moretolove

white

white

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Peppi tässä moi!

Lueskelin tänään teidän kommentteja ja tuli sellainen olo, että nyt haluan postata ja kertoa teille kuulumisiani. Keräilin tähän kuvitukseksi Instagram-kuvia (terkkuja vaan teille jotka niitä vihaatte), koska en ole kantanut kameraa mukanani kuukausiin, lukuunottamatta visiittiämme Jyväskylässä.

Tammikuisen lomani jälkeen päädyin siihen, että on vihdoin aika ottaa itselleni hieman aikaa. 2012 lopussa olin jo toistamiseen tämän lyhyeni elämäni aikana lähellä burn outtia, ensimmäisen kerran rakastunut pitkään aikaan ja näinpä myös aivan liian täynnä uusia tunteita, suurta epävarmuutta, isoja ajatuksia ja kaikkea muuta mahdollista. Mimmi esimerkiksi oli uupumiseni jo huomannut ja huomautti asiasta mulle ihan suoraan. Näinpä siis ryhdistäydyin ja ensimmäistä kertaa elämässäni vaan pysähdyin tarpeeksi ajoissa. Mulle tämä pysähtyminen on myös tarkoittanut totaalista eristäytymistä. En ole käynyt töiden lisäksi lähestulkoon missään, en ole nähnyt ystäviäni läheskään niin paljon kuin ennen, en ole tehnyt mitään.

Helmikuun lopussa muutimme poikaystävän kanssa uuteen kotiin ja tuo yli kuukauden kestänyt aivan järjettömältä tuntunut muutto imi musta kaikki viimeisetkin mehut. Ei huvittanut edes laittaa kotia, koska tuntui ettei siitä koskaan tulisi mitään. Nyt vihdoin koti näyttää jo kodilta, tavarat on paikoillaan (minun pääni ei siis kestä sitä, että nurkissa on laatikoita ja jätesäkkejä), vintti on täynnä (asun todellisen himohamstraajan kanssa...) ja näinpä myös vihdoin tykkään meidän kodista. Olin nimittäin tuon kuukauden varma, että tämä on huonoin idea koskaan muuttaa pois edellisestä kodista jossa viihdyin niin älyttömän hyvin. 

Mitä elämääni sitten nyt kuuluu? Paljon kaikenlaista. Käyn töissä päivittäin, järjestelen suhteellisen isoa tapahtumaa Justin Bieberin faneille, joka järjestetään ensi viikolla, kokkailen iltasin poikaystäväni Jukan  kanssa, olen totaalisen hurahtanut Sons of Anarchyyn, jännitän miten The Voice of Finlandissa käy, ikävöin Unoa aina kun se on Mikolla, kasvatan hiuksiani ja ripsiäni jotka on kärsineet pidennyksistä, päivittelen Instagramia liikaa, mietin olenko todella näin allerginen lepälle, kuuntelen kun alakerran Liisan tuore tyttölapsi itkee ja mietin miten pienet sormet sillä on, kaipaan kesää, odotan ensi kuussa koittavaa työmatkaa New Yorkiin, kaipaan lämpöä ja aurinkoa, odotan sitä, kun Jukka on luvannut viedä mut yöksi Bengtskärin majakkaan ja täten toteuttaa yhden suurimmista unelmistani, odotan rakkaan ystäväni häitä joissa saan kunnian olla morsiusneitona, käyn hoitamassa kehoani ja mieltäni "kehonhuoltajan" luona, käsittelen ensimmäistä kertaa elämässäni vaikeita asioita menneisyydestäni, odotan päivittäin Salkkareita, hoidan kirjanpitoa tilinpäätöstä varten ja iloitsen tulevista uusista tuulista.

Olen onnellinen, että olen ottanut itselleni aikaa ja pysähtynyt ajoissa. Tällaisena hetkenä sitä myös huomaa ketkä oikeasti ovat tärkeitä ja keille oikeasti olet tärkeä. Puhelin ei soi läheskään niin paljon kuin ennen, koska kaikki jo pikkuhiljaa tietävät että olen tylsä jolla saattaa olla huono mieli. En ole mikään aina-iloinen-halinalle-Peppi, vaan ihan Peppi vaan jolla on kaikki asiat todella hyvin, mutta mukaan mahtuu huonompiakin päiviä. Tämän takia mua on myös ruvennut ahdistamaan tämä "More To Love"-leima, jonka takia ihmiset tulevat pettyneinä sanomaan että olinpa vihaisen näkönen kun kävelin kaupungilla, en halannut kun tapasin jonkun uuden ihmisen tai että olen ylimielinen koska en postaa blogiin?

Mulla on ikävä bloggailua, kuvien ottamista ja erityisesti teitä lukijoita. Tuntuu, että elämästä puuttuu iso osa, kun en kirjoittele blogiin. Siltikään nyt ei ole vain ollut voimia eikä tietynlaista "intoa" tähän hommaan ollenkaan. Ollaan sovittu Mimmin kanssa jatkosta ja kerromme siitä myös teille piakkoin. Kiitos ihanista viesteistä Facebookissa, kommenteista ja kannustuksesta. Kiitos siitä, että jo neljän vuoden ajan jotkut teistä on jaksanut seurailla meidän juttuja ja olla meidän tukena. Teillä on isompi merkitys meihin kuin tuutte koskaan tajuamaan.



Voikaa kaikki hyvin. Minäkin jo huomattavasti paremmin. :)

Rakkaudella,
Peppi

37 kommenttia:

  1. Ihana Peppi <3 Kiva kun kävit blogissa ja paljon rakkautta ja jaksamista sulle pus!

    VastaaPoista
  2. Ihanasti kirjoitettu. Ihan hyvä ottaa omaa aikaa jos siltä tuntuu. Oma elämä on tärkein ja se elätään vain kerran. <3 :) Nautitaan kaikki keväästä ja kesästä :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä Peppi!
    Muista että elämäsi tärkein ihminen olet sinä itse! Ei kannata palaa loppuun vaan vaalia omaa kehoa ja mieltä :)
    Tsemppiä elämään ja kiva kuulla että voit hyvin <3

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä ja voimia ihan valtavasti! Sun elämä on varmasti muuttunut paljon lyhyessä ajassa ja teille on tapahtunut hirveästi kaikkea, sulla mukaan mahtunut jopa asuminen New Yorkissa. Eipä mikään ihme , jos polla ei ihan pysy mukana ja tarttee pientä rauhoittumistakin välillä :) Ja musta kuulostaa erittäin hyvältä tuo menneisyydenkin käsittely. <3 Näissä asioissa on tosi tärkeää kuunnella sisintään eikä aina tehdä niin kuin ulkopuolelta vaaditaan. Siksi ymmärrän sua kyllä luullakseni aika hyvinkin.
    Ihanaa kevättä ja kesää ja toivottavasti joskus palailet bloggaamisen pariin - mutta vasta kun itse sitä aidosti haluat ja jaksat. <3

    VastaaPoista
  5. Ihana kuulla sun kuulumisia! :) Oman jaksamisen kanssa ei kannata leikkiä ja se on tosi fiksu teko pysähtyä sillon kun vielä voi, ettei lopu voimat ihan täysin. Tsemppiä kevääseen <3

    VastaaPoista
  6. Näin sut Ellien keikalla, mutta menit niin kiireellä etten ehtinyt tulla moikkaan! Oon kade tuosta kuvasta <3 Ihanaa että voit hyvin :)

    VastaaPoista
  7. You do what ya gotta do, fuck the rest! :)

    VastaaPoista
  8. <3 Jaksamista arkeen.

    VastaaPoista
  9. Näytät mielettömän hyvälle, onnelliselle.
    Hyvä kun pysähdyit. Tiedän mistä puhut kun ei enää jaksa.
    Iloa kevääseen!

    VastaaPoista
  10. Toivottavasti jatko ei tuo tullessaan sitä, että lopetat More To Lovessa toimimisen kokonaan..

    VastaaPoista
  11. Jaksamista ja tsemppiä. Kiva kuulla sunkin kuulumisia taas.
    Turhan pitkän talven aikana on tullut välillä vähän samanlainen olo, että kaipaa sitä irtiottoa turhan tiheän työtahdin ja kaiken muun sähläyksen keskelle. Se on tärkeää huomata itsekin koska on aika pistää peli poikki koska muuten sitä vaan ajaa itsensä loppuun ja päätyy satuttamaan itseään kä muita. Ja mun puolesta voit unohtaa muiden märinät siitä ette postaa tai ettet ole aina yhtä aurinkoinen koska ihmisiä me kaikki ollaan.

    VastaaPoista
  12. Ihana kuulla sun kuulumisia :) Tottakai on tärkeetä antaa itselle aikaa ja myöskin uudelle rakkaudelle! Sitäpaitsi ei sitä aina jaksa hymyillä ja olla iloinen( eikä tarviikkaan!).
    Onnea uudesta rakkaudesta <3 Niin ja super suuri kiitos mitä ootte saanut aikaan meidän isompien tyttöjen kohdalla (mm gossip mallisto yms)

    VastaaPoista
  13. Ihana kun postasit, oli tosi mukava kuulla sun kuulumisia. <3 Ajoissa pysähtyminen on erittäin fiksu teko - miksi kuluttaa energiaansa asioihin, jotka ahdistavat, ja unohtaa elää? Elämässä täytyy todellakin antaa aikaa myös itselleen. Paljon voimia ja jaksamista sekä onnea uuteen kotiin! :)

    VastaaPoista
  14. Mun mielestä parhaat blogit on just sellaisia, joissa ei olla aina niin aurinkoisia ja halihali - eihän sellaista ole elämäkään! Toki ymmärrän sen, että on yleensä kivempi kirjoittaa ja lukea kivoista asioista, mutta itse ainakin arvostan kovasti myös sitä, että bloggaajat uskaltavat paljastaa itsestään myös sen puolen, että joskus on elämässä matalapainetta. Se on inhimillistä!

    Olen onnellinen siitä, että olet huomannut pysähtyä ajoissa. Olen onnellinen, että sinulla on niin tarkkasilmäinen ystävä kuin Mimmi, joka sen on nähnyt ja ennenkaikkea uskaltanut sen sinulle sanoa! Kaikkea hyvää, toivottavasti palaat vielä asioihin.. Sitten kun oikealta tuntuu!

    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Elina! Ystävän tehtävä on todellakin sanoa, kun alkaa näyttämään huolestuttavalta. Onneksi Mimmi avasi suunsa ja sai mut myös miettimään asioita. Paljon lämpimiä ajatuksia lähetän sinne! <3

      Poista
  15. Oli kiva lukea sun kuulumisia. :) Ihan ymmärrettäviä tuntemuksia. Aika aikansa kutakin. <3 Halauksia

    VastaaPoista
  16. ÄLÄ JÄTÄ tätä blogia, kun ootte just saanu niin paljon aikaseks ja jalansijaa meille isommille tytöille vaatebisneksessä. Sua tarvitaan vielä, olet idoli ja ihanne ja esikuva niin monelle. Et saa mennä vaan siks et sul on unelmapoikaystävä, unelmatyö ja kaikki muukin täydellistä. Me epätäydelliset tarvitaan sun positiivisuutta ja sun intoa muuttaa asioita, please älä lopeta tätä blogia...oot sen sydän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei meinasin pillahtaa itkuun! Kiitos kauniista sanoista!! Minä kyllä jatkan jossain vaiheessa bloggaamista varmasti. Tällä hetkellä on vaan pakko keskittyä pitämään itseni järjissä ja jaksavana. Tuo että kuvittelette elämäni olevan jotenkin täydellistä juuri pelottaakin. Blogeista saa helposti sellaisen kuvan ja sitten myös lukijoiden odotukset on sen mukaisia. Positiivisuus ja into kyllä kytee edelleen täällä, haukkaan vaan hieman happea! Kaikkea hyvää sinne. <3

      Poista
  17. Voi Peppi, sinua onkin ollut jo kova ikävä <3 Kyynel tirahti poskelle kun tätä luin, luulin jo hetken että jotain kamalaa on tapahtunut. on ihanaa kuulla että kaikki onkin hyvin! paljon haleja ja pusuja sulle sinne jonnekkin, muista nauttia keväästä ja sen tuomasta auringosta! :) Terkuin, peppifani 4ever!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä minullakin on teitä! Tämän hapen haukkaaminen on tehnyt hyvää ja palaan varmasti jossain muodossa jossain vaiheessa. :) Nautihan sinäkin ja paljon lämpimiä rutistuksia!! <3

      Poista
  18. ♥ Olipa hienoa, että jaksoit ja halusit kirjoittaa tämän. Meille muillekin suorittajille ja kilteille tytöille on hyvä kuulla, että muutkin kärsivät samoista jutuista. Mutta myös se, että tunnelin päässä on aina valoa kumminkin.

    Olen itse kokenut burn outin kaksi kertaa ja toipuminen tästä toisesta kerrasta vei/vie monta kertaa kauemmin kuin ekasta. Ja toipuminen jatkuu edelleen...

    Paljon hyvää vointia ja jaksamista eteenpäin. Olet ollut todella onnekas, että tajusit hiljentää ajoissa. Iso halaus!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina välillä on tosiaankin hyvä muistaa panostaa itseensä. Sen unohtaa niin helposti. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää, että jaksaa ja pystyy tekemään asioita joita haluaa.

      Paljon voimia sinne burn outista toipumiseen. Itse olen sen kerran kokenut ja kesti kauan, että voimat palautui.

      Halaus takaisin. <3

      Poista
  19. iPadilla toimii näköjään kommentointi kuin junan vessa. Kahteen kertaan tää aparaatti on jo hävittänyt mun kilometrin pituisen kommentin. Noh, yrittänyttä ei laiteta. (Mihin?)

    Ikävää jos sut tästä blogosfääristä menetetään, mutta ymmärrän ettei aika ja mielenkiinto voi riittää kaikkeen. (Enkä tarkoita tätä nyt mitenkään syyllistävästi.) Vaikka itse kirjoittelen tosi pientä blogia, niin välillä tulee silti mietittyä mitä kaikkea sinne voi kirjoittaa ja mitä jos joku tunnistaa mut epäedullisessa tilanteessa jne. Voin vain kuvitella millaista tuo on teidänkin lukijamäärillä...

    Jokaisen ensisijainen tehtävä on kuitenkin pitää huolta itsestään ja sitten vasta muista. Sinä olet ihana ja sinun velvollisuus ei ole miellyttää lukijoita. Voimia jatkoon kaikessa mitä teetkin! :)

    VastaaPoista
  20. Olet rohkea nainen Peppi, ja hienoa että kuuntelet itseäsi! Ihailen heittäytymistäsi ensin "isoluisempien" naisten kasvona, ja nyt uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Tärkeintä meille kaikille on kuitenkin se että meillä on kyky kuunnella itseämme, ja rohkeutta seurata sydäntämme -ja sitä sinulla on! Muiden mielipiteet tai kriitiikki on kuitenkin lähinnä heijastus siitä mitä ne ovat, ei siitä mitä sinä olet. Minusta on todella hienoa että olet ottanut, ja otat jatkossakin aikaa itsellesi, koska vain niin pystyt pitämään oman ihanan energiasi ja jakamaan sitä myös muille. Sinulla itselläsi on mahdollisuus valita mihin huomiosi kiinnität, sillä se mihin kiinnität huomiota, se kasvaa -oli sitten kysymys unelmista, rakkaudesta tai ikävistä asioista... Onnea sinulle, ja ehkä vielä kuulemme sinusta, kun sinusta itsestäsi tuntuu siltä!
    Haleja :)

    VastaaPoista
  21. Moi, Peppi! Oot ollut viime aikoina paljonkin mielessä, sillä menin ja rakastuin newyorkilaiseen, Suomessa työskentelevään mieheen, ja ensi kesänä matkaamme lähes kahdeksi kuukaudeksi Jenkkilään. Muistelin, kuinka innoissasi olit NYCistä, ja mietinkin, sattuisitko olemaan nyt kesällä myös Amerikassa. Oon aivan älyttömän onnellinen, että oot rakastunut, koskettaa tässä vaaleanpunaisessa pöhnässä mua kovastikin, vaikkei me tosielämän tuttuja ollakaan. Onnea, ja jaksamista vastoinkäymisten ja väsymyksen keskelle <3 Tee niin kuin parhaalta tuntuu, et ole meille lukijoille mitään velkaa. Ootte tuottaneet Mimmin kanssa niin paljon iloa ja muuttaneet asenteillanne varmasti monen ihmisen elämän. Kiitos ihanista hetkistä bloginne parissa, olette aivan ihania kumpikin <3

    VastaaPoista
  22. Oi, ihana ja Rohkea Peppi. Nostan hattua, että kerrot olostasi suoraan, liikoja kaunistelematta! Tsemppiä sulle toipumiseen ja voimaantumiseen. Itse juuri palasin 11 sairauslomaviikon jälkeen töihin, joten "samassa veneessä" ollaan... Muista itsesi <3

    .eeva

    VastaaPoista
  23. Aina ei jaksa, eikä aina tarvitse jaksaa. Ota vain iisisti niin kauan kuin siltä tuntuu ja pidä itsestäsi huolta Peppi. Olen tulossa huoltajana Bieberin fani-tapaamiseen. Sanon hei, jos nähdään, mutta en odota mitään takaisin. Ei tarvi sanoa edes hei, jos et ehdi.

    VastaaPoista
  24. voiettä, ihanaa että kerrot noin suoraan asioista täällä bloginki puolella! itselläkin aika samankaltanen ajanjakso päällä, niin paljo kivaa tekemistä et jotenki vaa kulu loppuu... onneks on silti ystäviä ympärillä ja kokoajan mennään parempaan päin:) muistetaan antaa itsellekkin aikaa, tsemppiä <3

    VastaaPoista
  25. Mä muistan ikuisesti kun sä kirjoitit sen jutun sun äidistäsi. Se kosketti mua( väkivaltaisen ja henkisesti sairaan äidin lapsena) todella syvälle. Mielessäni silloin pyöri se kuinka ihana ja herkkä ihminen sä olet ja kuinka jaksat päivästä toiseen. Kun tämä taukosi tässä alkoi, mietin sua monesti, kuinka olet pärjännyt ja jaksanut. Ihana kuulla, että kuitenkin asiat ovat hyvin. Mulle sä olet ollut aina ihminen. Ei mikään esikuva tai muotibloggaaja. Päänupin huoltaminen on tärkeää. Itse istuin 3 vuotta psykoterapiassa aikanaan joten se ei ole välttämättä kovin nopea prosessi. Paljon voimia ja rutistuksia nykyään jo kahden upean lapsen äidiltä <3

    VastaaPoista
  26. Ihanaa että olet löytänyt elämääsi rakkaaan ihmisen <3 Se auttaa raskaidenkin asioiden yli, puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä. :) Harmillista jos lopetat kokonaan kirjoittelun, tulee ikävä sinun juttujasi. Todella kurjaa ja käsittämättömän itsekästä että ihmiset kokevat oikeudekseen vaatia toisilta tuntemattomilta ihmisiltä tietynlaista käytöstä, etenkin kun on kyse vapaaehtoisesta työstä (blogiin elämästään kirjoittelu yms). Paljon voimia menneisyyden käsittelyyn. Se on raskasta, mutta palkitsevaa! Lopussa tulee ihanan kevyt olo hengittää ja olla, joka on kaiken sen vaivan arvoista. Käsittelyn jälkeen kipeät haavat ovat kuin arpia; ne kulkevat aina mukana, mutta ei niitä enää läheskään aina huomaa tai mieti.
    ps. Vuosia sitten järkkäämästänne make-up storen tapahtumasta saatu kassi kulkee edelleen matkassa mukana. Se tuo kuvioinnillaan muistoja mieleen Venäjän vasta myöhemmin tehdystä reissusta, sen lisäksi että muistelen teitä kahta :)

    VastaaPoista

Hellurei ja hellät tunteet! KIITOS jo etukäteen kommentistasi!

Hey you! Please, leave a comment. We would really appreciate that! :)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.