moretolove

white

white

torstai 16. helmikuuta 2012

Nainen muuttaa...

Ensinnäkin iso kiitos kaikille teille ihanille jotka laitoitte mulle vinkkejä kämpistä. Ensi viikolla olen Suomessa ja pääsenkin muuttamaan piakkoin omaan kotiini.

Muutin ensimmäisen kerran yksin asumaan ollessani 18-vuotias. Silloinen asuntoni sijaitsi Punavuoressa ja oli todella pieni. Sen sisustinkin vanhoilla kalusteillani, jotka olin hankkinut muuttaessani opiskelijasoluun. En ollut hirveästi sisustuksen perään muutenkaan tuolloin, kunhan oli siistiä. Itseasiassa näin jälkeenpäin ajateltuna se kämppä oli aivan kamala. :D


Tämän jälkeen olen asustellut yhdessä poikaystävän kanssa, kämppiksien kanssa, Suomessa ja ulkomailla. Nyt kun päätin asettua Suomeen, oli ensimmäinen ehdoton asia se, että hankin oman kodin. Kodin jossa asustan vain minä (ja Uno vuoroviikoin) ja jonka saan laittaa kivaksi kodiksi.

Poikaystävän kanssa asuessa sain aina päättää hyvin pitkälti sisustuksesta. Se kyllä aina halusi jollain tapaa osallistua, mutta minä olin se joka teki viimeisen päätöksen... Mulla oli aika tarkka visio aina sisustuksesta ja se oli selkeys. Oon aina tykännyt selkeistä väreistä, selkeistä linjoista höystettynä jollain pienellä extralla. En halua hirveästi tavaroita näkyville, vaikka mulla paljon tavaraa onkin. Sen takia kaapit, lipastot ja muut on aina ihan täynnä. Kodin tulee olla lämminsävyinen ja yleensä suosinkin "voimavärinä" jotain punaisen sävyä, koska se on lempivärini.

Muuttaessani pois yhteisestä asunnostamme, jätin oikeastaan sinne ihan kaiken. Pakkasin mukaan omat purnukkani (puolet asunnon tavaroista), vaatteeni, kirjani ja levyni. En ottanut astioita, enkä mitään huonekaluja, koska en tiennyt missä päin maailmaa tulisin viettämään elämääni ja tämän takia minulla ei ollut mitään säilytyspaikkaakaan. Nyt ehkä vähän kismittää, koska joudun aloittamaan tämän asuntoprojektin aivan nollasta. Kyllä mulla muutama teekuppi on tässä kertynyt, mutta niillä ei hirveän pitkälle pötkitä...


Olen tietenkin ruvennut miettimään mitä oikeasti tarvitsen ja mitä haluan. Jostain syystä tämä haluan-lista on pidempi ja sen voisi siirtää suoraan ton mitä tarvitsen-listan alle, koska olen "minä haluan"-ihminen ja yleensä vielä haluan saada sen sitten heti. Mummi tuossa toppuutteli, että "pikkuhiljaa", mutta minä en ole ollenkaan pikkuhiljaa-ihminen. Tässä kohtaa on siis kasvun paikka, koska lompakkoni ei veny tähän kaikkimulleheti-tahtiin ja asettikin stopin jo tarvitsen-listan alkumetreille. Muuttaminen on muuten pirun kallista. Ajattelet, että joo takuuvuokrat ja vuokrat ja sitten huonekaluja, mutta entäpä sitten kaikki ne verhot, haarukat, kipposet, matot, teenkeitin, siivousvälineet ja muut? Rahaa menee todella paljon ihan huomaamatta. Siivousvälineitä ei oikein voi jättää siihen "pikkuhiljaa"-listaan, koska mulla on ilmeisesti puhjennut takaisin pölyallergiani täällä New Yorkissa ja niinpä esimerkiksi imuri on ihan ykkösenä listassa.


No äsken sitten yllätinkin itseni vertailemasta imurin filttereitä. Minullahan ei siis luonnollisesti ole hajua mikä on imurin filtteri, mutta onneksi meille lähetetään jatkuvasti tiedotteita uusista tuotteista ja sieltä bongasinkin tällaisen superhiljaisen imurin joka sopii allergikoille. Olisikohan tämä mun juttu? Mitenniin mainosten orja? Katsoin myös äsken ostostv:tä ja meinasin ruveta tilaamaan itselleni jotain todella naurettavaa rättisarjaa, kun oli niin edullinen ja sai vielä kaupan päälle extrapölyliinan, mutta onneksi hillitsin itseni. Me Mimmin kanssa maattiin kerran sängyssä ja katottiin paikallista Ostos tv:tä. Mimmi totesi sillon, että me ei voitais koskaan asua yhdessä Jenkeissä, koska ostettais kaikki sieltä...


Seuraavaksi rupesin sitten pohtimaan, että tarvitsenko telkkarin. En katso tällä hetkellä hirveesti telkkaria, mutta sitten mietin itseäni yksin siellä kämpässä ja tuli sellainen olo, että olis kiva joskus jutella kavereiden kanssa Satuhäistä ja muista, olla niinku mukana. No sitten menin katsomaan telkkareita netistä, mutta luovutin siinä kohtaa kun NetAnttilan sivut avautuivat ja huomasin etten enää tiedä mikä olisi tällä hetkellä hyvä merkki. Mimmillä on ainakin Samsungin telkkari ja se on kai toiminut hyvin, joten ehkä se voisi olla? Entä LG? Montakohan tuumaa siinä pitäis olla? En halua hirveen isoa, mutta kyllä se minimi on silti 32. No entäs sitten kaikki ne putket, mutkat, liitännät ja mitä niitä on? En tajua, tarvitsen miehen apua.

Sitten asia jota vihaan: PIUHAT! Minähän aina jaksoin niistä valittaa poikaystävälle kun olivat rumia, mutta nyt tarttisin Nainen muuttaa yksin-piuhasetin. En minä tiedä mitä kaikkia piuhoja tarvitsen ja minne ne sitten pitää vielä liittää. Tämän asian kanssa tulen olemaan niin hukassa ja joudunkin kutsumaan apua varmasti useampaan otteeseen. Olen kyllä ennen ollut ihan näppärä näissä jutuissa ja pärjännyt hyvin, mutta odotappa kun asut hetken miehen kanssa - kaikki unohtuu, koska ei tarvitse enää olla näppärä ja itsenäinen. Pitäisköhän mun taas oppia sellaiseksi?

Miten te olette pärjänneet muuttaessanne iteksenne? Onko jotain vinkkejä?

En malta odottaa tätä vaihetta elämässäni ja olenkin jo ihan täpinöissä. Tietenkin olen hamstrannut täältä kaikkea oleellista, kuten muutamia pieniä taideteoksia, kirjoja ja koristejuttuja joita ehdottomasti "tarvitsen" tällä hetkellä. :D Minä se vaan en opi. Kolmas matkalaukkukin on jo ostettu, tällä kertaa nimittäin raahaan täältä kaiken tänne jättämäni pois. Tällä hetkellä minulla ei ole vielä mitään kalusteita, mutta onneksi voin sisustaa kämpän vaatteilla ja kosmetiikalla. Niitä on ihan riittävästi. :D

27 kommenttia:

  1. Mä en ole koskaan asunu poikaystävän kanssa, mutta vanhempani (lähinnä äiti kun lähempänä asuu) kyllä muistuttavat, että kyllä se poikaystävä olisi niin kätevä kodin askareissa.
    Sillä minähän en osaa vaihtaa lamppuja (viimeksi työkaverini tuli irrottamaan vessan lampun...), ymmärrä mitään sähköhommista tai elektroniikasta. Ja auta armias jos autoon tulee joku vika!

    Ja muuttaminen tulee tosiaan kalliiksi, olen pian asunut kaksi vuotta omassa asunnossani, enkä ole vieläkään tyytyväinen kämppääni. Tavarat ovat tosiaan soluajoilta, eivätkä mitenkään yhteensointuvat. Voi kun olisi sitä rahaa sisustaa sävysävyyn ja maalata seiniä ja hankkia uudet verhot + matot. Ehkä sitten vanhempana...

    VastaaPoista
  2. Kun multa ensimmäisen kerran paloi sulake niin soitin kaverin auttamaan kun en tiennyt mitä pitää tehdä. kotiin en kehdannut kun aattelin että vanhemmat olis vaan että Eikö me olla opetettu sulle mitään! :DD

    tällä hetkellä olen myös muuttotäpinöissä myös, mietin huonekaluja ja astioita. ainoa asia mikä ärsyttää on että en tiedä minne muutan! olen hakemassa opiskelemaan vähän kaikkialle, ulkomaille ja suomeen. vaikeaa suunnittella kun ei vielä moneen kuukauteen saa tietää mihin sitten tulee asetuttua. ulkomaille muuttaessa kun ei paljon mitään kannata hankkia, mutta en malttaisi olla hankkimattakaan... ja sitten taas jo opiskelenkin suomessa, olisi ihan hyvä jos olikin jo valmiiksi jotain. äh, oon myös kaikki mulle heti -ihmisiä!

    VastaaPoista
  3. Olen muuttanut pari vuotta sitten yksin asumaan. Asuin ensin melkein parikymppiseksi vanhempieni luona. Minulla on kolme ihanaakin ihanampaa isoveljeä, joilta olen tarvittaessa saanut apua, tosin puehlimitse. Mun vinkkinä on se, että kysyvä ei tieltä eksy ;)

    Mutta toisaalta, oon myös ajatellut, että perkules, minähän olen itsenäinen nuori nainen! ja oonki pyrkiny itekseni ottaa selvää kaikesta! :D Olen myös vaihtanut lamppuja, tyhjennelly hajulukkoja, rakentanu huonekalut ittekseni! Yritys-erehdysperiaatteen kauttakin hommat saattaa toimia. ;D

    Kaikki varmasti menee hyvin! :) Onnea uuteen kotiin! Ps. teidän blogi on. <3

    VastaaPoista
  4. Muutin joulukuussa ihan ekaan OMAAN KOTIIN. Oon aiemmin asunut asuntolassa, sitten kämppiksen kanssa, ja viime keväänä kaveri muutti pois joten asuin yksikseni , josta meni kuitenkin 1,5 kk ulkomailla sekä viikonloput ja lomat vanhempien luona. Kesästä joulukuuhun asuin porukoiden tykönä, kunnes päätin että oon jo sen ikänen että haluan itsenäistyä :) Sain vihdoinkin oman vuokra-asunnon rivitalosta koirani kanssa, jonka sain sisustaa JUST niinku halusin ( tietty rajallinen budjetti :D ), enkä vanhempien ikivanhoilla lainakalusteilla :p entisessä kämpässä ainut uusi oma asia oli sänky :D Asiat sujuu hyvin, kaverit ja isi auttaa jos tarviin jotain miehistä neuvoa tai apua, sekä naapurissa asuu ihania miehiä joilta voin aina pyytää apua ( eräs lupasi veljelleni että auttaa mua aina ku tarvin apua :)) Onnea sulle uuteen kotiin, siitä tulee ihanaa! tosin kyllä joskus tulee ikävä vanhempien luo, silloin kun on semmonen olo että ois kiva ku ois seuraa :p Kyllä se lapsuuden koti on aina se oikea KOTI, vaikka kodiksi tätäkin kutsun :)

    VastaaPoista
  5. Kirpparilta löytää joskus hyvännäköisiä ja hyväkuntoisia huonekaluja, et jos vaht huonekalut kelpaa, niin sinne siis ;)

    VastaaPoista
  6. Poistin vahingossa 3 kommenttia kännykällä, joten pahoittelut siitä!

    Ensimmäinen suositteli kierrätyskeskuksia ja kyllä, olen itse suuntaamassa kierrätyskeskukseen etsimään lipastoa itselleni. Mä rakastan kierrellä niissä ja onneks äitikin niin sen kanssa on kiva koluta niitä. :)

    Toinen kritisoi mun tällä postauksella vaan kerjäävän uutta tavaraa, koska ollaan totuttu saamaan niin paljon kaikkea ilmaiseksi.
    Meille kyllä tulee jos jonkinlaista tavaraa ilmaiseksi, mutta se ei tarkoita, että meidän pitää kaikki saada ilmaiseksi. Tottakai tämän työn hyvänä puolena on se, että me esim usein voimme pyytää jonkun tuotteen testaukseen ennen sen varsinaista hankkimista ja täten vertailla erilaisia juttuja. Kiitos tästä mahdollisuudesta pressikortille, josta maksan kuukausittain liitolle. Tämän postauksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole kerjätä keltään yhtään mitään, enkä ymmärrä miksi aina pitää yrittää jotenkin lukea rivien välistä jotain. Olen jo nyt saanut paljon kivoja juttuja kotiini blogin kautta, mutta tulen myös ostamaan paljon juttuja kotiini. :)

    Kolmas kertoi, että muuttaa maaliskuussa ensimmäistä kertaa omaan kotiin ja kriiseilee myös piuhojen kanssa. :D TSEMPPIÄ!!! I feel you sister. :D

    Mietiskelin vain, että saisikohan blogin kautta vuokrattua jonkun piuhaneron?

    VastaaPoista
  7. Kaikkein parhaiten oppii, kun itse tekee ja mokaa ja tekee uudestaan :D Kun ei ole miestä, on pakko pärjätä itse ja kun mies on vielä huonompi "miesten hommissa" niin silloinkin pitää itse pärjätä. Sulakkeiden ja lamppujen vaihto ei ole vaikeaa, senkun vaan kierittää toisen pois ja toisen tilalle toiseen suuntaan ;D

    Piuhojen kanssa tietty pitää olla varovaisempi, mutta kannattaa laittaa ensin varuilta sähköt pois päältä sieltä paneelista jossa myös ne sulakkeet sijaitsee ettei saa uutta käkkäräkampausta. Sitten mallaa piuhoja ja muistaa myös laittaa ne sähköt takas päälle ennenku soittaa hädissään et ei toimi :D Sit vaan kokeilee piuhaa sinne tänne, kyllä ne loppujen lopuksi jonnekin sopii ja näyttää oikein! Tsemppiä muuttoon Pepille :)

    VastaaPoista
  8. Hei
    kun ostat telkkaria tai muuta vempelettä kysyt kaupassa jo mitä tarvitset sen lisäksi.
    Tai kysyt jotain tuttua mukaan ja yhdessä pähkäilemällä ja sit huonekaluja kannattaa metsästää esim facebookissa on nää paikallisest ostetaan myydään annetaan sivut joista voi kysellä tavaroita esim huonekaluja tai muuta kodin tarpeistoa

    VastaaPoista
  9. Helou Pepper,
    Kiitos tästä postauksesta. Tässä oli hyviä muistutuksia itsellekin siitä mihin rahaa menee (astiat, siivousvälineet jne).

    Etsiskelen ite kämppää tässä koko ajan ja tuntuu ettei mistään saa kun on niin paljon hakijoita. Mullakin on tuo haluan-lista pidempi kuin tarvitsen-lista, koska mulla on hirveä hinku sisustaa! :D Ja pitäis varmaan käydä tsekkaamassa oma säästötili että onko siellä edes suunnilleen takuuvuokran verran rahaa, jos vaikka saiskin kämpän!
    Piuhat ja telkkari, heey no stress! Senkus kokeilet mikä johto menee mihinkin ja katot mikä nappaa ;D!

    Ihanaa jos pääsis jo muuttamaan omaan :))!

    http://dashantilife.blogspot.com

    VastaaPoista
  10. Kiitos tosta spotify listasta! uusi musa on aina tervetullutta! :))

    VastaaPoista
  11. Heippa Peppi,

    jos et kato paljon tvtä, niin suosittelen jättämään ostamatta, sillä nykyään melkein kaikki ohjelmat näkee netistä Katsomo.fi tai Ruutu.fi, myös ne Satuhäät ;) Ja samalla säästää tv:n hinnan sekä televisiolupamaksun (paitsi sitä ei kyllä monet taida edes maksaa...)

    Netti on niin kätevä nykyaikana, sieltä kuulee radiokanavatkin!

    VastaaPoista
  12. Moikka :)
    itelläni on nyt telkkari käytettävissä (kämppiksen kylläkin) mut lähinnä sieltä tulee katottua uutiset ja random-ruuanlaittosarjoja silloin ku aikaa on, sillon tälloin se kyllä piristää :D Areenan ja katsomon kautta näkee kuitenki monia sarjoja, joten jatkossa aion pärjätä niillä koska omaan telkkariin ei oo varaa :))

    VastaaPoista
  13. Mihinkäs päin oot muuttamassa? Jos saan udella. Käytiin muuten peräkkäin kattomassa samaa kämppää viime viikolla..

    Itse oon asunut yksin viimeiset 5 vuotta ja kivaa tää on. Kavereiden ns jäämistöt, kirpparit ja kierrätyskeskukset on parhaita paikkoja saalistaa mahtavia tavaroita.
    Oon edellisen kirjottajan kanssa samaa mieltä, tv:tä ei kannata hankkia. Vaikka nykyäänhän kaikki joutuu maksamaa ylelle siitä, että joku toinen katsoo tv:stä niiden ohjelmia. Netin kautta pystyy lähes kaiken katsomaan ja mikä parasta, silloin kun itselle parhaiten sopii ^^

    Tsemppiä muuttoon. Se hetki, kun laatikot on tyhjennetty ja uusi kämppä alkaa näyttää kodilta, on aika hieno. Sitä kannattaa odottaa.

    VastaaPoista
  14. Sanna: Oon New Yorkissa, en oo käynyt katsomassa mitään kämppää. :D

    VastaaPoista
  15. Ok. Sit sain väärää tietoa, tai itte käsitin väärin. Anyway..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en oo käynyt kattomassa kämpiä, kun oon täällä mutta oon kyllä neuvotellut kämpistä, joten oot voinut saada ihan oikeaa tietoa. :)

      Poista
  16. Haha, ihana! Mäkin muutan ensi viikolla joten I feel you sis!! :D ♥

    VastaaPoista
  17. Jos on ongelmaa piuhojen tms. kanssa niin ei kun vaan pyydät jonkun miesvahvistuksen avuksi :D Minäkin kun tässä pari vuotta sitten vielä asuin yksin niin pyysin kahta jätkäkaveria ( siis jätkiä, jotka olivat kavereitani) muuttoavuksi. He saivat sitten raahata kaikki painavat huonekalut ja kodinkoneet kolmanteen kerrokseen, jossa ei tietenkään ollut hissiä! xDD Ja mie oon niin kauheen lyhyt, että totta kai se piti auttaa myös lamppujen laitossa kun ei itse yllä. ;) Delegoit nuo hankalat hommat jollekin sellaiselle, joka sen homman taitaa. :) Kuulostan varmaan nyt joidenkin mielestä tosi laiskalta, mutta eihän sitä kaikesta tarvii selvitä yksin. :) Ja kun minä vielä tiesin, että miun olis ollut ihan mahdotonta laittaa niitä lamppuja tai kantaa jotain painavaa.

    Onnea sinulle uuteen kotiin, sitten kun pääset muuttamaan. (: Laita sitten kuvia millaiseksi olet asunnon saanut. Mie oon varma, että sie pärjäät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo elämäni miehet joutuvat nyt kärsimään tästä muutosta aivan varmasti. :D Mä olen kyllä niin superitsenäinen, että viimeks muutin yksin ratikan ja matkalaukun avulla. :DD Tällä kertaa en sitä virhettä tee, että en pyydä apua keltään!

      Poista
  18. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%B6lypunkit+kadonneet+Suomesta+l%C3%A4hes+kokonaan/1135235181614

    Tossa vähän näkökulmaa pölyallergiaan. En tiedä sitten, onko New Yorkissa jotain kosteita paikkoja sitten vielä olemassa, missä noita pölypunkkeja elelisikin. Mutta koska tosiaan olet muuttamassa Suomen ilmastoon, suosittelisin miettimään tota siivousvimmaa imureineen ihan ulkonäön/yleisen siisteyden, ei terveyden kannalta. Siivoustarvikkeita myyvä teollisuus osaa toki aivopestä meidät hyvin pelkäämään kaikkea. :D

    Nim. huonepölylle ja siitepölylle allergisoitunut astmaatikko, joka ei omista imuria lainkaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon kans lukenut siitä. Mä luulen, että mulla eniten allergisoiva on ton siitepölyn lisäksi katupöly. Kiitos tästä linkkivinkistä! :)

      Poista
  19. hei,
    who needs men?? :)) mä olen itse kaikki 'piuhani' asentanut, ja saahan noista kaikista käyttöohjeista neuvoja, ja netistäkin löytyy. Edellisen mieheni kanssa asuessa, minä asensin tv.t digiboxit etc. Samoin vanhempieni digiongelmat ratkon malliin yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta aina on onnistunut :) Ei noissa hommissa aina miestä tarvita. Kaverilla on dyson- imuri ja on sitä ylistänyt ihan sen verran että olen kade, hinta vaan on aika kova. Tsemppiä muuttoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Minä kans asennan meidän taloudessa kaikki uudet tekniset vehkeet, haen tv-kanavat ja kytken netit jne. Mies on teknisellä alalla ja mua 5 vuotta vanhempi mutta multa sujuu hommat silti kätevämmin. Ei kannata lietsoa itessään mitään teknopelkoa! Yleensä ihmisiltä onnistuu ne hommat mitkä niitten on pakko tehdä. Kun löytää itsensä tilanteesta että on vaan pakko yksin selvitä windowsin uudelleenasennuksesta ja langattoman printterin verkkoyhdistämisestä koneeseen, niin huomaa että kaiken oppii mitä on pakko oppia. Se ei oo sukupuolesta kiinni.

      Poista
  20. Olen asunut ihan itekseni vuodesta 2010, ennen sitä kämppiksen kanssa ja sen jälkeen siskon ja hänen miehensä luona, koska mulla ei ollut vielä varaa asua omassa kodissa pääkaupunkiseudulla.

    Oma koti on ihana. Siellä saa tehdä mitä haluaa, olla miten haluaa, eikä kukaan tule natisemaan sulle ja saa sisustaa itse miten haluaa. Nykyiseen kämppääni muutin viime kesänä, ihan mukava ja luonto lähellä. Mun lähettyvillä on pakko olla luontoa, sillä ahdistun ennen pitkään betonihirviöiden lähellä.

    Siskoni ja hänen miehensä ovat auttaneet mua tämän kämpän laitossa TODELLA paljon. Mulla ei oikeastaan ole yhtään kaveripoikaa, joten olen pyytänyt aina siskon miestä näissä tekniikka asioissa. Oon niin tumpelo niissä. Ja olen ihan samaa mieltä Peppi, miksei voi olla valmiina sellaisia paketteja, että nainenkin osaisi laittaa kaikki piuhat oikeisiin paikkoihin! Ostin itselleni jokin aika sitten viritinvahvistimen ja luulin, että osaan laittaa sen ihan itse mutta toisin kävi! :D tekniikka on niin vaikeaa.

    Itsekin olen sellainen, että haluan kaikki heti. Kun muutin tähän asuntoon, niin halusin sohvan, telkkarin ja kaikki samantien mutta eihän se ihan niin mene. Rahaa palaa muuttamiseen niin paljon, että on pakko hankkia asioita pikku hiljaa, vaikka se tekeekin tiukkaa.

    Onnea Peppi muuttoon! Hyvin se menee :)

    VastaaPoista
  21. Muutin omilleni 16-vuotiaana ku halusin ilmasutaidon lukioon. Keräsin kotoa kaikkea tarpeellista ja käyttin kesän siivoillen porukoitten talon neljää ullakkoa ja otin sen minkä lösyin.
    Astioita on nyt kolmen vuoden jälkeen aaaivan liika, en ois todellakaan tarvinnu 12 astian settiä. Aika turha. Ite suosin kirppäreitä varsinkin sohvan ja joittenkin pöytien ostamisee. Ikea on myös ihan kiva, vaikka moni siitä valittaakin, siltikin siel on todella kivaan hintaan tavaraa. Sit olen oppinu kierrättämää vanhoja tavaroita, kuten löysin puisia sängyn reunoja maalasin ne valkosella ja nyt ne on juuri sopivat hyllyt mun kirjoille ja dvd.
    Kierrätys on kätevää. :)

    VastaaPoista
  22. Muuttaminen on kallista... jouduin muuttamaan erilleni poikaystävästäni kun opiskelujen perässä menin ja hän jäi sitten pkseudulle itsekseen koska ei voinut muuttaa mukana... Ongelma vaan oli että kaikki huonekalut olivat miun ja mie vein ne mukana tänne ja hän jäi lähes tyhjään kämppään ja joutuu edelleenkin oistelemaan kaikkea tarvitsemaansa näin 8kk yksinelon jälkeen. Hassua oli muuttaa mutta kirppiksiltä löysin paljon hyviä/edullisia tarvikkeita päällystin muutamat sohvat toisen puoliskon kämppään ja säästimme paljon siinä kun emme ostaneet uusia. Jenkeistä kannatttaa hei sitten myös raahailla rahdilla "käytettyä" tavaraa jos löydät sieltä huonekaluja yms yms.. porukat kun muuttivat takas suomeen floridasta niin toivat rahdissa neliömetrihinnalla kokonaisen kaluston tavaraa ja koko lasti maksoi vajaat 300e tullia ei tullut koska tavarat olivat olleet äytössämme siellä olevassa asunnossa. Joten ota selvää siitä miten saat tuotua mitäkin parhaiten :)

    VastaaPoista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.