kuulemma kivampi olla puhdas,pyh sanon minä.

    Mä oon 2 ja puolivuotias Polski Owczarek Nizinny uros Tette. Oon maahanmuuttaja,muuttanut Puolasta tänne pirkanmaalle. Aina joskus on siis kielimuureja,etenki noiden toisten urosten kanssa. Naisten kanssa ei tietenkää oo ongelmia,body language toimii ;)!

    Mun bravuuri on kuulemma kerjääminen,osaan sen kyllä tosi hyvin. Pitää muistaa just tommonen surkee ilme,kun sullakin noissa pesupuuhissa!Ja sit toinen on nauraminen,mua naurattaa aina ihan kauheesti ku joku mun perheestä tulee kotiin(=palvelusväki saapuu ruokkimaan) ja sitte mua naurattaa seki ku saan kirmata vapaana. Nyt ainaski on kiva riehua ku on tota lunta. Mun mamma sanoo mua "puskutraktoriks",ku auraan aina nenälläni tota hankee.

    Mut hei,oikeesti. Älä aina nöyryy noihin "kauneuspuuhiin",kantsii vaikka vilauttaa hampaita ;)!

    PS:Omistaja käski sanoo sun palvelusväelle terveisiä,ne on kuulemma huippuja!

    VastaaPoista
  58. Moikka Moi Uno!!
    Täällä on Mauri mäyräkoira Tampereelta. Tulin juuri syömästä, ja ne papanat oli tooosi maukkaita!!
    Odotan nyt tosi innolla joulua ja mitä saan joulupukilta lahjaksi.

    Minä osaan tehdä vaikka mitä, esim. pussailla kaikkien neniä, varastaa joulukinkkua...jne...

    Näytän muuten ihan siltä Pekka Töpöhännän ystävältä jonka nimi on myös Mauri mäyräkoira. Määkin olen ruskea, mutta mulla on molemmat korvat vielä tallessa.hihih

    Meijän naapurissa asuu sellanen söpö tyttökoira (äiti sonoi että se on muka poika), mutta en kul usko sitä!!

    No nyt kyllä rupesi sen verran väsyttämään niin varmaan pitäisi mennä nukkumaan tonne mun ihanaan pesääni.

    Moikka!! Vuh! vuh!

    VastaaPoista
  59. Terkkuja stadista! Täällä haukkuu Breezy. Me ollaan mun maailman ihanimman äitin kanssa helsingistä, koska mamma on sitä mieltä, että tää on ainut oikee kaupunki (tai lähinnä maanosa) asua (suomessa siis).

    Minä edustan samaa söpöä minilassierotua eli shetlanninlammaskoiraa, aivan kuten se mun serkkuni, joka asuu siellä Mungolifen Annan luona. Eikö me ollakin kivoja?

    Mä voin näyttää sulle parit mun bravuuritemput, oon ihan hitsin hyvä vilkuttamaan, istun lattialla ja huidon tassuilla ilmaa, mamin mielestä oon niin ihana. Se on varmaan kans ajatellut omaa etuaan, kun se opetti mua napsauttamaan valot päälle. Musta on ihan hirveen hauskaa kun se pyytää, että "valot" ja sitte osottaa ja mä käyn tassulla lyömässä katkasijaa. Jos en olis niin hirveen itsevarma pienestä olemuksestani huolimatta, niin uskaltaisin kertoa, että joskus mä teen hutilyöntejä eikä valokatkasija liikukaan mihinkään.

    Ainiin, osaan hyppiä metrin korkeuteen kenguruloikkia ja kun mami sanoo, että "ryömi" niin näytän ihan 007 agentilta kun ryömin ja hiippailen pitkin kotia.

    Moikkamoi!

    VastaaPoista
  60. Olen Mette,(bichon frise) oikealta nimeltä "show me haeven= näytä minulle taivas" Taivaan olen näyttänytkin perheelleni. Olen syntynyt 1.1.04 tyttökoira.
    Olen aika nirso ruoansuhteen ja söisin mieluusti aina euron maksavia pieniä patukkoja jota saan, kun olemme käyneet kaupassa. Osaan vedota myös perheeseeni niin, että välillä syön kengurun pihviä joka on suurta herkkuani.

    Olen hyvin lellipentu ja yöllä minut pitää nostaa sänkyyn, koska en jaksa enää itse hypätä. En myöskään lähde aamusin lenkille, koska olen aamu-uninen. Nukun mieluusti selälläni tassut kohti kattoa.

    Vaikuttavin temppuni on se, että varastan perheenjäseniltä heidän alushousuja ja puren reiän haarakohtaan ja palautan sen jälkeen paikoilleen. Välillä paluttaessani niitä nukahdan alusvaatekoriin josta minut on yllätetty moneen otteeseen.

    Olemme samalaisia näköjään, kun meidät kastetaan. Villiinnyn suunnattomasti, kun kastun ja vihaan kuivaajaani millä mua kuvataan. Sen verran olen kyllä oppinut, että jos tassut on likaset lenkin jälkeen niin osaan kävellä suoraan kylppäriin ilman käskyjä. Koko pesusta en niin välitä.

    <3:llä Mette

    ps: Herkullista joulua kinkkua vahtiessa;)

    VastaaPoista
  61. terppaterve
    Olen jymy, pikkuruiseksi jäänyt (tipsu) mutta täysin valoittava ja hurmaava pakkaus, johon on vaikea olla rakastumatta. (heh, vaikka itse sanonkin) Olen kietonut omistaja perheeni pikkutassuni ympärille, sen taidon osaankin todella hyvin, suorastaa loistavasti.

    Oman isäntäperheeni (ainiin, sori mä oon pomo) hurmasin jo vauvana, kun olin melkein musta, sellainen kuin olisin ollut kaivinkoneen rasvassa (omistajani isällä on kaivinkoneita ja muita härveleitä niin sovin perheen imagoon hyvin, ja pah tätä kutsutaan muka värivirheeksi, herranen aika, se luo vaan persoonallisen ilmeen, ja sitäpaitsi nykyään olen jo vaalea ja uskomattoman vivahteikas) olin pentueen pienin ja nappisilmin, mutta se ei menoa haitannut. Vaikka olen pieni, olen myös itsepäinen ja ihana. Paras ominaisuuteni on toimia vahtikorana, koska kenet tahansa näenkin käännän itseni selälleen, vispaan häntää ja olen valmis hyppäämään syliin, kunhan minua rapsutetaan ! Olen myös äärettömän ihmis-rakas ja erítyisesti mieleeni ovat pienet lapset.Siellä missä on perheeni, siellä minäkin (:
    Olen ollut kuulemma helppohoitoinen ja lempeä kokoikäni, lukuun ottamatta pienenä kun söin kiviä ja pelkäsin vähän lunta (mutta tähänkin totuin jo päivässä, nykyään hypin kinoksissa kuin aropupu!)

    SAtunnaisesti olen myös vähän diiva; en mene ulos jos on vähän yli normaalin pakkasta, syön vain tietyn merkkistä ruokaa ja lelunikin valitsen tarkoin, mutta se ei tarkoita että olisin ylimielinen, vaan aina äärimmäisen kiitollinen ja rakkautensa näyttävä tapaus, jossa on jotain todella spesiiaalia, ja olen jättänyt tassun jälkeni jo lukemattomien ihmisten sydämiin, teidätkin hurmaisin varmasti (:

    http://sv.tinypic.com/view.php?pic=2u7rmdh&s=6

    http://sv.tinypic.com/view.php?pic=34imukm&s=6
    pari kuvaa viellä minusta koko suloisuudessani (:

    VastaaPoista
  62. Helou!

    Mie oon tällänen 11-vuotias cairnterrieri-neiti ja inhoan kanssa ylikaiken pesuja! Saan kanssa tuommoisen hepulikohtauksen ainakin, kun mut on pesty.. Naama on myös kiva kuivata mattoon syömisen ja veden juomisen jälkeen. Mun rodun pitäisi kuulemani mukaan tykätä vedestä, mutta kattia kanssa.
    Rakastan ylikaiken herkkuja, mulle menee kaikki paitsi tuo koiranmuona, se ei oikein nappaa, sit näin joulunaikoihin on kiva tutkii joulupaketteja ja yrittää availla niitä, tosin mun omistaja ei oo ihan hirveen ilonen siitä. Tykkäsin myös vähän nuorempana käydä agilitykisoissa, mutta nyt kun ikää on tullu, niin tykkään makoilla ja touhuta pihalla omia juttujani mun ihmisperheen kanssa.

    Mä oon vähän laiska tekeen temppuja, kyllä mä ne sit teen kun omistaja käskee, mut mieluummin ottaisin sen herkun heti. Osaan nämä perustemput: istua, maata, paikka, ei,hypätä, sit tykkään antaa ihan hirveesti pusuja :)

    VastaaPoista
  63. Moi!

    Olen 5-vuotias keskikokoinen villakoira Lara Vantaalta. En osaa kirjottaa mitään hienoa esittelytekstiä, mutta oon satavarma että mun hienoin temppu on se, kun laitan pallon lattialle ja sitten heitän kuonolla sen päälle sellaisen ison ikean lattiatyynyn ja sitten kaivan sitä sieltä! Ja onhan sekin varmaan ihan hienoa, että osaan aika hyvin kaikki agilityjutut... Oon nimittäin viime vuoden Helsingin seudun agilityn nuorten piirimestari. :------))

    sofiiaa@luukku.com

    VastaaPoista
  64. ihastuin suhun uno!
    osallistuin sähköpostilla sun kilpailuun! toivottavasti se lasketaan!
    pusuin nelli nuppu! <3

    VastaaPoista
  65. Hei Uuno!

    Minä olen oikein nätti norjalainen metsäkissa Sonja. Ikää on jo 14 vuotta, mutta sitä ei tosiaankaan huomaa. Minulla on tosi kaunis tuuhea musta puolipitkäkarvainen turkki, joka tulisi tosi kiiltäväksi ja kauniiksi tuollaisilla tuotteilla. Tosin, en tykkää yhtään olla pestävänä, hyi sentään. Onneksi viime pesusta on aikaa, olen huolehtinut itse omasta pesusta, mutta epäilen vahvasti, että äiskä pian koppaa minut syliin ja kiikuttaa pesuhommiin. Muistan aina panna kovasti hanttiin tuossa tilanteessa. Äiskä ei saakkaan ihan yksin minua pestyä, iskä joutuu aina tulemaan mukaan pitämään minusta kiinni(HUOM!!!Eläinrääkkäystä).
    Jaa, vaikuttavin temppu, hmmm... Taitaapi olla sillä lailla, etten minä tarvitse mitään temppuja. Olen tosiaan niin nätti(kuten jo mainitsinkin), että minun pelkkä läsnäoloni riittää keräämään kaiken huomion.
    Ai niin, minulla on myös kissakaveri Petteri, joka on 15 vuotta(helmikuussa tulee jo 16 vuotta!!!) Petteri on vaan sellainen tavallinen maatiaiskissa, mutta kyllä sillekkin tekis terää tuollaiset puhdistusaineet.

    Oikein hyvää joulua sulle Uuno ja myös sun äiskälle ja iskällekkin. :)

    -Sonja-

    VastaaPoista
  66. Wuf!

    Meitsi on kolmetoist vuotias Bopi,
    merkiltäni meitsi on Papilloni.

    Aluks meitsii kutsuttiin Pörröksi,
    mut pari skidii muuns sen Pöllöksi.
    Syynä oli ehk kieli muuri,
    tai R-kirjaimen vaikeusaste suuri.

    Anyways, mutsi vaihto mun nimen Bopiks ja sen myötä must tuliki kovis.

    Mitä isompi olin, sitä vähemmän mä välitin.

    Joskus osasin istuu ku pyydettii,
    välil myös annoin tassuu jos makupaloja annettiin!

    Mut ei siit oo aikaakaan, kun aloin vähän angstaamaan.

    Mutsi ei antanu mulle mitä halusin,
    ja meitsipä järjesti sille pienen yllärin - lämpimän.. kosteenkin.

    Pissasin sen sänkyyn!

    - Bopi, kaikkien pisuttelijoiden sankari.

    muhvi@luukku.com

    ps. Hassun kurista ja naurun täyttävää joulua teille!
    Keep on smiling girls

    VastaaPoista
  67. Hauhs! Täällä kirjoittelee 11-vuotias ikinuori lady Manta (also known as Manteli, Mande ja Makkara - melko rahvasta!).. Olen osoitus siitä, kuinka huippuyksilöitä voivat epätodennäköiset yhdistelmät tuottaa: isäni oli suomenpystykorva ja äitini sileäkarvainen mäyräkoira.. Ja minä näytän kuulemma ketulta.

    Olen ehdottoman uniikki yksilö! Paras ystäväni oli jo nyt edesmennyt kissa, joka opetti minulle vaikka mitä. Mm. puhdistan pääni nuolemalla ensin tassuani ja sitten silittämällä päälakeani tassulla, syön mielelläni kissanruokaa, jahtaan hiiriä ja olen vähintään yhtä ovela ja määrätietoinen (toim. huom. kiero ja keinoja kaihtamaton) kuin kissat noin yleensä. Että hauhau vaan.

    Paras temppuni on kuitenkin aika mahtava. Kun omistajani osoittaa minua aseella (toim. huom. KÄDEN peukalo&etusormi-yhdistelmällä!) ja painaa liipaisinta (sanoo "pum"), lennähdän selälleni maahan, jollotan siinä hetken ja saan makkaraa. Vautsi, eikö vaan?

    En ole mikään peseytymisen suurin fani, mutta näin jouluruokien valmistusta tarkasti seurattuani katsoin parhaaksi miellyttää omistajaa tähän arvontaan osallistumisella.

    Hei mahtavaa joulua sinne! Muistathan tehdä sen perus hyvä hämäys --> hyökkäys kohti ruokapöytää- tempun, jos et jaksa söpöillä ruokailevien ihmisolentojen vieressä tuntikausia. Toi-mii!

    VastaaPoista
  68. Hei Uno!
    Mä oon 2-vuotias mopsipoika nimeltäni Arttu ja asustelen Etelä-Pohjanmalla. Ruumiinrakeenteeltani olen hyvin pyöreä, pidän erityisesti nakeista, namskis.

    Mä tykkään myös paljon omasta pepustani ja pusujen antamisesta. Tykkään ku mua rapsutetaan pepun kohdasta ja oonki tunkemassa sitä joka paikkaan ;-)

    t: arttu

    VastaaPoista
  69. Moi! Täällä on puolivuotiaat vilperit Mänty ja Kuusi. Olemme gerbiileitä ja asumme Salossa ihanan äitylimme kanssa. Pidämme erityisen kovasti siitä kun äityli lepertelee meille ummet ja lammet, päivät pitkät. Vaikuttavin temppumme on kaiketi se kun onnistumme joka yö herättämään emomme samoihin aikoihin ja saamaan hänet ottamaan kiikkupallomme häkistämme loppuyöksi pois.
    Naapurihäkissä meillä on verivihollisemme Herra Nöpö, puolitoistavuotias kääpiöhamsterin vanhus. Hän saa enemmän huomiota ikänsä vuoksi ja siksi että oli emon tukena hänen vaikean sairautensa aikana. Hänen ehdottomasti paras temppunsa on häkin katossa etujalkojen varassa liikkuminen, "bodaus". Se on saanut kaikki ihmettyneiksi ja ihastuneiksi.
    Oikein hyvää joulua sinne!
    Toivovat: Mänty, Kuusi ja Herra Nöpö

    VastaaPoista
  70. Vuf!

    Mä olen Kira ja mamma kertoi, että mut haettiin ihan pienenä löytöeläinkodista Virosta. Mulle on näytetty kuvia ja kerrottu hirmuisia tarinoita missä oloissa elin. Välillä mamma itkee mun turkkia vasten kun muistelee minkälainen raasu olin, kun mua haettiin kotiin. Olin tosi kipeä elämäni ensimmäiset pari kuukautta, mamman piti syöttää mua pipetillä ja herätä yöllä tarkistamaan, että olin varmasti vielä hengissä.

    En itse muista juuri mitään ajasta ennen kuin kiltti täti pelasti minut löytöeläintarhalle, mutta välillä vieläkin hieman pelottaa isot miehet. Mamma sanoi, että minä synnyin alkoholistiperheeseen ja välillä isäntä löi meitä pentuja.

    Mutta nyt olen terve ja kuulemma varsin hurmaava n. 3-vuotias tyttökoira. Olin varsin haastava koulutettava, sillä mun mielestä oli paljon hauskempaa tehdä kaikkia tuhojani ja nauraa makeasti päälle! Mamma ei ihan ymmärtänyt mun huumoriani, mutta ei se mulle voinut olla vihanen, kun niin söpösti aina nuolaisin sitä poskelle. Mutta nyt näin vanhempana musta on ollut kiva opetella sellasia pikkutemppuja, osaan tietenkin istua, maata, ryömiä ja kieriä! Haluan aina niin kovin saada mammalta herkku-meetwurstin, että kun kuulen jääkaapin oven aukeavan niin juoksen äkkiä paikalle ja teen salamannopeasti kaikki osaamani temput: istu,maahan,ryömi ja lopuksi vielä kieri! Mamman mielestä se on tosi hauskaa!

    Nyt mun seurana on kaksi muutakin koissua (1,5v bostoninterrieri ja sit tollanen vauva lagotto n. 4kk), ne on ihan ok, mut olis ehkä ollut kivempää asua mamman ja mamman poikakaverin kanssa ihan kolmistaan. Nyt joudun jakamaan herkku-meetwurstin niiden kahden muun hauvvan kanssa, ja sekös mua vähän ketuttaa! Ennen vaan chillasin päivät pitkät, mut nyt kun talossa on ihan pieni pentu, niin sitä pitää kouluttaa ja opettaa talon tavoille (mamma ei tätä tiedä, mutta eilen me syötiin yhteistuumin mamman laturinjohto!).

    Musta ja noista muistakin mun uusista siskoista olis tosi kiva saada tollanen turkinhoitojuttu, me tykätään kun mamma pesee meidät aina lämpimällä vedellä! Mamma vaan nauraa kun me vuffet vaan läträtään ja syödään sitä vettä.

    Nyt mun pitää mennä, mamma huutelee jo mua lenkittämään sitä!! Terkut sulle Uno ja pidä ittes vuffena!

    Terveisin: Mä, eli Kira + Lahja bostoni, Bella lagotto sekä meidän mamma Anu.

    VastaaPoista
  71. heippa !

    Oon milli, kaks vuotias pikkukoira kajaanista. Rodultani olen phalene eli semmonen sulonen lurppakorvainen perhoskoira.

    Lempparijuttuja on tietenkin syöminen ja pihalla juokseminen, mutta kaikista kivintä on juosta taloa ympäri mahdollisimman kovasti, turhaantunut äiti perässä.

    Temppuja mulle onopetettu aika monta, mutta oon superhyvä nököttämään ! Eli istun takajalkojen varassa ja nostan etutassuni ylös pääni viereen ja kurkotan oikein ylös ! Tämäkin puuha on ihan kivaa, kun usein saan aina namipalan:)

    Olen muka jo aikuinen, mutta luultavasti en koskaan kasva isoksi, vaan olen aina pentu, koska tykkään leikkiä paljon ja koko ajan .

    VastaaPoista
  72. Täällä Mila, puoltoista vee!

    Mä oon tämmönen kääpiömallinen nakki elikkäs mäyräkoira. Mä inhoaninhoanINHOAN vettä niin suihkussa kuin sateessa kuin meressä kuin järvessäki. Aivan tyhmää ainetta. Ainut olomuoto on LUMI ja nytki vilistän mökillä ulkona aina vähän väliä tuolla hirmuisenpaljoisessa hangessa!

    Mä ossaan hulluna temppuja niinku tanssia ja kieriä ja kiertää puun ja kaikkeeta. Oon TOSI taitava ja siks kaikki tykkää musta.

    ja arvaa mitä, on helppo olla mummin ainoo pikkupiipana täällä möksällä ku sit saa kaikkeja herkkuja niinku kinkunläskejä. Kantsii sunki koittaa olla tosi söpönen ja kerjääväinen niin kinkkua kuule ropisee kuppiin!

    VastaaPoista
  73. Hauhau heihei, täällä haukahtelee Vertti! Suloinen, pieni 6-vuotias luppakorvainen perhoskoira eli phalene Outokummusta.
    Osaan sanoa "kurrnaunau", nousta seisomaan takajaloilleni ja tanssia myös niin, että seison pystyssä ja tepastelen ympäriinsä takajaloillani! Osaan kieriä, pyöriä, antaa tassun, haukkua käskystä, vastata kysymyksiin sekä esittää kuollutta (eli heittäytyä maahan makaamaan pää lattiassa kiinni) kun minua osoitetaan sormella ja sanotaan PAM!
    Olen seurallinen, mukava ja leppoisa kaveri, mutta senhän te kaikki tiedättekin. :) Ja vaikka olenkin pieni, osaan pitää suurta ääntä!
    Terveisiä, nuolaisuja ja iloisia hännänheilutuksia sinne!!

    VastaaPoista
  74. Heippa Uno!

    Täällä kirjoittelee oikein mainio Bichon Frise-pimu Minttu! Asustelen Salossa tapahtumarikkaassa perheessä äipän, iskän ja sisarrusten kanssa. Aina on menoa ja vilskettä, ja kun itse oon myös aika kova menijä niin sopeudun hyvin joukkoon ! Oon superhyvä kamu muiden koirien kanssa ja tykkään myös vähän leikitellä urosten kanssa, hahha! Oon syötävän suloinen 1 v. ja 4 kk ikäinen nappisilmä, ja turkkia täytyy hoitaa tooosi tarkasti. Pesussa on kiva olla mut sit kun mua föönätään ja karstataan niin se ei oo kyl mun lempparii aina... Mut sit ku saa namui nii tulee hyvä mieli ! :)

    Oon tosi hyvä keksii jekkuja, ja ehkä maailman paras tekee koiranpentuilmeen, koska sillä heruu aika usein naposteltavaa ja muuta kivaa ;) Saan myös tosi usein esim. lenkkien ja pesun jälkeen ihmekohtauksia, joissa hyörin ja pyörin ympäri taloa menemään ! :D se on vaa nii kivaa! Hihi, ainii, kerran ku mun sisko meni vastaa puhelimeen ja jätti tuolin sillain että pääsin hyppää siihen ja vein sen voileivältä tietty leikkeleet ja juuston hiihihhiih! mut mitäs jättää tuolin..... Oon myös mestari sukkienmussuttaja, en koskaa riko sukkia, mut rakastan mussutella niitä ! Polttopuukopasta on myös välillä kiva käydä varastamassa mm. vessapaperirullia ! Ainii, arvaa mitä vielä, täs mun pihalla on mulle tehty iso aitaus ja mut oltii sit pistetty kesällä sinne ja äippä pisti siin ulkopuolel pyykkejä, nii enhän mä siel aitauksessa halunnu olla vaan äipän luo. Ni äiti ei ees tajunnu miten voisin päästä sielt aidan alta vaik se on maahan asti, oon vaan nii hyvä ja ketterä!

    Säki Uno kuulostat aikamoiselta veijarilta ja herkulliset sekä hyvät joulut sulle ja sun emännälle!! :)<3

    Toivoo, Minttu ja Marika

    VastaaPoista
  75. Tulin tammikuussa 2008 mamman masusta, eli täytän kohta 2-vuotta. Käskystä mm. pussaan ja lyön ylävitosta, äiti arvostaa noita pusuja eniten.

    Kuvat puhukoot puolestaan!
    http://getpalmd.blogspot.com/2009/06/they-grow-so-fast.html

    t. kleinspitz Mårran, joka peseytyy TRESemellä mutta mielellään kokeilisi lemmikkipuhdistusaineita myös

    VastaaPoista
  76. Päivää. Minä olen Nelson ja olen vasta 9kk ikäinen irlanninsusikoira-poika, keskeltä suomea.
    Vaikuttavin temppu.. hmm.. Varmaan yläfemmat, tai äidin sylissä istuminen ( huom, painan n. 60kg..jo..) tai eräs hyvin hyödylliseksi osoittautunut temppu, nimittäin ovikellon soittaminen! Aina kun tahdon sisälle tuolta pakkasesta niin soitan ovikelloa ja mami juoksee heti avaamaan ovea! :) Äiti on hyvin ylpeä kun olen oppinut tempun ihan itse!
    Terveisin Nelson ja Marika

    VastaaPoista
  77. heippa täällä haukahtelee 21.12 pv 4 vuotta täyttänyt täplä neiti.
    rodultani olen sekalainen ja oikein iloinen ja pirteä tyttö.

    rakastan nukkumista, leikkimistä ja herkkujen kerjäämistä=)

    isi on meillä pomo ja äiti on meidän palvelija...kyllä mä äiskääkin joskus
    tottelen!!

    olen ollut kiltti tyttö en ole syönyt yhtäkään kenkää tänä vuonna=)
    jos vaikka pukki toisi minulle paljon lahjoja=)

    kinkkua odotellen=)

    täplä

    nita15@suomi24.fi

    VastaaPoista
  78. WUF, WUF, uli, uli, Uno! Noin tervehdin kavereitani (ja seuraavaksi haistan tietenkin pyllyä, mikäli kyseessä on koirakaveri). Vieraiden suhteen olen aluksi hieman epäluuloinen, olenhan suuren suuri (5,5 kg) vahtikoira, jonka työtä on lauman ja kodin puolustaminen.

    Kaikki mitä teen, oli se sitten haukottelemista tai kirputtamista, on mun lauman mielestä vaikuttavaa, sillä olen niiden sydänkäpynen, siis koko perheen vauva.

    Omasta mielestäni vaikuttavimmat temppuni ovat kerjäystemppuja. Jos suuret, surulliset silmät ja intensiivinen tuijotus eivät toimi, kokeilen esimerkiksi "en ole saanut ruokaa kahteen viikkoon, olen niin kovin nälkäinen" -ilmettäni.

    Olen havainnut, että kerjäystemput toimivat parhaiten keski-ikäisiin mieshenkilöihin. Niillä tuntuu usein olevan sydämessä pienen, nälkäisen partasuun mentävä reikä. Naiset jäkättävät paljon useammin, että "kerjääminen on rumaa, hyi, hyi" ja muuta hölynpölyä.

    Toivoo: Nappi, 1-vuotias kääpiösnautseri Länsi-Suomesta

    VastaaPoista
  79. Moikka,olen pian kolme vuotias bichon frise poika! Minua kutsutaan Elmoksi, sain kuulemma nimeni siitä että äidillä oli päällä paita missä oli punainen muppeteistakin tuttu Elmo. Asustelen länsi-suomessa meren rannalla! Olen hyvin karvainen poika talvisin, mutta kesäisin minulle trimmataan kesäturkki! Suttaan valkoisen turkkini melko nopeasti joten minua pestään noin kerran 2viikossa vaaleanpunaisessa punkassa!

    Mielipuuhaani ovat nukkuminen äidin vieressä ja kissojen ruoan syöminen heti kun äidin silmä välttää!:)

    Osaan kävellä takatassuilla ja hyppiä jos äidillä on herkku kädessä! Silloin kun olen yksin kotona niiin makaan ikkunalaudalla ja odottelen perhettä kotiin!:)

    VastaaPoista
  80. Heippa Uno! Ja Mimmi ja Peppi :)

    Täällä päässä on Tico, helmikuussa kaksi vuotta täyttävä russeliherra. Mä olen kanssa valkoinen, mutta mulla on aika helppohoitoinen karva. Kuitenkin, kunnon pesuaineet ja varsinkin noi laput kuulostaa kivoilta! Minäkään kun en välitä siitä kun mua pestään. Sen jälkeen pitää aina saada hepuli :) Lenkin jälkeen olis hienoa kun mamma vaan pyyhkäisis jalat puhtaiksi. Pestä täytyy kuitenkin taas kun pääsen mökille kaivelemaan. Se on mun lempipuuhaa.

    Temppuja me koitetaan koko ajan harjoitella, mutta mä en aina ymmärrä mitä pitäis tedä ja miksi. Miks ei sitä herkkua voi vaan antaa jo!? Luulen sitte aina et ne koittaa leikata kynnet tai jotain muuta mistä en tykkää. Mutta oon nuori vielä, ehdin oppia vaikka mitä!

    Jouluisia terveisiä täältä Turusta siis teille! Mä ainakin koitan saada sitä kinkkua huomenna ;)

    -Tico ja mamma (Joka vastikään löysi tän huippukiinnostavan blogin, ja on nyt koukussa!)

    VastaaPoista
  81. Kurnauskis Uno!

    Täällä kirjottelevat (sihteerin avustuksella, vaikka ollaan mekin kovia dataamaan!) kissatoverukset Viljo 1,5v ja Viiru 0,5v!

    Olemme vallan veikeitä katteja, lempipuuhiimme kuuluu letkeä loikoilu ja lekottelu, mieluiten vaatekasassa taikka jonkun mukavan ihmisen päällä, rakastamme rapsuttelua sekä lintubongausta. Lisäksi olemme hurjan kovia juttelemaan niin, että emäntä joskus aivan tuskastuu höpinöihimme.

    Yleensä olemme herttaisia ja suloisia karvatassuja, mutta toisinaan saatamme hieman kujeilla.. Esimerkiksi sukkien, kuittien ja muiden hauskojen pikku tavaroiden kuljettelu ympäriinsä on loistavaa ajanvietettä! Tykkäämme myös piiloutua mahdollisiman pikkuruisiin paikkoihin, kuten vaikka kenkään (enää emme tosin mahdu yhteenkään) taikka kassiin. Viljo on myös kova poika ulkoilemaan parvekkeella, missä hauskinta on naapureiden vakoilu! Onpa hän kerran jopa loikannut keskelle alakerran grilli-iltaa..

    Itse emme niinkään pesusta välitä, vaikka se saattaisikin tehdä toisinaan hyvää.. Tippuvan veden läiskiminen tassulla on tosin huippukivaa! Meillä on kuitenkin paljon koirakavereita, jotka käyvät useammin pesulla ja heille antaisimme mielellämme lahjan :3

    Herkkujen täyteistä joulua Unolle ja MTL-tytöille toivottavat
    Viljo ja Viiru

    VastaaPoista
  82. Moi Uno!

    Hulda täällä. Sä kuulostat kyllä kovalta jätkältä. Ruokavalio on kohdallaan ja turkki kiltää oikeen tänne Satakuntaan asti. Tuo mun systeri on kertoillu mulle paljon Pepistä ja Mimmistä ja mä en voi kestää sitä, miten sä saat nauttia esim. Pepin seurasta kooko ajan! Ja entä se poikaystävä, voi itku! siis aivan epäreilua.

    Mä oon kohta neljä vuotta, enkä näinä neljänä vuotena ole kyllä löytänyt yhtäkään positiivista asiaa tuosta pesulla käymisestä. Käyn töissä tuolla poliisi-setien apulaisena, jahtaan rosvoja ja kaikkea sellasta pientä, niin mulle on aina sanottu, että pitää näyttää nätiltä ja virkaatekevältä, mut mä en tykkää! se on tosi tyhmää, että aina pitää olla nätti. Joskus tekis mieli vaan olla niinku kaikki muutkin koirat, mutta ei.

    Kerran mulle kävi niin hassusti, kun olin just käyny pesulla (mä en oikeen tiedä mitä aineita muhun laitetaan, mutta täytyy kyllä sanoa, että ne tuoksuu aika hyville) ja sit menny suoraan suihkusta töihin, niin mua tuli joku setä silittelemään kun ''olin niin kaunis ja silkinpehmeä'', mutta haha! se olikin paha setä ja siltä löytyi taskusta vaikka mitä pahoja juttja, niin se joutu lähtemään mun kanssa putkaan. Joten kyllä joskus kannattaakin olla nätti ja hyväntuoksuinen. Millasiakohan rosvoja noilla Pepin tarjoamilla tuotteilla sais kiinni?

    No mutta kuule Uno, tuo systeri tuolla jo huutelee, että sen täytys päästä loggautumaan facebookkiin ja sit se puhu jostain irkkaamisestakin, joten mun on poistuttava ennen kun se aivan hikeentyy! Hyvää Joulua sulle Uno, voi hyvin ja paksusti!

    VastaaPoista
  83. Heippa Uno! En nyt tiedä noista sun tököteistä, että sopiiko ne tällaiselle kovaluontoiselle kollikatille ollenkaan, mutta halusin tulla esittelemään itseni. Nimeni on siis Toddler, tai ihan vaan Toto. Olen yönmusta, lähes tavallinen puolivuotias kollikatti Etelä-Suomesta, n. 100 kilsaa sieltä PK-seudulta.

    Niin tavallinen kuin olenkin, olen myös kuitenkin todella erikoinen katti: mä nimittäin vähän epäilen, että olen edellisessä elämässäni ollut koira. Opin jo muutaman kuukauden ikäisenä noutamaan pallon mamille, aina uudestaan ja uudestaan! Mä osaan myös istua käskystä kunhan mamilla on jotain hyvää herkkua kädessä.
    Lisäksi mulla on nälkä AINA. Tällä viikolla olen syönyt mm. mamin traakkipuun (tai lähinnä viimeistelin sen), sekä pöllinyt pöydiltä mitä milloinkin mami on niille unohtanut (kanapastaa, maustekakkua, pipareita, jne..jne..). Sen ruoat on niin hyviä, ja mitäs unohtaa ne aina pöydille... Syöminen on vaan niin mahtavaa! En voi vastustaa kiusausta.
    Eikä tässä vielä kaikki: vaikka käyn välillä hermoille ja teen juttuja jotka ärsyttää mamia, niin se on sanonut että olen silti aivan älyttömän suloinen ja ihana!

    Mut miettikääpä, jos mä olen jo nyt näin fiksu (ja ihana... ja lihava!) niin mitä jäyniä ja jekkuja mä vielä keksinkään? :)

    Terveisin, Toto (ja sen mami)

    VastaaPoista
  84. Hauhau Uno ja MTL- tytöt!

    Täällä haukkuu 4-vuotias irlanninsetteri Chibi Vantaalta. Tärkeimmät tehtäväni kotitaloudessamme ovat tietysti erinäiset vartiotehtävät niin ruoan kuin asunnon suhteen.

    Erikoiskyvykseni voisin mainita taitavan kerjäämisen ja piilosyömiseni. Rotutovereihini verrattuna olen hieman pyöreähkö, mikä välillä kismittää perhettäni kovasti. Mutta eihän piilosyömisestä aiheutuneita kaloreita lasketa? Varsinkin perheemme isä on talon helpoin nakki kerjäämisen suhteen vähän kun vain katsoo anovasti niin jo on namia tarjolla! Lisäksi olen äärimmäisen nopea liikkeissäni, jos sattuu jättämään kanafileet ilman valvontaa edes sekunniksi. Meikä tyttö on salamana paikalla ja kana massussa!

    Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  85. Moikka Uno! Mää oon Toivo, toivoa täynnä ja kaikkien toiveiden täyttymys, tietenkin. Mun nimeä kuulee joka puolelta! Oon vielä aika pieni, vasta yhden vuoden. Mun rotu on maltankoira, ollaan siis myös sukua! Mun turkki on aina vähän takussa ja tukka olis ilman pompulaa koko ajan silmillä enkä näkis mitään. Onneks äiti laittaa aina mulle semmosen tosi miehisen pompulan tohon otsalle :)

    Haukun mun lauman mielestä ihan liikaa ja haluaisin aina vaan leikkiä. Mun lempparileikki onkin puruluukengän hakeminen parin metrin päästä ja kyllä mää voin sohvalle (ja sen allekin) mennä luun perässä. Tykkään myös pussailla paljon!

    Oon tosi nopea oppimaan ja mulla onkin melkoiset suklaasilmät, joten yleensä saan makupalan jo melko varhaisessa vaiheessa... harmi vaan että mulla on krooninen virtsatietulehdus, (tai joku semmonen, kyllä ne joistakin kivistäkin joskus puhuu) jonka takia en saa oikein syödä mitään herkkuja. Ainoastaan omat kuivaraksut kelpaa, muuten kävis äitin mukaan vähä köpelösti.

    Mun paras temppu on ehdottomasti kuolleen leikkiminen. Äiti ampuu mua mukamas jollaki pyssyllä ja huutaa että PUM ja sitte mun pitää rojahtaa sillei maahan ja olla siinä paikallaan. Ja sitte saan tietty palkinnon!

    Mutta oikein ihanaa ja luurikasta joulua Unolle! Vuhrrraäyh!

    Tosta linkistä voit kattoo myös mun kuvan jos haluut :) > http://i48.tinypic.com/2uo0778.jpg
    -Toivo

    VastaaPoista
  86. Heimoi Uno!

    Mä olen pieni ja luiseva italianvinttikoira Ivi, kohta 3 vuotta, ja asun saunassa. Talvi ei ole ihan mun lemppariaikaa, koska mamman mielestä oikeat koirat käy silloinkin ulkona. Mun mielestä oikeat koirat ei pukeudu haalareihin, pipoihin ja töppösiin, joten mamma ulkoiluttaa mua kainalossa ja päästelee aika rumia sanoja välillä. Sit mä suutun ja kakkaan saunan lattialle.
    Kesäisin mä olen urheilijakoira ja harrastan vinttikoirien vieheenmetsästystä mamman mieliksi. Koska mä olen vähän laiska ja pikkuisen ahmatti, mua pitää lahjoa. Muut tyhmät juoksee kieli poskella muovinrepaleen perässä, mut mä haluankin sukan juustotäytteellä. Sen perässä oon Maailman Nopein. Mustaleima on mun lempparia! Muiden mielestä mun saalistusvaistot on vähän heikentyneet ja oon tosi nössö vinttikoira, mut mamman mielestä oon vaan liian viisas.
    Juoksemisen lisäksi mä osaan myös pomppia. Mä pompin pöydille herkuttelemaan ja kesäisin ottamaan arskaa. Mä pompin myös mamman kanssa ja annan sille välillä hyppypusuja. Silloin se pelkää, et meidän molempien hampaat putoo.

    heippahei ja terveiset savosta!

    ~i

    VastaaPoista
  87. oon 9vuotias tiibetinspanieli vanhus Wella. mulla ei oo mitään erityistaitoja, en tarvi niitä, riittää että näytän aina syötävän söpöltä ! oon aina ollu erittäin aktiivinen...... nukkuja nimittäin ! tälläkin hetkellä kuorsaan emännän sylkyssä ja se telepatian avulla kirjottaa mun ajatukset teille. :)

    oon yleensä tosi kiltti ja osaan käsitellä mun emäntää, mutta odottapas vaan jos se ei tottele! sitten meen sängyn alle vihaisena enkä tuu pois ! ...ellei se sitten anna mulle jotain hyvää. :P

    hyvää joulua kaikille karvaisille ja karvattomille kamuille <3

    VastaaPoista
  88. Täältä hyvää joulua Unolle toivottelevat kaksi karvaisempaa oliota. Isompi elukka on jo 13-vuoden vaikuttavaan ikään ennättänyt suomenlapinkoira ja tää pienempi olio on sitten alle puolen vuoden ikäinen kissa. Meidän kahden ei sitä kinkkua tarvitsekaan varastaa, sillä höperö emäntämme on sen verran helposti vieteltävissä, että vain yksi pieni katse riittää. Ollaan suhteellisen harmittomia kavereita, mitä nyt emännän sukat, kengät ja muut vaatteet ovat mahtavia kapistuksia leikkeihin ja on nuo roikkuvat johdotkin ihan mukavia. Ollaan varmasti maailman parhaimmat ja suloisimmat kämppikset. :)

    VastaaPoista
  89. and i FUCKING hate that when ppl wrote about their pets in their blogs like that motherfucking cat/dog/pig would have wrote that by itself ! FUCK THAT !!!!!!!!!!!!

    but merry freakin christmas anywayyyyyyyys =)

    VastaaPoista
  90. Moikkeli poikkelis Uno! (*hau, hau hau, hauuuh*)

    Oon nimeltäni Nasse ja oon tällänen kultanen noutaja. Iältäni oon sellaset 7v. Asuin ennen yhen pahan sedän luona joka ei jaksanu huolehtii musta, mutta onneks äiti tuli sitte hakemaan mut omaan huostaansa. Oon aika reipas ja tuun mustasukkaseks jos äiti viettää aikaa sen poikaystävän kaa halien. Yleensä sanon sille pari valittuu sanaa (*hAAUGHh!!* Kyl sä tiiät;))
    Mulla todettii epilepsia vähä aika sitte joten saan sellasta tosi pahan makusta lääkettä, iy. Tykkään kuivatust ruisleiväst tosi paljo se on mun lempparii. Äiti yrittää pitää mua timmis kunnos mut sen poikaystäväs on se hyvä puoli et sa aina antaa mulle kaikkee namii. heh :)

    Toivotan sulle hyvää jouluu,
    meidän kotona ainaki oottelen kinkkua, toivottavasti säkin saat oman osasi :)

    t. Nasse

    VastaaPoista
  91. No moi Uno

    Me kuultiin kun mami puhu jollekkin sen ystävälle susta joten me päätettiin tulla kertomaan meistä myös sulle.

    Vilillä oli niin kiire haistelemaan joululahjoja jotka mami laitto kuusen alle joten minä, Kipi, jatkan tästä eteenpäin.
    Mä olen siis Kipi, Cavalier Kingcharlesinspanieli, väritykseltäni Blenheim ja ikää multa löytyy 2v 7kk.
    Toi mun pikkuveli Vili on Cockerspanieli, se taas on blue roan ja se on mua pari kuukautta nuorempi.

    Me tullaan ihan Suomesta, ollaan molemmat synnytty Kärkölässä jossa meidän mami tuli kattoo meitä, rakastu meihin ja vei meidät tänne Hyvinkäälle kotiin. Me ollaan muutettu kerran ja huh että siinä oli iso urakka, piti pakata kaikki meidän pehmolelut ja luut ja niitä on paljon (osa me ollaan kyllä tuhottu jo silpuksi).

    Oon vähän tälläinen hienohelma pojaksi, tykkään kun äiti pesee mua tai harjailee mun komeita rintakarvoja tai häntäviuhkaa.
    Kun taas toi Vili tykkää olla resupekkana, se ei voi sietää kylpemistä ja möyhii aina turkkinsa sekaseks. Nyt tänään se on mököttäny kokopäivän kun mami leikkas sen parran pois, ihan hyvä vaan, se oli aika hölmön näkönen sen kanssa. Mulla ei oo mitään eirkoistaitoja, kyllä mä osaan istua, käydä maaten ja odottaa kun äiti niin sanoo. Mainitsinko että oon aika komee tapaus vaikka mulla onkin värivirhe, mulla jää aina aamuisin toisesta silmästä meikit tekemättä.
    Vili on taas kätevä hyppimään korkealle ja nappaamaan mulle kaikkia herkkupaloja, sitten se on myös oiva vahti, kukaan ei pääse meille sisälle ilman että Vili tietäisi sitä. Se on salamana paikalla missävain tapahtuu jotain.
    Itse olen pieni arkajalka, olen lempeä kun porkkana mutta pelkään pieniä koiria, viime kesänä yks koirapoika puri mun kirstun rikki ja siihen jouduttiin laittamaan tikit, se oli ihan hirveetä mutta onneks mami helli ja piti mua hyvänä.

    Toi Vili on kyllä välillä aika adhd. Sit se tykkää mamin siskosta hirveesti kun sen sisko antaa Vilin nukkua sen vieressä sängyssä, itse taas en saa nukkua mamin vieressä koska kuorsaan kuulemma liikaa (no okei, en ees pääse mamin sänkyyn koska se on niin korkea ja mä en pääse hyppäämään korkealle mun lonkkavian takia)

    Mitä me tykätään tehdä yleensä? No olla ulkona, varsinkin talvisin, mami ei kyllä hirveesti tykkää kun tullaan ihan lumisina sisälle. Sitten tykätään näin joulusin leikkiä joululahjapaperilla. Sitten mä tykkään nukkua lattialla tyynyn päällä jonka mami mulle siihen laitto, Vili taas nukkuu missä vaan ja yleensä selällään tassut ojossa.

    Nyt mä lähden vahtimaan tota muhkeaa kinkkua ettei Vili syö kaikkea.

    Unolle, sen mamille ja iskälle hyvää joulua

    Vuf
    - Kipi ja Vili
    (joka taaskaan ei oo paikalla kun se valtas mamin sängyn, se rylkäle pääsee sinne ite mutta mä en :S)

    VastaaPoista
  92. Moikka, Uno!

    Mun nimi on Vilma ja mä asun täällä Forssassa. Mä oon tällanen tosi sosiaalinen tapaus, ja mulla onkin vaikka kuinka ja paljon kavereita. Just eilen olin morjestamassa mun poikaystävää Yogia (älä kerro Jesselle, oon ehkä maininnu silleki et se ois mun poikkis...). Me vaihdettiin joululahjat, saas nähdä mitä Joksu on mulle keksinyt.

    Mun äiskä oli pikimusta kääpiövillakoira ja iskä vitivalkoinen (kuten säkin!) bichon frise. Mulla on siis tällaset hauskat geenit. :) Ja arvaa mitä. Kun mut haettiin mun syntymäkodista, niin mun nimi oli Wilson. Mieti nyt! Mähän oon tyttö.

    Mä oon ihan musta, mut rinnassa kulke sellanen hauska valkonen raita perintönä iskältä. Vaikka oon vasta puoltoistavuotias, niin mun naamassa ja vähän joka puolella on valkosia karvoja! Se näyttää vähän siltä ku olisin tosi vanha. Vaikken oo! Aattele.

    Kavereista muuten sen verran vielä, että aina kun mä pääsen ulos niin mä haluun mennä morjestaan naapurin Eeroa. Se on sellanen chowchow, näyttää muuten ihan nallelta, ja se pystyy oleen ulkona vaikka kuin ja kauan vaikka on lunta! On tosi kiva, et se on usein pihalla, niin sitä pääsee tervehtiin. Eero tosin on välillä vähän kärttysä... sillon se kannattaa kiertää kaukaa.

    Mun sisko just kerto et täällä on asunu ennen kans tollanen cottoni niinku säkin. Sen nimi oli Bella. Mulla on sama tapa kuin Bellallakin - me molemmat meinaan hoksattiin, et rappusista näkee hyvin joka puolelle asuntoa.

    Täällä mun kodissa on nimittäin sellaset kierreportaat ja niillä mä yleensä loikoilen. Siitä näkee olkkariin, yläkertaan, keittiöön, eteiseen ja pihallekin! Tosi kätsyä kun voi vahtia kaikkia samaan aikaan.

    Välillä noi tyypit vähän pelkää et mä tipun sieltä portailta, mut onneks oon tosi ketterä. Tykkään kiipeillä sohvien selkänojilla ym. jännissä paikoissa. Mummolassa tipuin pari kertaa sohvan selkänojalta ikkunalaudalle kukkien päälle, mutta si opin et miten siellä oikein parhaiten pysyy!

    Jos mä olisin ihminen, niin mä olisin hemaiseva tummaihoinen tyttö, jolla on törkee afro! Just sellanen mulla meinaan onkin.

    Mä oon ketterä agilitykoira ja mun suurimmaks tempuks vois sanoa sen, et mä suostuin kiipeen A-esteen. Se on se iso A-kirjaimen muotoinen hökötys, huhhuh. Ensin kyllä hirvitti. Mut si ku sisko kiipes sen päälle ja tarjos ihan himona nakkeja, niin kyl mä si suostuin. Ja nyt se on yks mun lemppareista!

    Mun iho kutiaa tosi herkästi ja joudun rapsutteleen itteeni kauheesti. :( Mun sisko on kokeillu eri shampoita, mut aina se kutina tulee takasin. Sanoit et noi sun shampoot auttaa just tohon hommaan, ois kiva kokeilla. Mun korvatkin on tosi herkät, nekin kutiaa vähän väliä. Tosi mälsää!

    Sun tekstissä ei kyä lukenu et "kuva ois kiva", mutta tässä tää nyt kuitenkin on:
    http://i288.photobucket.com/albums/ll176/lentsikka/Vilpuri/vilmanetti1.jpg?t=1261610456

    Tulipas tästä pitkä! Ihanaa kun tulee joulu ja saa taas repiä paketteja! ÄHKYÄ JOULUA!!

    VastaaPoista
  93. HEI! Mää oon Aku-koira, Oulun perukoilta. Alunperin oon Oriveeltä, mutta mut haluttiin sitten välttämättä hakia tänne pohojoseen päin, ja kyllähän mää täällä merisessä tuiskeessa tykkään asustella! Oon 3 vuotias komea, lihaksikas, kiiltäväturkkinen mutta myös muutaman makkaran omaava musta labradorinnoutaja! Olen tosi kova poika touhuammaa, tykkään uija, kieriä mudassa (valitettavasti), kävellä lätäköissä, katella ja haistella narttuja, ja tietenki syödä ihan mitä vaan nokan etteen sattuu paitti mandariineja, salaatinlehtiä ja suolakurkkuja!
    Mun kaikista vaikuttavin temppu on hypätä aivan tikku suoraksi, toisin sanoe "donkata" ulko-ovesta sissään tulevan naama kielelläni. Eli tykkään pussata kaikkia! Vaikka isokoira olenkin osaan hyppiä kahdella jalalla, kieriä käskettäessä ja lisäksi tietenkin käydä pussaamassa tyyppiä jonka nimi sanotaan.
    Mulla on tosi herkkä iho ja mua pestään ja huolletaan perusteellisesti noin kerran kuukauessa. Mun on aina täytyny käyttää apteekista ostettuja shamppoita, jotta mut saahaan puhistettua turvallisesti. Ois tosi mukava saaha testata, että sopivatko nää mun herkälle hipiälle. (:
    Rauhallista joulua Borikselle, Pepille ja Mimmille!
    Toivottaa Aku ja Akun omistaja

    VastaaPoista
  94. Heippa Uno!

    Meitä poikia on kaksi, karkekarvainen mäyräkoira Rampe ja picardienpaimenkoira Atte. Me ollaan molemmat tosi suloisia ja höpsöjä, vaikka aika erilaisia. Meillä ei oo hirveesti mitään erityisiä taitoja koska jos meille jotain yrittää opettaa, unohdetaan se heti seuraavana päivänä. Mutta Rampe osaa hyppiä tosi pitkiä matkoja tuolista toiseen, välillä näyttää aika vaaralliselta puuhalta, mutta aina se on siitä selvinny. Rampe osaa myös tosi hyvin näyttää mangustilta! Atte taas on ylpeä siitä, että osaa tosi varovasti kiivetä pyörivään tuoliin, ja sitten siitä on kiva pyöriä siinä. Atte osaa myös ottaa sukan pois isin jalasta jotta se saa nuolla sen varpaita!

    Hyvää joulua sinne teille ihan kaikille kivoille tyypeille !

    VastaaPoista
  95. Miau Uno!
    Täällä miukuu kissaherra 4v, nimeni on niin naisellinen että en sitä edes kehtaa tunnustaa, minua kutsutaan kotona vain Kissaksi. Olen potra poika, ja minua tarvitsee harvemmin pestä. Mutta nyt olemme muuttamassa rivitaloon, joten pääsen enemmän pihallekin -> omistajaemäntäni joutuu varmasti opettamaan minut pesulle kuratassujen takia.

    En ole viitsinyt opetella mitään temppuja, mutta tapanani on aamuisin herättää emäntä ensin maukumalla, ja jos siihen ei reagoida, loikkaan sänkyyn viereen ja tökin nenälläni omistajan nenää niin kauan että se herää.

    Hyvää joulua :)

    VastaaPoista
  96. Moi!
    Me ollaanki tehotiimi Savon maalta: sheltit Oiva 10 v, Vili almost 10 v, Tiitu 3 v ja collie Otto 8 v. Meissä riittää puleeraamista ja puunaamista kerrakseen. Me ollaan ihan kotokoiria, paitsi tuo pikku pullakka Tiitu joka käy aina välillä näyttelyissä ja silloin pitää tosiaan puunata kunnolla.
    Meidän temppukategoriaan kuuluu ehdottomasti näyttävimpänä ryhmähaukku. Sitä sinfoniaa kavahtavaa kyllä kaikki sisälle tulijat. Tutut ja tuntemattomat.
    Oiva osaa myös tehdä kaikkia hienoja kuten kierimistä, ryömimistä, ylävitosta(myös Vili ja Otto osaavat) sekä ottaa kuonon päältä keksin kun se on eka ollu siinä tovin.
    Tiitun temppukategoriat ovat survival eli selviytyminen 10 kk iässä vieraassa metsässä yksin. Se harrastus jäi kyllä yhteen kertaan, onneksi. Sitten söpöily kaiken maailman takeissa ja puvuissa <3

    Tälläinen lauma meitä on. Mammalla riittää kyllä hoitamista ja halailemista kerrakseen.

    Hauskaa Joulua ja Railakasta Raketinta Uutta Vuotta teille :)

    Oiva, Vili, Otto ja Tiitu + sihteeri Sanna

    VastaaPoista
  97. Heippa Uno!
    Täällä huutelee 4,5-vuotias labradorinnoutaja Morris. Mä olen kauniin suklaanruskea ja niin mahdottoman söpö, että jokainen vastaantulija haluu aina rapsuttaa. Mä en sitä laita ollenkaan pahakseni vaan heittäydyn maahan oli paikka mikä tahansa.
    Mun lempipuuhaa tässä maailmassa on syöminen ja nukkuminen, vähän niinku sun äitillä ja Mimmi-tädillä! Söisin niin paljon kun ruokaa vaan annettaisiin, mut mun omistajat on niin höpsöjä et ei sitä ruokaa tuu aina ku haluisin. Herkkuja saan kyllä aina ku neki syö :D Nukkua kyl saan ihan missä haluun ja sitä teenki mielelläni sohvalla tai sängyssä, pehmee paikka on paras peti! Ois mulla oma patjaki mut en mä nyt sitä käytä ku on parempiakin tarjolla. Kannattaa kokeilla!
    Toi pesulla käynti ei oo munkaan lempihommaa mut aina välillä sielläkin on käytävä. Uiminen sen sijaan on syömisen ja nukkumisen jälkeen parasta mitä tiiän! Vaikka oon melkein 40-kilonen hauva niin vedessä haluun aina syliin mut jostain syystä mun omistajat ei tykkää siitä. Voiskohan se johtuu mun kynsistä jotka ehkä saattaa vähän raapia niitä? En tiiä, on noi ihmiset niin kummallisia.
    Uimisen jälkeen kannattaa kokeilla hiekassa pyörimistä, se on aika mukavaa ja uskon et sunki mamma vois tykätä siitä! Tykkään myös märkänä pyörii ihan missä vain, niinku säkin, esim. puhdas matto on aika pop.
    Mä en oo mikään erityinen temppukoira, mulle ku sanoo "Maahan" niin mä kellahdan selälleni ja haluun et mua rapsutetaan. Mä oon kyl hyvä näyttämään söpöltä ja mua pusutellaanki aika useesti. Sun laulutaidon voisin kyl ottaa, ehkä voisit joskus opettaa mua? Sä voisit vaikka laittaa tänne sun äipän blogiin jonku opetusvideon!

    On ollu Uno kiva tutustua suhun mut nyt mä lähden tonne lumeen peuhaamaan, se on kanssa aika kivaa. Hauskaa joulua sulle ja sun äitille ja Mimmille, ootte ihan parhaita!
    Wuf wuf, Morris

    PS. Mun mamman sähköposti on keksihirmu@hotmail.com

    VastaaPoista
  98. Moro Uno ja tytöt!

    Mä olen köyliöläinen 5-vuotias maatiaiskissa. Kuvailisin itteeni aikalailla sellaseks perusäijäks: tykkään syödä lauantaimakkaraa ja nukkua.

    Mä olen saanut nimeni yhden suomalaisen huippuartistin mukaan, joka mun syntymäni aikoihin nousi kuuluisuuteen sellasen Idols-ohjelman kautta. En anna tätä tekoa emännälleni koskaan anteeksi, enkä halua puhua siitä sen enempää.

    Kuten tuossa jo mainitsinkin, niin oon tullut aika lailla emäntääni, ja tykkää tosi paljon vaan nukkua ja syödä. Välillä haluan kuitenkin myös hemmotella emäntääni saalistamalla sille esimerkiks lintuja tai päästäisiä. Mun bravuurini on kokonainen fasaani.

    Näin joulun aikaan tykkään oikein erityisen paljon myös ihan vaan juosta hulluna ympäri taloa ja rytätä kaikki matot. Sitten kun oikein villiinnyn, niin terottelen kynsiäni tapetteihin, ja joskus myöskin yhteen tiettyyn perintöseinävaatteeseen. Joulukuusen palloja on myöskin kauheen hauskaa repiä alas, ja koska emännän tekemästä piparkakkutalosta en oikein tykkää, niin sitä yritän aina mahdollisuuden tullen läpsiä alas pöydältä.

    Tosiäijäthän ei suihkussa käy, joten ne ei myöskään käytä mtn shampoota, mutta tätä tyttöjen blogia kyllä lueskelee kaikki kundit näillä hoodeilla! Haluunkin nyt lähettää vielä erityisterveiset tytöille, sillä ymmärrän teitä ihan kauheen hyvin. Mulla oli lapsena niin isot korvat ja niin pitkät takajalat, että mua haukuttiin usein jänikseksi! Se oli rankkaa aikaa, mutta selvisin, ja nyt oon kissamaisempi kuin yksikään kissa koskaan missään!

    Ihanaa, lämpöistä, herkullista, nautinnollista, rentoa ja rauhallista joulua koko poppoolle toivottelee piiapauliina ja Tuisku *<:) !

    VastaaPoista
  99. Hei!

    Olen Mauno. Karkeakarvainen mäyräkoira ja ikää on 15 viikkoa. Olen kuulemma ehkä maailman suloisin ja herttaisin olento.

    En osaa vielä kovin paljon temppuja nuoresta iästäni johtuen. Luokse tulen käskystä paitsi jos olen tuulikaapissa, missä on niin paljon kenkiä ja vielä ulko-ovikin, että korvat menee ihan lukkoon ja mikään käsky ei tehoa.

    Osaan myös istua käskystä ja kovin yrittävät opettaa myös maahan menoa. Se vaan vielä pelottaa ja yleensä johtaa pieneen pelkopissaan. Kynsien leikkaaminen aiheuttaa usein samaa ja silloin joudun vielä pesullekin, kun olen ihan pissassa ja kauhistus on kaksinkertainen. Äiti ja isi eivät ole vielä hankkineet minulle mitään ihania pesuaineita ja siksi pesu on tähän asti suoritettu lähinnä vedellä. Yksi päivä puhuivat, että jatkossa pesevät minut mäntysuovalla. Onko moista kauhetta edes kuultu?

    Mukavaa joulua ja paljon suukkoja ja nuoluja.

    Vetoavin mäykkäkatsein,

    Mauno

    VastaaPoista
  100. Täällä tassuttelee 6-vuotias borderterrieri neito Demi. Olen pieneksi ja söpöksi kutsuttu koira...ulkonäkö voi kuitenkin pettää, sillä omistan oikean suuren koiran luonteen! Uskoisinkin olevani näiden kulmien pelottavin haukku.

    Vaikuttavin temppu saattaa olla käsky: "Kuole." Tällöin kellahdan makuulta kyljelleni. Mikäs siinä kun tykkää köllötellä, ja päälle saa vielä Frolic -herkkuja.

    ps. Itse asiassa äitini on viime päivinä sanonut, että olen pesua vailla, mutta minusta lika kuuluu vahvasti koiruuteen.

    VastaaPoista
  101. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  102. Terrrve!

    Täällä joulumielessä kirjoittelee Taavi, rotutoveri Helsingistä! Ikää pumpulivanhuksella on jo yli 9, mutta temput on edelleen hallussa. Kuten meistä on jossain sanottu, kaikilla muilla ainakin on hauskaa, omistajalla ei ehkä aina niinkään. Äippä yritti monta vuotta treenata kanssani agilitya, ja hauskaahan se oli. Tosin kun äipän mielestä olisi ollut ihan jees päästä joskus rata kerralla läpi, niin itse nautin mm. putkeen kakalle jäämisestä ja saman aidan edestakaisin hyppimisestä.
    Tässä vaiheessa joku voisi luulla etten tykkäisi lajista, tai jopa pelkäisin sitä. Näin ei asia ole, saan vaan huvini irti hieman eri asioista kuin muut..

    Myöskin takuuvarma temppu on hypätä sänkyyn silloin ku äippä ei ole siellä yksin. Ja toki katsoa todella hämmentyneesti, ihan kuin en ymmärtäisi että sinkkuäipällä saattaa joskus käydä vieraita. Hihii! Olen täysin sitä mieltä, että ensin testataan rakkaus MINUA kohtaan, ja sen jälkeen sitten vähempi tärkeät asiat, kuten se tykkäävätkö ne toisistaan. Näin on näreet. Niin!

    Nyt täytyy mennä, sain joululahjaksi röhkivän porsaan, ja en ole vielä täysin kesyttänyt sitä. Tosin olen ehdottomasti voitolla, porsas kun on jumittunut maton alle. Cotonithan on tunnettuja verenhimoisesta luonteestaan!

    Heipparallaa ja mahtavan temppurikasta joulua teillekin!

    Terkuin,

    Taavi ja äippä Malla

    VastaaPoista
  103. Moi, mä olen 2010 vappuna 10 vuotta täyttävä kissa ja rakastan ruokaa. Syön ainakin kolminkertaisesti suosituksiin nähden-. Olen puoliangora ja minusta lähtee paljon turkkia, kämppikseni eivät pidä siitä. Olen ollut painavimmillani kahdeksan kiloa mutta olen laihduttanut viiteen kiloon. Osaan imitoida niin possua röhkimällä, käärmeettä sihisemällä, tarpeentullen myös lintua aukomalla suutani. Maukumisesta en ole ikinä tykännyt ja kämppisteni kuulleen olen maukaissut alle viisi kertaa. Toivotan teille hyvää joulua ruokien parissa, röhkäisten Minttu
    ps.missä joululahjaruokani?!

    VastaaPoista
  104. Me ollaan myös cottoneita, nimeltä Riesa, Räyhä ja Räksy.

    Temput osataan: vesilätäköiden läpi juokseminen, anopin hienoimmalle matolle pissiminen, murinapörinä naapurin koiralle joka rappukäytävässä kuljeksii. Mutta paras temppu on jakaa lämpöä ja rakkautta isäntäparillemme Helille ja Teemulle. Ja sitähän piisaa, olemme ihmisläheisriippuvaisia. Minne ikinä he menevätkään, me seuraamme perässä. Paitsi nyt jouluna kun on tullut muutama hepuli tuola lumihangessa ja on juostu paapan maatilaa ympäriinsä, tottelematta. MUT KU SE ON NIIN KIVAA!!!

    VastaaPoista
  105. Heissan minä olen noin 1-vuotias chihuahua neito Lappeenrannan lähistöltä, painoa löytyy vain päälle kilon eli mini kokoa ollaan.

    Mami pitää minua aivan prinsessana vaikka olen ylväs vahtikoira ja vahdin pihaani jopa sammakoilta. :)

    Piilotan kaikki saamani herkut tossuihin joita käytän pihalla pakkasella etteivät tassut jäädy. Tossut taas jemmaan niin hyvin ettei niitäkään meinaa mistään välillä löytyä. Mami ei varmaankaan ole tätä huomannut ;)

    Kaikki temput ovat sallittu herkkujen saamiseen takajaloilla ja välillä etujaloillakin käveleminen olen siis myös melkoinen sirkuskoira. Toisen pienen kaverin saan tammikuussa opetettavaksi näin ainankin kertoivat.

    Joulupukki toi vinkuvan pehmopossun jota olen ahkerasti jo kerennyt päivän vinguttaa koko ajan. Saanpahan huomiota vähän enemmän ja possusta kuulee missä mennään. Tykkään myös hammasharjoista. Terkuin Dior

    VastaaPoista
  106. Moi, mä oon Tellu-tyttö kymmenen vee (kukaan ei usko), labbiksen ja dalmatialaisen sekoitus Kuopiosta. Mun vaikuttavin (tai usein toistuvin) temppu on se, kun joku tulee meille kotiin ja mä ryntään epätoivosena etsimään jotain suuhuni. Kun mä löydän jotain äänenvaimentimeksi, aloitan hillittömän vinkumisvonkumis murinan, joka loppuu vasta kun se/ne jotka on tullut mun kotiin, rapsuttaa mua pyllystä tarpeeksi pitkään ja tarmokkaasti.

    VastaaPoista
  107. kun näin ton ekan kuvan, missä sä ja Uno ootte uimassa, niin mä luulin että te ootte siinä avannossa! Ajattelin jo, että aioks sä tappaa koiras... :D Ainaki mun koira kuolis jos mä pistäisin sen avantoon uimaan, se on niin kylmyyden arka ruipelo.

    Hyvää joulua! ja tää on tosi kiva blogi!

    VastaaPoista
  108. Moikka Uno!

    Olen terrierineiti Nella Adalmina, alunperin Unkarilainen kaunokainen, kunnes joku päätti viedä mut siskojeni kanssa tänne kylmään Suomeen. Ei siinä mitään, oon kyllä viihtynyt täällä hyvin! Ruokaa piisaa, ja kaikki menee kuulemma mun peppuun.. Ei voi pitää paikkaansa! Lumikin on just siistiä, katoan sinne hyvin jos olen tehnyt jotain pahojani, olenhan valkoinen! (Ainakin sillointällöin..) Olen ihan superhyvä suunnittelemaan karku-yms. tutkimusreissuja. Mulla on täällä kotona semmonen valkonen vähän isompi kaveri kun minä, se on mun poikaystävä. (Tosin pitäs varmaan ettiä uus kun siltä vietiin sukukalleudet..) No, kuitenkin yks päivä nähtiin et ei hitsi, joku on unohtanu meidän pihatarhan portin auki! Se oli menoa se ;) Chillailtiin ihan rauhassa pitkin kyläteitä, kunnes joku huusi meitä. Se oli ihan vieras tyyppi! Huisia.. No mentiin sen auton kyytiin sitte ku se tarpeeks kauan siinä huuteli ja anto vähän namiakin. Ei me nyt tajuttu et se aikoo meijät johonkin viedä! No, koko päivähän siinä reissussa vierähti ennenkun mami tuli hakee meijät kotiin. Se vieras tyyppi oli vieny meijät 150 kilometrin päähän kotoa, johonkin koirahoitolaan. Hyi hitto mikä paikka, mua ei rapsutettu ees PUOLIA siitä ajasta minkä vietin siellä. No, onneks mami oli soitellu kaikki koirahoitolat sun muut hemmetin laitokset läpi ja löys meijät. Mut oli siitä hyötyäki, saatiin semmoset hienot korut, mis on meijän nimet ja sit joku puhelinnumero mihin voi soittaa jos me ollaan reissun päällä. Mulla on pinkki :) Kannattaa Uno kokeilla tota temppua, jos säkin saisit hienon korun ellei sulla vielä ole!

    -Nella Adalmina

    VastaaPoista
  109. TerveHei!

    Mie olen Frodo, tämmönen 2-vuotias isovillakoiran ja irlanninsetterin rakkauden hedelmä täältä pohjosemmasta. Lempitouhuni ja erityistaitoni on ROSVOAMINEN! Ekana varastetaan jotain, sitten esitellään se äiskälle ja sitten juostaan. Jos tulee umpikuja vastaan täytyy pyörähtää selälleen ja nyrkkeillä tassuilla viimeiseen asti.

    Parasta on, kun äiti on väsyny. Silloin se vaan huutaa, että "vaihtokaupat" ja vaihdan rosvotun tuotteen nakkiin tai kinkkusiivuun. Vinkkinä vain, että
    uusilla vaatteilla on monesti erityisen hyvä vaihtokurssi.
    Olen siis myös melkoinen herkkusuu! Vähän niinkuin sinun äiti!

    Osaan myös olla mahdottoman kiltti ja tottelevainen. Harrastelen äitin kanssa pitkien lenkkien lisäksi myös TOKOa ja agilitya. Tykkään myös metsästyksestä, olenhan puoliksi metsästyskoira. Parasta on seurata pupunjälkiä ja metsästää pupunpapanoita!

    Vaikken ite tuosta palkinnosta välitäkkään, niin äiti vissiin siitä tykkäisi. Ainoa hyvä asia pesussa on nimittäin munkin mielestä ne pakolliset pesuhepulit!

    Koiramaista joulunaikaa ja uudenvuoden odotusta(vaikka raketit onkin toooosi pelottavia)!
    Toivoopi Frodo ja Roosa
    Tuossa vielä kuva minusta. Äiti luuli, että olin repiny tuon, mutta en ollu. Ihan varmasti en!:D
    http://s902.photobucket.com/albums/ac224/Frodo0000/?action=view&current=100_2237.jpg

    VastaaPoista
  110. täällä Figo, 5v kääpiöpuudelinpoikanen Helsinkistä! Paras trikki taitaa olla...pallon saaminen suoraan kiinni ilmasta! sitä meillä harjoitellaankin joka päivä tosi ahkerasti heti aamukuudesta alkaen. ja emäntä kiittää..

    VastaaPoista
  111. Kivat joulut! Mun nimi on Huuko ja olen jo 6v vanhaherra Helsingistä. Mun elämässä parasta on nukuminen, syöminen ja miljoonat tyttöystävät (kyllä rakastan niitä kaikkia ja välillä myös joitain poikakoiriakin, hups..). Rodultani olen cavalier kingcharlesinspanieli, musta ruskein täplin. Harrastan paljon ja kaikkea, kuitenkin mun suosikkiharrastus on agility, jossa nään kavereita ja näytän näteille tytöille miten atleettinen vartalo mulla on. En ymmärrä miks mami aina nauraa mun vartalolle. Musta on ihan normaalia, että vaikka rotumääritelmässä lukee et mun pitäis painaa maksimissaan 8kg, painan silti reilut 14kiloa, mut oon vaan isoluinen.
    Pienenä olin tosi huono syömään (enää ei kyllä uskois), sen vuoksi mami yritti syöttää mua jopa lusikalla, hyi. Kiusasin mun pikkusiskoja ja sillon kun ne nukku, menin mun koiraäidin luo juomaan maitoa, että sain eniten sitä :( Nykyisin mun ehdottomasti vaikuttavin temppu on se, että leikin että mulla olis aivan kamala pissahätä. Yleensä mami aina sillon tekee jotain "tärkeetä" kuten opiskelee. Menen mamin viereen itkemään ja ulisemaan. Äitille tulee hätä ja se tulee kattoon mikä mulla on. Sit juoksen täysiä jääkaapin eteen ja heilutan häntää täysiä. Eiks se mami ymmärrä että mulla on vaan tosi nälkä, eikä todellakaan mikään pissahätä. Joulun aikaan tää on kaikista nastointa, sillä sillon mun jääkaapissa säilytetään esim maksalaatikkoa, slurps.

    Unolle terkkuja, voin opettaa tän tempun sullekkin ;)
    Toivoo: Huuko ja sen tyhmä mami, joka ei oo antanut vielä yhtään herkkuja tänään, vaikka kovasti oon yrittänyt.

    VastaaPoista
  112. Kivat joulut! Mun nimi on Huuko ja olen jo 6v vanhaherra Helsingistä. Mun elämässä parasta on nukuminen, syöminen ja miljoonat tyttöystävät (kyllä rakastan niitä kaikkia ja välillä myös joitain poikakoiriakin, hups..). Rodultani olen cavalier kingcharlesinspanieli, musta ruskein täplin. Harrastan paljon ja kaikkea, kuitenkin mun suosikkiharrastus on agility, jossa nään kavereita ja näytän näteille tytöille miten atleettinen vartalo mulla on. En ymmärrä miks mami aina nauraa mun vartalolle. Musta on ihan normaalia, että vaikka rotumääritelmässä lukee et mun pitäis painaa maksimissaan 8kg, painan silti reilut 14kiloa, mut oon vaan isoluinen.
    Pienenä olin tosi huono syömään (enää ei kyllä uskois), sen vuoksi mami yritti syöttää mua jopa lusikalla, hyi. Kiusasin mun pikkusiskoja ja sillon kun ne nukku, menin mun koiraäidin luo juomaan maitoa, että sain eniten sitä :( Nykyisin mun ehdottomasti vaikuttavin temppu on se, että leikin että mulla olis aivan kamala pissahätä. Yleensä mami aina sillon tekee jotain "tärkeetä" kuten opiskelee. Menen mamin viereen itkemään ja ulisemaan. Äitille tulee hätä ja se tulee kattoon mikä mulla on. Sit juoksen täysiä jääkaapin eteen ja heilutan häntää täysiä. Eiks se mami ymmärrä että mulla on vaan tosi nälkä, eikä todellakaan mikään pissahätä. Joulun aikaan tää on kaikista nastointa, sillä sillon mun jääkaapissa säilytetään esim maksalaatikkoa, slurps.

    Unolle terkkuja, voin opettaa tän tempun sullekkin ;)
    Toivoo: Huuko ja sen tyhmä mami, joka ei oo antanut vielä yhtään herkkuja tänään, vaikka kovasti oon yrittänyt.

    VastaaPoista
  113. Heippa!
    Oon Nelli 1vuoden ja 6kk vanha karkeakarvainen mäyräkoiraneiti Huittisista, Satakunnasta! Meikäläisellä on monia vakuuttavia temppuja, mutta ehkä paras suoritukseni on tunjnistaa sana "kissa" vaikka keskeltä sanaa. Tämän seurauksena ryntään lähimmälle ikkunalle tiirailemaan mahdollista saalistani. Äiskä haluaa vielä huomauttaa, että se syättää mulle välillä kissanruokaa koska mukamas luulen että se on tehty kissoista... Eikö se sitten mukamas ole: Kissa-ruokaa?
    Lisäksi meikäläinen kirjoittaa omaa blogia. :)

    VastaaPoista
  114. Moikka Uno!

    Täällä edustaa viisipäistä marsulaumaa risteytysherra Fredrik! Meitä on aika monta, ottaen huomioon että äippä hankki kaksi ensimmäistään vasta vähän yli vuosi sitten. Äiti päivittelee meille omaa blogiakin, joka löytyy osoitteesta http://guineapigtastic.blogspot.com/ ! Sieltä kannattaa käydä vilkaisemassa että millanen komistus täällä kirjoittelee.

    Mulla on kavereina risteytysuros Björn, jolla on aina välillä vähän ongelmia epämuodostuneiden varpaiden ja kieron selkärangan takia. Se on kuitenkin äipän lellikki ja sen kyllä huomaa - se saa aina ekana kaikki rapsutukset (ja on ainoa, joka niitä haluaa) ja saa ekstraherkkuja kaikilta perheenjäseniltä! Mun toinen kaveri on kalju Surku, joka on vielä ihan vauva. Se on vähän tyhmä, rodultaan skinny, ja se aina kiusaa mua nyppimällä mun turkkia. Sillä itsellään kasvaa karvaa vaan jaloissa ja nenässä niin se taitaa olla vähän kateellinen tälläselle tuuheatukkaiselle tapaukselle. Toisessa huoneessa asustelee omassa häkissä mun ex-kaveri, risteytyspoitsu Ernest, jonka kanssa riitannuttiin ja sen uus tyttöystävä, teddyneiti Bella! Ernest on aika arka mieheksi ja Bella pitää sille aikamoista kuria.

    Oon meidän laumasta taitavin ja oon oppinut jo aika päiviä sitten sen, että ruokaa ei mulle heru jos en nouse takajaloille! Aika monesti mää kuikuilen tuolta häkin reunalta jos sitä ruokaa nyt tulisi, kun niin nätisti keikun takajaloilla. Bella on kyllä kuulemma oppinut jo vähän samaa temppua... Ernest taas ei uskalla ja Surku on vielä niin pieni että se ei osaa. Björn taas ei pysty nousemaan takajaloillensa, mutta se kyllä aina pusuttelee ja rapsuttelee kaikkien sylittelijöiden käsivarsia! Aikamoinen hurmuri, ei muuta voi sanoa.

    Koska suurin osa meistä on risteytyksiä, äippä käyttää meitä vain lemmikkinäyttelyissä. Bella ja Surku kyllä on suuntaamassa ensi vuoden puolella virallisiin luokkiin kokeilemaan onneaan, että miten hienoja rotumarsuja ne on! Ernest on niittänyt kyllä lemmikkikunniaa saamalla ruusukkeita oltuaan tuomarin suosikki ja sen sellaista... Itse olen saanut vain kunniamainintoja, samoin Bella.

    Minä ja muut marsut ei oikein välitetä pesusta, mutta kun meitä poikamiehiä löytyy niin paljon ja välillä pitää sotkea, niin turkkikin menee likaiseksi. Ennen näyttelyä on aina hirveät puunaukset menossa, kun äippä yrittää saada meidän rasvarauhaset ja korvat puhtaiksi! Talossa asuu myös yhden tädin kaksi ulkopupua, Reppuli ja Kassinen, joiden tassunpohjat on ihan hirveän likaiset kun ne aina kaivaa kuoppia maan alle ulkohäkissä... Sais nekin joskus pestä ihan kunnolla!

    Terkkuja hirveästi sinne päin, me ollaan herkuteltu nyt jouluna kauralyhteillä ja havunoksilla, kun ei eläinperäisiä aineita voida syödä!

    VastaaPoista
  115. Voi ei! Myöhästyttiin!

    Olen Maisa, 12vko ja sekarotuinen lapinkoira. Minussa on siis enimmäkseen lapparia, sitten porokoiraa toiseksi eniten ja ihan himpusti kultsia ja beaglea.

    Minä synnyin ja kasvoin 8 viikkoiseksi Joensuussa, mistä tuo emäntä minut haki Lahteen. Nyt olen joulunvietossa, taas takaisin Pohjois-Karjalassa :) Täällä on ihan huippua, kun saan olla vapaana, mutta ihan liian kylmä!

    Mulle on opetettu vasta yksi temppu, kun olen niin pieni, ja se on istu. Tai kai nuo on yrittäny mulle muutakin opettaa, mutta tarjoon vaan sitä istumista kun oon sen jo tajunnu! Mun oma paras temppu on tanssi. Osaan tanssia tosi kivasti kun toi oma ihminen tulee töistä tai herää aamulla tai joku muu IHANA ihminen ilmestyy mun näköpiiriin! Se on tosi helppo tanssi, siinä vaan hetkutetaan häntää ja perää niin kovaa, että takajaloilla on pakko tepsuttaa että pysyy pystyssä! Joskus kun tahon tehä oikein tanssiesityksen, nousen jotain vasten ja tanssin kahdella jalalla. Se on kivaa! Kokeilkaa vaikka!

    VastaaPoista