moretolove

white

white

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

More shoes and bags to love!


Me kierreltiin viime viikolla Mimmin ja Saaran kanssa erilaisissa paikoissa hakemassa kamaa tonne meidän kuvauksiin. Yksi pysäkki olikin eräs Pr-toimisto, josta käytiin hakee muutamat korkkarit kuvauslainaan. Kierrellessämme toimistossa tutkailin kenkiä ja yhtäkkiä huudahdin ääneen, että anteeks nyt vaan, mutta MILLON SEPPÄLÄ ON RUVENNUT TEKEMÄÄN NÄIN NÄTTEJÄ KENKIÄ!??! (joo-o, kuulun just niihin hölmöihin, joilla on edelleen se käsitys ettei Seppälästä voi oikeastaan saada ihan hirveesti mitään kivaa, vaikka täytyy myöntää, että oon joutunut pyörtämään puheeni jo muutamaan otteeseen siellä käydessäni..) Mä pyysinkin sitten samantien ittelleni virallisen tiedotteen sähköpostiin tästä mallistosta, koska haluan tietää lisää ja nyt ajattelinkin esitellä tän nyt myös teille. Laitetaan niin sanotusti hyvä kiertämään:


Image and video hosting by TinyPic


Mulle selvisi, että Seppälän pitkäaikainen suunnittelija Teija Laaksamo on luonut tämän Teija Laaksamo By Seppälä- malliston ja Teijalle vaan sellasia terkkuja, että hyvin oot onnistunut, koska jopa minä, läski joka
a) en todellakaan osaa kävellä korkkareilla
b) en ole oikeastaan halunnut edes opetella kävelemään korkkareilla
c) kärsin suurista kivuista kävellessäni korkkareilla
olen ruvennut harkitsemaan, että mun täytyy saada tuosta mallistosta ainakin yhdet korkkarit ja ne on ehkä noi mustat missä on paljetteja, pinkki sisus ja pinkki pohja. Ahh niin nätit.


Image and video hosting by TinyPic

Mites sitten nää laukut? Mun katse naulautui tohon ihan viimeiseen mustaan ja paljettejahan siinäkin näyttäis olevan.. Voisin melkeinpä ottaa noista minkä vaan ja kengistä myös.. Oon kyllä niin helppo...... :D

Nää nyt sit kuulemma tulee kauppoihin 16.10 ja niitä myydään ympäri Suomea. Nyt täytyy kyllä sanoa, että Seppälä yllätti mut ihan täysin!


Löytyikö täältä joku/jotkut, joka varasti sun sydämen?

Mimmiopen arkinen tiistaipäivä


06:30 Herätyskello soi. Torkutan pari kertaa...

06:40 Pakotan itseni ylös, väsyttää ihan törkeesti. Etsin jotain päällepantavaa. Samalla soitan äitille antaisikohan pikkuveli kameran lainaan Intiaan, sillä olen hävittänyt oman laturini ja kamera on muutenkin rikki. Nyt joudun kuvaamaan Pepin lainapuhelimella. LOL. Pikkuveljen vastaus on jyrkkä ei. Outoa...



07:00 Kooma alkaa helpottaa. Nappaan rela-tabletin ja multikarosinia, oon nyt syönyt näitä muutaman päivän Intiaan lähdön takia. Haaveilen hetken.



07:15 Olen pukeutunut ja siirryn keittiönpöydän ääreen meikkaamaan. En koskaan meikkaa kylppärissä.

(TOTUUS: Tässä vaiheessa muistan, että tänään olin suunnitellut kuvaavani päiväni...)



07:42 Olen jo myöhässä, mutta nappaan pari kuvaa itsestäni silti hississä.



07:43 KUINKA VÄSYNEENÄ?!?! :D



07:45 Joudun kiiruhtamaan :DDD Yleensä lähen kävelemään 07:35 niin ei tarvii kiiruhtaa. Nilkkoja muuten paleltaa.



07:47 Ostan lihapiirakan evääksi Kuopion torilta Hanna Partasen kojusta. NAM.



07:49 Kello näyttää 07:49 ja alan olla jo totisesti myöhässä... Lämpömittari näyttää +2°C

07:50 Yritän soittaa Pepille. Ei vastaa. Yleensä puhutaan puhelimessa matka jonka kävelen kotoa koululle. Siis jos Peppi jaksaa puhua :D Reiluna ystävänä tietty herätän sen.



07:56 No mites tää mäki...



08:00 Nautiskelen opejen kahvihuoneessa lihapiirakkaa urheilusuorituksen jälkeen (mäki) ja mietiskelen. Asiakaspalvelu alkaa 08:15, joten en ole pahasti edes myöhässä.

08:15 Käyn neuvomassa parit värit alkuun.



08.40 Tulen datailemaan kahvihuoneeseen. Peppi on laittanut uuden postauksen. Jee! Aika makeita kuvia mielestäni.



09:30 Täyttelen lomakkeita jotka olis ilmeisesti kai pitänyt täyttää jo harjottelun alussa :D

09:45 Pikkuveli soittaa että jos hän sittenkin lainaisi kameraansa. Awww :) (On selkeästi sulatellut asiaa muutaman tunnin...)



10:00 Yritän etsiä talosta koulutuspäällikköä jolle voisin palauttaa avaimeni ja sopparit, mutta turhaan... (Hän on kokouksessa koko päivän.) Työnnän ne hänen postilaatikkoonsa ja melkein hajotan koko lootan.



10:30 Avustan oppilaita.



11:30 Avustan lisää oppilaita. Pelastan mm. yhden harmaaksi vetäisseen vaalennuksen.



12:45 Huomaan etten ehtinyt syömään. Iltapäivän asiakkaat ovat saapuneet. Neuvon työt alkuun.



13:30 Nukahdan hierovaan tuoliin kahvihuoneessa ja säpsähdän hereille kun oveen koputetaan ja oppilas tulee kysymään neuvoa (pistän tämän järjettömän väsymyksen Lariamin piikkiin). Menen auttamaan.

Norkoilen ympäriinsä asiakaspalvelussa ja alamme tekemään väritilausta.

14:15 Muutama oppilas ilmoittaa juuri lukeneensa uusimman postauksemme. Jee.

14:50 Yksi oppilas kysyy mistä voisi saada tietoa barokista, vastaan että KVG... (Oon näköjään tosi siisti ope...)



15:40 Peppi soittaa ja lähden kävelemään kotia kohti. Oikaisen puiden siimeksestä (kuvan puut eivät liity tapaukseen.)



15:45 Poikkean Amiskan Aromi-myymälässä. Ei ole mitään kivaa :(

15:50 Yritän soitella äitille, että tavattaisiinko jo. Ei vastaa. Soitan Timille torstaista.

16:10 Tsekkaan kotona blogin ja Peppi painostaa laittamaan sivuille Roosa nauha-bannerin, kun ei itse osaa. Teen työtä käskettyä.

16:15 Äiti tulee omilla avaimillaan kämpille. Istumme keittiönpöydän ääressä ja puhumme lähinnä blogista. En ole suostunut kertomaan hänelle blogimme osoitetta :D Äiti on kuulemma yrittänyt etsiä blogiamme Roosanauhasivuilta :D

16:45 Lähdetään äiti-More to Loven kanssa kaupungille. Käydään Anttilassa ja Sokoksella pyörimässä.



17:30 Äiti-MTL haluaa Rossoon syömään. Onpa ikävää...



17:45 Kuka muu tunnustaa syövänsä Rosson raastepöydän kastikkeen salaatilla eikä toisinpäin???



17:50 Lapset, pizzat tuli! (Inside-juttu selitys osa 742)
Tilaan Sohvi-ruispizzan. KUINKA HYVÄÄÄÄÄÄ!!!



17:50 Äiti-MTL tilaa Hot Pueblo pannupizzan. Kuinka hyvääääääää....
Saan siitä vielä pari palaa mukaan.



18:20 Rossossa istumisemme aikana on satanut vettä ja torilla soittaa mies säkkipilliä. Annamme hänelle 2€.

Äiti lähtee kotiin ja toivottaa minulle hyvät matkat.

18:30-00:00 Datailen kotona loppuillan ja yritän taistella unta vastaan.



Jossain vaiheessa iltaa nautiskelen Kool-Aidia. NOMNOMNOM.

Puhun Emmin kanssa Intiaan lähdöstä ja pakkaamisesta puhelimessa. Puhun myös useampaan otteeseen Pepin kanssa puhelimessa. Tekstailen myös Janen kanssa huomisesta.

Yritän muuntaa elokuvia kännykkään sopivaksi, mutta turhaudun ja alan nukkumaan. Jännittää tuleeko Lariamista mielenkiintoisia unia. (Ps. Ei tullu :D)


No kysynpä vaan kuinka ARKISTA! Minkäslaisia teidän arkipäivät on? :D

tiistai 29. syyskuuta 2009

More to love mukana Roosa nauha-kampanjassa!




Viime vuonna näihin aikoihin sain melkosen pysäyttävän puhelun, kun jo täällä blogissakin aiemmin hehkuttamani, rakas ja minulle todella läheinen mummini soitti ja kertoi sairastuneensa rintasyöpään. Hän ei ollut uskaltanut kertoa minulle asiasta heti, koska tiesi mun kärsivän tiedosta ihan hirveästi ja hän olisi tietenkin kantanut huolta sitten vielä mustakin kaiken lisäksi. Niinpä mummi olikin käynyt jo leikkauksessa ja kertoi mulle asiasta vasta sen jälkeen.. En muista edes tuosta tilanteesta oikeastaan mitään muuta, kun sen palan joka mun kurkkuun nous ja kuinka jotenkin kaikki pysähtyi. Mun lähipiiristä ei ole koskaan poistunut ketään todella läheistä ihmistä ja koska mummi on mulle elämäni yksi ehdottomasti tärkeimmistä ihmisistä, en osaa edes ajatella, ettei mummia enää olisi.

Kun sain tietää tästä, mulla meni monta päivää sellaisen kuplan sisällä. Itkin vaan kotona ja mietin mitä voisin tehdä, miten voisin helpottaa mummin oloa ja mitä nyt tapahtuu. Yritin ottaa selvää asioista, mitä tulevan pitää ja päätinkin seistä mummin rinnalla. Mummin hoidot alkoi, sen olo heikkeni huomattavasti ja olikin niin vaikeaa nähdä rakas siinä kunnossa. Muistan jokaisen kerran, kun lähdettiin näkemästä mummia kuinka multa virtas kyyneleet ja toivoin vaan, että kaikki olisi jo pian hyvin ja mummi selviäisi tästäkin voittajana.

Tänään viimeksi soitin mummille kysyäkseni vointia ja tiedustellakseni mitä lääkärit oli sanoneet mummin käydessä siellä kontrollissa. Mummin mukaan asioiden pitäisi olla nyt jo paremmin ja mä toivon niin kovasti, että me päästäisi yhdessä taas nauttimaan elämästä ja iloitsemaan siitä, että meillä on toisemme. Mun elämässä ei ole, eikä koskaan tule olemaan samanlaista esikuvaa, ystävää tai tukipilaria kuin mun oma mummini mulle on.



Tässä on yksi suuri syy minkätakia me Mimmin kanssa päätettiin lähteä Roosa nauha-kampanjaan mukaan. Perustettiin oma pinkki pottimme, jonne te kaikki ihanat lukijat, ystävät ja muuten ihanat tyypit voitte käydä meidän kanssa lahjoittamassa rahaa rintasyöpätutkimuksia varten. Jokainen euro merkitsee ja sen takia lahjottaja saakin itse määritellä summan, jolla haluaa osallistua.

Me halutaan tuoda kaikkien tietoon se miten paljon upeita ihmisiä blogosfäärissä liikkuukaan ja toivotaan myös, että te rakkaat bloggaaja-kollegamme linkitätte kampanjaa omassa blogissanne ja haastatte omia lukijoitanne lahjoittamaan meidän kanssa.

Tullaan myös nostamaan esille lokakuun aikana tuotteita, joita hankkimalla te pystytte osallistumaan kampanjaan, vaikka ette haluaisi tehdä rahallista lahjoitusta. Niin ja Peppi yrittää myös olla aktiivisesti mukana erilaisissa Roosa nauha-tapahtumissa täällä Suomessa ja Mimmi on luvannut marssia Intiassa nauha rinnuksilla ja pukeutua pinkkiin 23.10, kun vietetään virallista Pukeudu Pinkkiin-päivää!



Meidän potin löydätte täältä ja "kaikki potit"-kohdasta nimellä More to love! Sinne voitte tehdä suoran tilisiirron valitsemmalla potin nimen (tässä tapauksessa More to love) ja summan, jonka olette valmiita lahjoittamaan. Kenenkään nimi ei tule näkyviin kuka on lahjoittanut, joten käykää toki kertoilemassa meille miten ootte käyneet auttamassa, niin pysytään myös kartalla!

Kiitos kaikille jo etukäteen! Tästä tulee meidän pinkki kuukausi ja toivotaan, että te seisotte meidän rinnalla tukiessamme näin tärkeetä kampanjaa.


Mitä olette mieltä? Autatteko te meitä keräämään ison potin kasaan tärkeää asiaa varten haastammalla ystäviänne, perheenjäseniänne ja muita kivoja tyyppejä? Linkittäkää, kertokaa, juorutkaa ja laittakaa sanaa eteenpäin! Jokaisen panos on nyt tarpeen ja tämä on meille ihan äärimmäisen tärkeä juttu! :)

Kuva Roosa nauha-sateenvarjon kanssa meistä: Forka

Love's the funeral of hearts..

ja kaikkea muuta tosi synkkää! Meidän toiset kuvat lauantaina nimittäin olivat äärimmäisen mustat ja dramaattiset lookiltaan.


Haluun kans tollasen ruiskun mitä Saara käytti tässä Mimmille! Tuli ihan täydellinen iho jopa meikäläiselle, vaikka Saara sanokin, että mun T-alueen ihohuokoset näyttää kärsineiltä!


Tässä kohtaa alko väsyttämään jostain syystä ihan hirveesti. Odotettiin ruokaa malttamattomina, onneks sitä sitten saikin pian.


Saara joutui lähtemään laitettuaan meidän meikit kuntoon ja ruoan jälkeen Linda hyppäsikin kokonaan puikkoihin ja viimeisteli meidät kameran eteen. Oli vissiin huulipunat uponnu aika tehokkaasti niihin ruokaan, jotka vetästiin tauolla... :D


Ollaan ilmeisesti melkosia ammattilaisia, kun otettiin tääkin shootti niin tosissaan, ettei edes hymyilty ollenkaan.. :D


Vähän kuitenki hymyilytti, koska ties, että näissä kuvissa tulee olemaan mukana meidän miesmallimme Jani, jota saadaan himoita ihan rauhassa!


Tässä ollaan menossa jo pesulle seuraavaa meikkiä varten. Mimmi kerennyt jo vaihtaa mekonkin, on se aikamoinen epeli!


Mimmi astumassa juuri pesulle. Mitäs me aina iloiset More to lovet? ;)



Peppi menossa pesulle.

Näistä kuvista tuli myös luultavasti ihan älyttömän hienot, ei malttais odottaa että näkee! Nää oli niin täysin vastakohdat noille Candy-kuville, kun oltiin ihan mustissa. Ahh.
Kolmannet lookit onkin sitten ehkä eniten meitä?


Mitäs tykkäsitte näistä lookeista? Oltiinko uskottavan dramaattisia?

Ps. Vielä jos edelliset candy-meiningit kiinnostaa niin kannattaa katsoa myös Saaran postaus aiheesta.

maanantai 28. syyskuuta 2009

ENÄÄ NELJÄ YÖTÄ JA KOLME PÄIVÄÄ!


Enää neljä yötä ja kolme päivää ja minua kutsuu INTIA!

Eilinen menikin Pepin kanssa rinkkaa pakatessa.



Lähtö on siis perjantaina. Meillä (eli minulla ja kahdella ystävälläni) ei ole kuin lennot Mumbaihin ja yksi yö hotellissa varattuna. Tarkoituksena on palloilla (kirjaimellisesti) kuukausi ympäri Intiaa matkustaen lähinnä junalla. Kuten ehkä voitte huomata niin pakkailukaan ei ole ollut mitään maailman organisoiduinta, joten myös koko matkan suunnittelu on jäänyt melko vähälle. Onneksi tämä matkan suunnittelemattomuus ei kuitenkaan aiheuta sen suurempaa stressiä, sillä olen reissannut kuitenkin jonkun verran ja huomannut, että jos ei ole liikaa suunnitelmia ja tiukkoja aikatauluja niin paikan päällä tilanteisiin sopeutuminen on huomattavasti helpompaa.



Nyt kaipaankin kokemuksianne Intiasta. Minne mennä? Mitä tehdä? Ja mistä saa parhaat ruuat? Mitä pitää huomioida ja mitä ottaa ehdottomasti mukaan?

Kaikki vinkit Intiaa koskien ovat siis erittäin toivottuja ja tervetulleita, sillä nyt ehdin vielä (ehkä) reagoimaankin vinkkeihin.

Odotan matkaa innolla ja luultavasti nämä viime päivät tulevat täyttymään mm. seuraavanlaisia videoita fiilistellen.



Ps. Peppi yrittää lähes kaikin keinoin estää lähtöni roikkumalla pallona jalassa :D


I'll take you to the candy shop..


Kuten Mimmi eilen kirjotteli, niin meillä oli tosiaan lauantaina melkosen pitkä päivä. Meistä otettiin erilaisia kuvia erilaisiin tarkoituksiin ja ajateltiinkin esitellä päivän kulkua teille näin osissa. Nyt seuraakin ensimmäiset tyylit ensimmäisiin kuviin, jotka otettiin ensimmäisinä..


Pirteet peipposet odottelee Saaraa saapuvaksi. Oltiin päätetty änkeä Saaran autoon kaikkien niiden miljoonien nyssäköiden keskelle. Itsehän jouduin esim. istumaan jalat ristissä etupenkillä sulassa sovussa Saaran meikkien kanssa ja Mimmiä ei edes näkynyt takapenkiltä.. Onneks ei ollut pitkä matka.

Saara levittikin meikit melkosen nopeesti ja ruvettiin hommiin.

Mimmi pääsi vuoroon ensimmäisenä, mä nuokuin sohvalla ja join Finrexiniä, koska olin kuumeessa.


Mimmelikin siinä vähän väsyneenä.


Saaran luonnoksia.


Peppikin otettiin kehiin ja taustalla Linda suoristaa Mimmin hiuksia.


Pepistäkin aletaan saada vähän eläväisemmän näköstä. Vähän ehkä väsytti myös tässä kohtaa..


Aidot ripset, uskottehan?


Behnford'sin ihana Johanna lahjoitti meille karkkia kuvauksiin, joita tarvittiin näiden kuvien meikkiin ja lavasteiks.


Alkoi nyt vähän harmittamaan, koska ei tullu syötyä noita paljon yhtään. Mä en myöskään ottanut kotiin mitään, ku tiesin muuten veteleväni niitä koko viikon onnellisena. :D Eilen sitten Mimmillä vaadin saada yhden suklaapatukan, koska harmitti etten ollu ottanu itelleni mitään.


Saara rupeskin kiinnittelemään vähän karkkia meidän nassuihin. Yritettiin molemmat kielellä onkia niitä, mutta se iholiima oli ihan liian tiukkaa. :(


Kynsiin haettiin candya tällä Essien täydellisellä pinkillä sävyllä, joka on muuten oikeasti paljon hotimpi pinkki kuin kuva antaa ymmärtää. Hieman sellainen neon pinkki jopa. Sävy on nimeltään Pink Parka ja Syksyn ehdoton lemppari piristämään muuten ihan turhankin tummaa vaatetustani!







Ne oikeat kuvat on nyt ammattilaisten käsittelyssä ja saadaan nähdä niitä jossain vaiheessa. Seuraava lookki onkin sitten ihan täysin vastakohta tälle candy-meiningille ja esitellään myös se teille tässä jossain vaiheessa.

Vieläkin on paikat kipeinä siitä seisomisesta ja vääntelystä, mutta lopputulos on niin huikea, ettei voi kun hymyillä. Meillä oli ihan älyttömän hyvä tiimi, joiden kanssa kaikki synkkas loistavasti yhteen ja sen takia jaksokin hymyillä, hymyillä ja hymyillä.


Otetaan jossain vaiheessa vielä sit ihan tarkempaan tutkiskeluun, että mitäs tuotteita yms. on käytetty, että näistä pulleroista on saatu näin herkullisen näkösiä! :D

Eikö ollakkin aika namuja? ;)