moretolove

white

white

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Onko meillä sittenkään hyvä itsetunto?


Peppi pötköttää ja parantelee sängyssä ja luettiinkin tuossa uusinta MissMix-lehteä, jossa oli myös uutisoitu Kelly Osbournen valinnasta itsetunnonkohotuskampanjan keulakuvaksi.

Jutun mukaan uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että jopa 75% nuorista kärsii huonosta itsetunnosta ja ulkonäköpaineista. Myös Kelly kertoo kärsineensä ko. ongelmista vuosikausia, kunnes aloitti kuntoilun ja lopetti negatiivisten asioiden ajattelun.

Pöyristyttävintä kuitenkin on, että Kelly toteaa saaneensa enemmän lokaa niskaansa lihavuutensa kuin vakavan huumeriippuvuutensa takia, jota hän ei itse pysty käsittämään. Ollaan aina mietitty juurikin tätä, että mikä oikeuttaa esim. humalaisen ihmisen avautumaan
lihavalle. Ja miksi lihavuus koetaan helposti suurempana taakkana kuin moni muu asia. Ei varmasti olla ainuita pullukoita joille muut kokevat oikeudekseen huomautella asiasta. Samaa voisi tietysti miettiä vaikkapa pienirintaisista yms.

Meitä pidetään hyvän itsetunnon omaavina vaikka välillä sitä kyllä miettii olevansa ihan kaikkea muuta. Onhan se ihan fakta, että kaikilla on niitä RUMALÄSKI-päiviä (kuulemma myös Rihannalla:D). Myös siis meillä. Välillä kun vastailee niihin "miten teillä on noin hyvä itsetunto"-kysymyksiin niin sitä tulee miettineeksi, että onko meillä oikeasti hyvä itsetunto. Ollaanko oikeita ihmisiä kertomaan nuorille tytöille meidän MissMixin kysy&vastaa-osiossa
kuinka toimia tilanteessa kuin tilanteessa ja kuinka saada itsetuntoa kohotettua. Ollaan saatu kritiikkiä myös siitä että ollaan huonoja roolimalleja nuorille, koska ollaan lihavia. Oma mielipiteemme asiaan kuitenkin on, että ollaan loppupeleissä aika tervehenkisiä. Suurin syy meidän "hyvään" itsetuntoon taitaa kuitenkin olla lauseessa: Se mikä ei tapa, vahvistaa ja siinä, että pyritään nauttimaan elämästä elämällä hetkessä. Myös Elina tykkää meidän asenteesta ja olikin ilmottanut meidät tänne Nivea-kilpailuun. Toivottavasti moni teistä on samaa mieltä ja käytte äänestämässä meitä, me aiotaan nimittäin jatkossakin puhua itsensä rakastamisen puolesta. Ja te voitte myös voittaa sieltä tuotepalkintoja.




Kelly on muuten tässä kampanjakuvassa tosi kaunis! :)

Mitä oikeesti ees on hyvä itsetunto?!?


Ps. Tsekkaa myös MissMixin netistä Cristal Snown videohaastattelu, sielläkin sivuutetaan vähän syvempiä asoita :)


Kuva täältä.

31 kommenttia:

  1. ''Samaa voisi tietysti miettiä vaikkapa pienirintaisista yms.''

    Musta se ei ole ihan sama asia olla pienirintainen, kuin lihava. Itsekin olen pienirintainen, enkä voi sille mitään, mutta eivätkö useimmat lihavat ovat itse syypäitä lihavuuteensa, jos ovat syöneet niin paljon tms.

    VastaaPoista
  2. Mun mielestä hyvä itsetunto on sitä, että vaikka on rumaläskipäiviä, niin rakastaa silti itseään ja arvostaa myös muita riippumatta ulkonäöstä.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Pointti oli siinä, että miks lihavat ei voi olla lihavia rauhassa ja pienirintaiset pienirintaisia rauhassa?

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana teksti, kiitos:) Ehkäpä itsetunto on jotain sellaista, joka suojaa siltä, ettei mene jokaiseen ympäristön ehdotukseen ja kritiikkiin mukaan, vaan tuntee itsensä ja rajansa ja...? Ja ainakin minulla on erilainen ammatillinen itsetunto ja naisen itsetunto ja kaveri-itsetunto jne.

    VastaaPoista
  5. Itsetunto on aika pitkälti ittensä tuntemista. Tiedät itsesi ihan perin pohjin. Tiedät missä oot hyvä ja missä et. Osaat hyväksyä kuiten ittes just sellasena ku olet, vaikka sussa oliskin niitä huonoja puolia. Hyvä itsetunto on myös sitä, että pystyy jotenki "unohtaan" ne huonot asiat ja osaa "myydä" itteään muille hyvien juttujen kautta. Esimerkiksi, mulla on rumat varpaat enkä osaa laulaa tai soittaa mitään, MUTTA oon tosi hyvä kuunteleen murheita ja mun hiukset on ihanat! No okei, esimerkki oli vähän höpö, mutta toivottavasti tulin ymmärretyksi oikein :)

    VastaaPoista
  6. Usein huomaa, että niillä keillä on omasta mielestään "varaa" haukkua muita, on todellisuudessa se suurin kolo itsetunnossa. Tällä haukkumisella pönkitetään omaa oloa paremmaksi. Sitten selviääkin taustalta hirveän arkoja asioita ja haukkuja on niiden kanssa ihan avuton. oma olo paranee pistämällä huomio itsestä muihin?
    Mitähän tästä vois päätellä...?
    Reiluja, kilttejä, kaikenlaiset kanssaeläjät samanlaisina huomioiva henkilö tuntuu nykypäivänä kulkevan vastaan valitettavan harvoin :(

    VastaaPoista
  7. Olen kyllä nyt vähän eri mieltä teidän kanssa :) Viittaan tuohon sanontaan, että "se mikä ei tapa, vahvistaa." Olen itse huomannut, että se mikä ei tapa, voi satuttaa ja rikkoa niin paljon, ettei ihminen enää palaa entiseksi itsekseen.

    (Ja ihan vaan tiedoksi, tuo kommenttien valvonnan bottiestorandomsana on mulla nyt "berse" :D:D)

    VastaaPoista
  8. Kelly on muuten tässä kampanjakuvassa tosi kaunis! :)

    ja myös erittäin digitaalisesti luodun näköinen... Luulin itseasiassa hänen olevan jokin tietokonepelihahmo...

    VastaaPoista
  9. Toi on kyllä niin totta että lihavia katsotaan paljon enemmän alaspäin ja pidetään säälittävimpinä kuin esim.jotakin päihde ongelmallista.Mua niin potuttaa se että maailmassa ihannoidaan laihuutta(mainostetaan jopa sairaalloisella laihuudella) Ja nykynuoret on sellaisia että pitäis 170cm pitkän painaa 50kg ja sekin on vaan ihan normaali kokoinen tyttö(mun mielestä LAIHA!!) ja sit jos se painaa sen 60kg niin se on Pullea ja 70kg niin Läski! (ihmekkös tuo että nuorilla on kauheat ulkonäkö paineet kun ne itse kritisoivat noin naurettavasti)

    VastaaPoista
  10. Hyvä kirjoitus. Tuosta lihavuuden hyväksymättömyydestä voisi pohtia enemmänkin.

    Se on jännää, miten esimerkiksi alkoholismi ja lihavuus saavat erilaisen vastaanoton mediassa. Alkoholismia paheksutaan, mutta toisaalta se myös hiljaisesti hyväksytään. Ja millä sitä perustellaan (osittain)? Sillä, että suomalaiseen "kulttuuriin" nyt vain sattuu kuulumaan runsas alkoholin kulutus. Ja sitä kautta ymmärretään sitä, miksi ihmisistä tulee helposti alkoholisteja. Lihavuus taas tehdään todella tuomittavaksi, ja lehdissä ja netissä vaahdotaan laihduttamisesta. Missä ovat lehtien jutut siitä, miten saadaan alkoholikierteelle piste, miten aloittaa uusi elämä ilman alkoholia?

    Aina pitää ottaa esille tämä aikakauden vaikutus ihmisten käsityksiin. Nykyään ihannoidaan tikkuja, vaikkakin omasta mielestäni suuntaus on pikkuhiljaa ollut toinen. Otetaan vertailukohdaksi 1600-luvun barokki. Silloin maalauksiin maalattiin reheviä naisia. Se oli kaunista silloin. 400 vuodessa maailma kuitenkin muuttuu ihan päinvastaiseen suuntaan. Aiemmin rehevää naista on pidetty hedelmällisenä ja hyvinvoivana. Miten on asia nyt? Yleensä langanlaihuus yhdistetään terveellisiin elämäntapoihin, mutta onko asia oikeasti näin?

    Ja anonyymille: tietysti jokainen on vastuussa omasta kehostaan. Ja nimenomaan omastaan. Jos joku on toisia isokokoisempi, ei se oikeuta muita, erityisesti ventovieraita, kuittailemaan asiasta. Läheiselle ihmiselle asiasta voi huomauttaa, esim. terveydellisiin seikkoihin perustaen. Jokainen sitten tekee päätöksen omasta kehostaan ja sen muokkaamisesta.

    Roolimalliudesta: ette te ole huonoja roolimalleja, vaikka olettekin hieman isokokoisempia. Teidän positiivisuutenne "kaikesta huolimatta" on ihailtavaa. Ja teistä välittyy todella itsevarma kuva, hyväksytte itsenne sellaisina kuin olette. Tarvitseeko roolimalleista ottaa kaikkea oppia muutenkaan? Onko tarkoitus kopioida roolimallien ulkonäkö? Eikö korvien väli ratkaise enemmän? Niin ja jos kukaan osaa edes pieni pilke silmäkulmassa ja "lähdekritiikki" mielessä lukea teidän blogianne, osaa varmasti päätellä, että ette te rohkaise syömään suklaata päivittäin viittä kiloa, vaan vain nauttimaan elämästä ja hyväksymään itsensä.

    VastaaPoista
  11. On jotenkin kauhean vaikeaa varmasti olla nykyään teini-ikäinen tyttö tai poika kaiken tälläisen "tälläisiä kaikkien tulee olla" keskellä. Kun tosiaan jo näin reippaasti kahdenkympin toisella puolellakin joskus pelottaa.

    Mun mielestä teillä on hyvä itsetunto ja sais moni nuori ja vanhakin ottaa mallia.

    Teissä molemmissa on se kivaa että tiedätte millaisia itse olette ja olette siihen tyytyväisiä ettekä lähde arvostelemaan sitten muitakaaan. Varmasti juuri senkin takia kun teillä on paljon nuorempia lukijoita tuon missmixin kautta niin oman itsetunnon pönkittäminen toisia haukkumalla olisi väärin.
    Tälläistä valitettavasti huomaa todella paljon nykyisin, vähänkään lihavemmat sanovat että on hyvä olla lihaa luiden päällä eikä sellanen luukasa. (miten tuo olisi muka fiksua kommentointia)
    Facebookissa huomaa näitä "real women are not size 0"-ryhmiä ja koen ne kyllä aikalailla oman itsetunnon pönkittäjiksi, sillä kuka muka voi sanoa ettei nainen olisi oikea nainen vaikka hän olisikin kokoa 0?

    Melko törkeää kommentointia löytyy myös tuolta "naisen pitää olla nainen, lautaa saa k-raudastakin"-ryhmästä lukea. En voi tajuta miksei kaikkien kukkien voida antaa kukkia, me ollaan kaikki kuitenkin ihan erilaisia eikä siihen että tuntisi itsensä hyväksi tarvita muiden haukkumista.

    VastaaPoista
  12. Mun mielestä alkoholistit ovat niiiiiiiiiiiin vastenmielisiä, mutta ei mulla ole mitään lihavia vastaan eikä ole ikinä ollutkaan. Mun mielestä ihmiset saa olla minkäkokoisia haluaa, kunhan on tyytyväinen itteensä ja pystyy elää hyvää elämää :)
    Lihavat eivät mm. hakkaa toisia kännipäissään tai aiheuta muita onnettomuuksia.
    Ihmisten asenteet on kummallisia, jos huumeideinkäyttöä ei pidetä pahempana kuin lihavuutta.

    VastaaPoista
  13. Johan on retusoitu Kellyn kuvaa! Ärsyttävää.

    Muuten tosi hyvä postaus ja tärkeä aihe.

    VastaaPoista
  14. Ehkä hyvä itsetunto on sitä, että voi kävellä pää pystyssä tuulessa ja tuiskussa. Ja sitä, että tuntee olonsa hyväksi omassa kehossaan. Tai sitten hyvä itsetunot on hyvät korvatulpat ja laput silmillä:)

    VastaaPoista
  15. Hitsi kun toi Kelly on aivan äitinsä näköinen nykyään! Oon aina kattonut, että niissä on paljon samaa, mutta viimeaikoina (ja sillonkin kun Kelly oli pyöreämpi) on tullut huomattua, että nehän on kuin kaks marjaa! Kaunis tosiaan :)

    VastaaPoista
  16. En nyt ala toistamaan muiden jo mainitsemia kehuja, mutta munkin mielestä teistä välittyy todella positiivinen ja tervehenkinen kuva, eikä sillä ole mitään tekemistä painon kanssa. Itse en osaa vastata, millainen on hyvä itsetunto, koska itselläni on elinikäinen, inhorealistinen viha-rakkaus-suhde itseeni, mutta teidän kirjoitusten lukeminen kyllä piristää päivää. :)
    Mainittakoon vielä, että jos lihaville tullaan avautumaan, niin kyllä tullaan laihoillekin, eikä tällöin puhuta kohteliaisuuksista. Jossain vaiheessa ne loputtomat syömiseen liittyvät kommentit menevät liian pitkälle - jos vielä kerrankin kuulen kissanristiäisissä poikaystävälleni huomauteltavan, että "syötä nyt tuota naistas enemmän kun se on tommonen riuku" niin saan jättiraivarit. Paino on jokaisen oma asia, eikä sen perusteella pitäisi arvostella ketään. :S

    Vaikuttaa muuten aika paradoksaaliselta, että itsetuntokampanjaan on laitettu viimeisen päälle käsitelty kuva - ei rypyn ryppyä edes silmäkulmissa ja iho on tasainen ja kuulas. Kelly kieltämättä näyttää ihan Sims-hahmolta, eikä todellakaan itsensä kaikkine vikoineen hyväksyvältä tyypiltä.
    ----------------------------
    Irvikissa @blogspot.com

    VastaaPoista
  17. Kääks, käsittämättömän nukkemainen kuva! Siis huonolla tavalla. Voisi olla vaikka joku vahanukke, en tykkee!

    VastaaPoista
  18. Mun mielestä on hullua sanoa, että ootte huonoja roolimalleja siksi että ootte lihavia. Itse ainakin aattelen, että te ootte hyviä roolimalleja siksi, että vaikka olisittekin lihavia, rakastatte itteene ja ootte ylpeitä siitä mitä ootte ettekä välitä siitä mitä joku muu ajattelee. Olisitte tollasia vaikka laihtuisitte puolikkaiksi itestänne.
    Oon teini-ikäinen tyttö ja mulla on välillä kauheen vaikeeta hyväksyy itteni vaiks en oo lihava tai muutakaan, ja siks must on ihana lukee teidän blogia koska se saa mut hyvälle tuulelle. :) Sanoinkin kerran mun kaverille et voisinpa ajatella itestäni kuin MTL-tytöt. (: Ootte ihania, jatkakaa samaan malliin.

    VastaaPoista
  19. pienirintaisuus ei ole oma valinta, toki voi syödä itsensä isorintaiseksi, mutta sitten ollaankin vain rintavia lihavuuden takia. että vähän lähti hakoteille toi teidän selittely.

    VastaaPoista
  20. Pakko tarttua tuohon Kellyyn ja hänen rooliinsa itsetuntokampanjassa. Eikö Kellyn itsetunto parantunutkin sen jälkeen, kun hän tosiaan alkoi kuntoilla ja laihtui aika rajustikin? Millaisen kuvan se antaa nuorille ja miksei vanhemmillekin, jos itsensä hyväksyminen vaatii ulkoisen muutoksen. Hienompaa minusta olisi käyttää malleja, jotka tosiaan olisivat sinut itsensä kanssa ilman mitään toukasta perhoseksi transformaatiota.

    VastaaPoista
  21. Mun mielestä hyvä itsetunto on sitä, että tuntee sekä hyvät että huonot puolensa, korostaa parhaita puoliaan eikä "ryve" niissä huonoissa ja surkuttele turhia, nauttii elämästä ja uskoo kelpaavansa ja olevansa just hyvä sellaisena kuin on! :) Ei siihen tarvita raudanlujaa itsetuntoa, mutta jonkin verran tervettä itseluottamusta :)

    VastaaPoista
  22. Hassua että jotkut kehtaavat sanoa, että olette huonoja roolimalleja koska painoindeksi keikkuu punaisella... Mä olen aina käsittänyt, että olette roolimalleja sen takia että uskallatte olla keitä olette, huolimatta muiden katseista. Teidän "virhe" sattuu nyt vaan olemaan paino. Ettehän te oo toreilla ja kaduilla kailottamassa, että "Syökää pullaa ja tulkaa lihaviksi ja sairaiksi!" :D Ne, jotka arvostelevat roolimalliuttanne eivät ole teihin ja sanomaanne yhtään paneutuneet vaan ovat juurikin niitä jotka katsovat kuvaa ja toteavat "Soot läski, soot paha hyihyi".

    Ja btw, on muuten hyvä kuva Kellystä!!

    VastaaPoista
  23. Mulle hyvä itsetunto on itsensä hyväksymistä ja sitä että vaikka olis rumapäivä tai paska olla niin tuntee itsensä ja tietää että hei tämä on vaan yks päivä, ja silti tykkää itsestään! Mulla se on ainakin noin. :) Ja sekin on sitä että uskaltaa tehdä just sitä mitä haluaa!

    VastaaPoista
  24. Pieni rintainen anonyymi voisi vaikka lihottaa, niin ne tissitkin kasvaa!
    t.ennen pienirintainen anonyymi

    VastaaPoista
  25. Itsetunto on sellainen asia, joka jokaisella pitäisi olla ainakin jossain määrin jo valmiiksi tuolla takaraivossa kun tähän maailmaan tupsahtaa. Ensin sitä ei tajua, vähitellen voi rueta miettimään jo asiaa kasvaessaan. Itsetunto saa kolauksia aikojen saatossa, siltä ei voi välttyä. Mutta tärkeää on minun mielestäni huomata muutokset itsetunnossaan, olivat ne sitten kohti hyvää tai hieman huonompaa. Tällöin on helppo tarttua asiaan, ja miettiä miksi itsetuntoni on juuri tällainen kuin on.

    Itsetunto on suhteellisen vaikea asia, sillä jokainen kokee sen niin erilaisella ja omalla tavallaan. Itselleni itsetunto on muunmuassa sitä, että voin sanoa näyttäväni hyvältä, olevani hyvä ja huolehtivani itsestäni aivan riittävästi omiin tarpeisiini nähden. En kuitenkaan tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi, päinvastoin. Mutta itsetunnon kohottaminen on selkeästi helpompaa, kun tietää että on jo valmiiksi saavuttanut jotain itsetuntonsa kautta.

    Juurikin roolimallius ja niistä peilattavat käytännön esimerkit ovat surullisen suuressa arvossa nykypäivän yhteiskunnassa (esim. huippumallit, näyttelijät, laulajat...). Tuntuu että ihmiset menettävät ne viimeisetkin yksilöllisyyden rippeet itsestään, ja samalla kuihtuu heidän itsetuntonsa. He eivät enää luota siihen että näyttävät hyvältä, ja antavat itsetuntonsa median, vertaispaineen sekä muiden olosuhteiden riepoteltaviksi.

    Tiedän, että voin saada tästä palautetta "et tiedä miltä tuntuu kun on huono itsetunto" tai jotain vastaavaa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni, enkä sitä välttämättä niin hyvin ole osannut pukea sanoiksi kuin olisin halunnut.(ja jos totta puhutaan, vaikka itsetuntoni onkin ehkä nykyisin todella hyvä, on se rämpinyt myös pohjamudissa)

    Pepille ja Mimmille vielä: Olette uskomattomia ihmisiä, jotka saavat auringon tuikkimaan sateisenkin päivän ylle, ja sen loistamaan vieläkin kirkkaammin poutapäivän tullessa kohdalle. Uskallatte olla omia itsejänne, eikä minulle tule ikinä oloa siitä että teidän tarvitsisi selitellä tekemisiänne. Kiitos että jaksatte pitää huolta myös meistä bloginne lukijoista, olette todella arvokkaita monelle henkilölle, ehkä jopa enemmälle kuin arvaattekaan. Kiitos! <3

    ps.Kaikille oikein ihanaa kevättä!

    VastaaPoista
  26. Noi voi jestas, jos jotakuta kehitysvammasta pidettäis hyvänä roolimallina sen takia että se uskaltaa olla oma ittensä kaikista ennakkoluuloista huolimatta ja nauttia elämästään surematta vammasuuttaan nii ei kai kukaan sillekään menis syyttämään että se kannustaa ihmisiä vammauttamaan ittensä!! :D Vähän järkee päähän niille syyttelijöille, roolimalleissa on kyse nimenomaan ihmisten tervejärkisistä ajattelutavoista eikä ulkonäöstä tai muusta sellasesta! :D

    VastaaPoista
  27. Itsetunto on kyllä niin hankala asia. Omalla kohdallani se on parantunut yläasteen puolivälistä huimasti, lukiossa itsetunto ja itsevarmuus olivat jo tosi hyvissä lukemissa ja silloinhan elämä tuntuu luistavan helposti ja olevan ihanaa. Kun lukion jälkeen tuli tämä välivuosi, en heti ajatellut sen vaikuttavan paljoa: sain kohtalaisesti keikkoja ja maksettua elämiseni. Silti nyt huomaan, miten paljon huonompi itsetunto minulla on, kuin vaikka vuosi sitten. Pahimpana on tullut takaisin se vanha stressi ja ahdistus ulkonäöstä. Tyhmää stressata niin turhasta asiasta mutta pään sisällä pieni ja ilkeä ääni vaan huutelee niistä huimasta viidestä lisäkilosta ja siitä, miten en ikinä saisi niitä pois. Raivostuttaa jo se, että tajuan, ettei se ole edes kunnon syy stressata, mutta silti en saa sitä kuriin. Eikä asiaa auta epätoivoinen liikuntakuuris, jota alkuvuodesta asti vedin tosissani, mutta tuloksitta. Ja lopultahan syy lihomiseen olikin lääkkeissä, turhauttavaa.

    Mutta se on varma, että teitä ei voi kuin ihailla. :) Tämän blogin lukemista aloittaessa en pitkään aikaan osannut päättää, mitä mieltä teistä pitäisi olla. Välillä ärsytti, sitten taas saitte hymyilemään. Itsekin pyrin suhtautumaan asioihin huumorilla ja siksi teidän jutut kai lopulta saivat minutkin puolelleen. Olette ihania naisia!

    VastaaPoista
  28. Niinhän se on että vaikka lihavalla olisi kuinka hyvä itsetunto, niin jossain vaiheessa lihavuuden aiheuttamat sairaudet koituvat yhteiskunnan (eli veronmaksajien) maksettavaksi. Vastaavaa ilmiötä ei niinkään esiinny alkoholisteilla tai huumeriippuvaisilla, jotka usein maksavat hoitonsa itse tai kuolevat niin nopeasti että eivät ehdi tulle kalliiksi. Tämä on yksi syy myös siihen, miksi pienirintaiset ja lihavat eivät ole sama asia.

    VastaaPoista
  29. mun mielestä hyvä itsetunto on sitä että vaikka tietysti välillä on päiviä jolloin tuntee olevansa ruma/lihava yms. niin silti oikeesti rakastaa itseään ja ei välitä muiden kommenteista. On se mikä ja on ja ylpeä siitä=) ei kaikki oo samanlaisia eikä kuulukkaan! erilaisuus on rikkautta! teillä on ihana blogi!! ootte ihania tyttöjä!<3 tsemppiä teille !! YOU GO GIRLS !!

    VastaaPoista
  30. Yhteiskuntatieteiden yo9. huhtikuuta 2010 klo 17.20

    Anonyymi, joka kirjoitti lihavien ja narkomaanien tulevan halvemmiksi yhteiskunnalle kuin lihavien, on totaalisen väärässä. Ylipainoisia on luonnollisestikin enemmän kuin alkoholisteja ja huumeiden väärinkäyttäjiä, mutta suhteutan vastaukseni kuitenkin ennen kaikkea yksilötasolle.

    Alkoholistit ja huumeiden väärinkäyttäjä maksavat suoraan ja välillisesti aivan valtavasti yhteiskunnalle: Tällaiset yksilöt harvoin ovat työkykyisiä, joten pääasiallinen tulonlähde on usein joko työmarkkina- tai toimeentulotuki. Lisäksi heille määrätään runsaasti maksusitoomuksia muun muassa terveydenhuoltoon, eivätkä he todellakaan maksa kuntoutustaan itse. Huumeaddiktien ja alkoholistien kuntoutus on kaikkea muuta kuin halpaa touhua, yhden yksilön kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista euroista.

    Lisäksi alkoholin ja/tai huumeiden väärinkäyttö on usein syy lapsen huostaanottoon (joko niin, että lapsi itse vaarantaa merkittävällä tavalla terveytensä tai niin, että vanhemmat tekevät niin). Sijoitus lastensuojelulaitokseen maksaa hieman reilut 200e/päivä, joten yhden lapsen pitkäaikainen sijoitus voi maksaa yhteiskunnalle konkreettisesti miljoonia euroja. Myöskään avohuollon tukitoimenpiteet eivät ole ilmaisia.

    Ylipaino voi aiheuttaa merkittäviäkin terveyteen kytkeytyviä ongelmia, jotka vaativat hoitoa. Olennaista on kuitenkin huomata, että ylipainoinen on usein pääosin työkykyinen, eikä tästä näkökulmasta rasita etuus- ja palvelujärjestelmää. Suomessa jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä hyvinvointiyhteiskunnan asiakas ja maksaja. Terveyspalvelut eivät ole ilmaisia, mutta päihteiden väärinkäyttäjät rasittavat järjestelmäämme huomattavasti enemmän.

    VastaaPoista
  31. Te juurikin olette OIKEA roolimalli nuorille ! Itseä pitäisi osaa rakastaa, oli koko mikä tahansa. Olen ihan samaa mieltä tosta että miten ihmeessä lihavuudesta on tehty noinkin suuri asia, toisin kuin alkoholin käyttämisestä yms. Ja musta on myös naurettavaa, ettei jokainen saisi olla sellainen kuin on. Nykyään pitäisi kulkea aina vain samanlaisissa vaatteissa kuin muut, olla tusinablondi ja vielä hiton laihakin. Naurettavaa! Mihin on kadonnut valinnanvapaus omasta pukeutumisesta ja koosta? Anteeks vuodatus. :D Ps. Ja miten niin lihava ei voi olla kaunis? Siis esimerkiksi Beth Ditto on aivan upea nainen !

    VastaaPoista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.