moretolove

white

white

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kouluvierailu Dakarin slummissa.

Kun oltiin saatu mahat täyteen superherkullista kalaa, joka muuten oli täytetty kokonaisilla valkosipulinkynsillä ja mausteilla, otettiin suunta kohti Dakarin esikaupunkialuetta ja pahinta slummia sielläpäin.


Kaduilla on jos jonkinlaista kaupustelijaa, välillä ne ei meinaa jättää millään rauhaan, vaan koputtaa ikkunaa taukoamatta. Kiitos ei, en nyt tarvitse puhelinkorttia, todella törkeää hellehattua, tai rukousmattoa.






Hilasin itelleni tuliaiseksi tuolta ison mustavalkean pyykkikorin, nyt harmittaa, etten ostanut noita enemmän, valikoimaa nimittäin oli ja paljon. Jossain vaiheessa muut kyseli multa kokoajan, että oonko ostanut uusia koreja, yleensä olin, ostin niitä nimittäin useamman tuliaiseksi...


Senegalin tyyli matkustaa.












Päästiin perille ja tarvottiin koululle. Lampaat laidunteli söpösti koulun sisäänkäynnin edessä.


Seurattiin opiskelua hiljaa. Jossain vaiheessa tuo siniruutumekkoinen nainen lähetti mulle lentosuukon :)


Opena tällä tunnilla oli 35-vuotias mies.


Elodie ja Thilda. Tuolla luokassa oli muuten taas ihan sairaan kuuma!


Nuorin naisista tässä koulussa oli 13-vuotias ja vanhimmat lähemmäs 60-vuotiaita. Koulua käytiin aina töiden jälkeen.


Tässä toinen opettaja, joka lähetti minulle toissapäivänä superhellyttävän kiitosviestin!






Jokaisella oppilaalla oli tulostettu vihkonen, jossa oli kurssilla opeteltavat asiat. Koulukirjoja ei ole, vaan vastaukset merkitään jokaisen omaan liitutauluun.


Jossain vaiheessa opettaja pahoitteli, että vain 13 oppilasta on tänään paikalla (normaalisti 25) sillä osa oli vahtimassa jotain patoa joella ja osa sairasti malariaa kotona. Malaria on tuolla kuulemma tosi suuri ongelma.


Viereisessä huoneessa oli pari ompelukonetta ja muutama nainen lapsineen harjoittelemassa ompelua.








Meikäläinenkin on todistettavasti ollut mestoilla :)


Raahasin Suomesta tuliaiseksi Ajaston lahjoittamia koulutarvikkeita. Opettajan avustaja alkoi lajitella niitä, lupasivat jakaa myöhemmin tarvikkeet sitten naisten kesken.






Poistuttiin koulusta ja saatiin heti lapsilauma kimppuumme. Valkoinen (kameran kanssa) noilla seuduilla herättää aina kiinnostusta etenkin lasten parissa  :)


Kaunis Emily.


Alettiin ottamaan asukuvia niin heti oli ihmiset kättelemässä :D Kaikki haluaa aina tulla jututtamaan!


Ilta alkoi jo hämärtää, joten oli aika poistua. 






Paikallinen parturi.










Kotimatkalla kuvailin sekä ihmisiä, että graffiteja. 

Tiistaina aamulla luovutettiin hotelli Dakarissa ja käännettiin auton nokka kohti St. Louisia, lisää juttua sieltä seuraa huomenna.

Kovin oli kiitollinen olo omista kotioloistaan tuon slummivierailun jälkeen.

22 kommenttia:

  1. Mulla tirahti itku tätä postausta lukiessa. En vaan jotenkin pysty sisäistään, että jotkut asuu tommosissa oloissa. Upeeta, että ootte päässy tämmöseen kamppikseen mukaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. :( Ja sitä fiilistä on tosi haastavaa välittää! On ilo olla mukana.

      Poista
  2. Miten sä oikein sait ne korit raahattua Suomeen? :D Hienon näköisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolta sai tuoda kaksi matkalaukkua niin mulla oli vaan yksi ja sitten se kori kelmutettiin ja hyvin tuli Suomeen asti :)

      Poista
  3. Aivan mahtavia kuvia, kiitos. :)

    VastaaPoista
  4. Jännä maailma, toisilla ei ole tarpeeksi ruokaa ja toisilla on liikaa..

    VastaaPoista
  5. Maailmassa on tasan kaks paikkaa, joissa Coca- Colaa ei ole. Arvaatteko mitkä?

    VastaaPoista
  6. Kivoja kuvia! :) Kuitenkin "outoa" kontrastia tämä asukuvien ottaminen tuollaisessa paikassa, jossa kaikilla ei välttämättä ole edes vaatteita. En tarkoita pahalla, asia tuli vain mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asukuvilla tarkotan kaikkia kokovartalokuvia mitä otetaan. Joku vois nimittää niitä vaikka turistikuviksi. Bloggaaja on bloggaaja, vaikka tyrkättäis Senegaliin slummiin :D

      Poista
  7. Upeita kuvia, tämmöset postaukset pistää ajattelemaan! (Ja varmaaan itken kohta koska oon niin katkera siitä miten paha paikka maailma on :()

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sitä pystyy vaikuttamaan asioihin edes vähän :)

      Poista
  8. Asukuvia slummissa, kaikkea sitä kuuleekin.

    VastaaPoista
  9. Tuntuu myös kummalta herkullisten ruokien hehkutus hotelleissanne ja sitten käydään katselemassa ja kuvailemassa näitä slummeja, joissa ruuasta ja kaikesta mahdollisesta on puutetta. Kunnioitettavaa tietysti, kun viette opetustarvikkeita ja lisäätte tietoisuutta. Ristiriidat on vain melkoiset kun näitä kuvia katselee ja tekstejä lukee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka on olennainen osa tätä blogia ja se tuolla syöty ruoka oli sitä tavallista ruokaa jota tuolla syödään, ei siis mitään hanhenmaksapalleroita. :)

      Poista
  10. Asukuvia? Siis ymmarsinko oikein etta otitte asuistanne kuvia? Olen asunut poissa Suomesta pian 20 v. joten en ehka ymmarra termia.

    VastaaPoista
  11. Oliko tuo "slummi" Yoff? Näyttäisi jotenkin tutulta osa kuvista ja itse asustelen aina osan vuodesta Yoffissa eikä se todellakaan ole ainakaan slummia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulu oli slummissa, osa kuvista on otettu sinne matkalla :)

      Poista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.